Imetys hysteria!

[Maisa]

Eikö kenenkään milestä tämä nykyinen imetys vouhotus ole mennyt yli äyräidensä? Johtuuko se siitä, että nykyajan äideillä ei ole muuta elämää yht äkkiä kuin vauva ja sen imeminen vai mikä tähän on syynä?

En siis missään nimessä nyt arvostele äitejä jotka täysimettää. Hienoa, imettäköön vaikka vuoden ikäiseksi vauvaa pelkällä maidolla jos se tuntuu hyvältä. Mutta arvostelen niitä äitejä ja neuvolatätejä jotka syyllistävät äitejä jotka käyttävät osittain tai täysin korvikkeita.

Totuushan on se, että ei kukaan huvikseen korvikkeita lapselleen syötä. Eiköhän siihen aina löydy joku syy..oli se mikä tahansa. Ystäväni imetti hampaat irvessä lastaan monia kuukausia niin että ei ehtinyt edes kauppaan kun vauva söi niin kauhean usein. Neuvolassa olivat sanoneet jyrkästi, että ei saa antaa korviketta jos oma maito kerta riittää. Ystäväni oli todella väsynyt ja masentunut, eikä enää edes nauttinut äitiydestään. Ei ehtinyt, koska imetti epätoivoisesti tunnin välein. Loppejun lopuksi saimme hänet suostuteltua kokeilemaan korviketta ja siitä alkoi ystäväme uusi elämä. Vauva ei syö enää niin usein koska saa tissin lisäksi halutessaan korviketta ja tulee paremmin täyteen. Ystävämme voi henkisesti paremmin ja sitämyöten myös vauva on tyytyväisempi kun äiti jaksaa hymyssä suin hoitaa pienokaistaan.

Tarinan ydn oli siinä, että miksi jokainen ei saa hoitaa asioitaan omalla parhaksi näkemällään tavalla? Miksi jotkut hullut intoilijat katsovat pahasti kun antaa lapselleen korviketta tai kyselvät joka kerta kun näkevät, että ""onkos maito riitänyt?"" ja jos ei ole, niin aletaan syyttelemaan laiskaksi tai huonoksi ihmiseksi. Eikö näillä ihmisillä ole omaa elämää ollenkaan?

Ei mulla muuta...unhan vuodatin, kaikkien meidän tervejärkisten äitien puolesta!

 

[maisa]

pahoittelen tuhansia kirjoitusvirheitä

 

[äippä x 5]

Täysin samaa mieltä! Kokemusta on monenlaisesta vauvanhoidosta ja äiti kyllä itse tietää parhaiten...

 

[malla]

Niin, olen ihan saamaa mieltä ap:n kanssa. Äidit ja vauvat on niin erilaisia, että tyylejä selviytyä näistä syömishommista täytyykin olla monia. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa.

Ensimmäisen vauvan kohdalla monet äidit ovat ihan kamalan herkkiä ympäristön paineille. Minäkin olin. Epävarmuudestahan se on myös ystäväsi kohdalla johtunut, että neuvolatädin kommentit kuulostivat ""jyrkiltä"".

Toisen lapsen kohdalla sitten osataankin jo viitata kinttaalla moisille paineille ja uskalletaan tehdä asiat itseään ja vauvaa kuunnellen.

 

[aino]

Olen täysin samaa mieltä!

Täysimetin poikaamme 4,5 kk asti. Nyt poika saa kerran päivässä, iltaisin, pari ruokalusikallista sosetta. Eli lähes täysimetän edelleen.

Mahdollisuudet 6 kk:den täysimettämiseen olivat oikein otolliset. Kyllähän poika heräsi yöllä syömään 3-4 kertaa mutta päivällä syöttövälit ovat ihan normaalit olleet koko ajan. Nyt tuon iltaisen todella pienen sosemäärän myötä, yöt menee yhdellä syötöllä, tai ei syöttöjä ollenkaan.

Vaikka meillä täysimetys on onnistunut ja pääasiallinen ravinto on edelleen maito, niin minuakin silti suunnattomasti ärsyttää neuvoloiden imetysvouhotus.
Kysyin terveydenhoitajalta kiinteiden aloittamisesta. ""Ei vielä kannata aloittaa, on vaan hankalaa. Ei tarvitse kun kasvaa hyvin. Pienet vauvat nyt vaan syö usein.""
Otinpa ohjat omiin käsiini ja teen miten itse parhaaksi näen.

Todellakin esim. korvikkeen antamiseen on usein joku syy. Jos se syy onkin sitten se, ettei halua imettää, niin onhan sekin ihan jokaisen oma valinta. Kyllä, äidinmaito on parasta ravintoa vauvalle. Mutta ei syyllistäminen varmaan muuta mitään.

Mielestäni neuvoloidenkin olisi olennaisempaa keskittyä siihen, että sekä äidin että vauvan tulee voida hyvin. Mielestäni se on tuhat kertaa tärkeämpää kuin 6 kuukauden täysimetys.

 

[milli]

Samaa mieltä! MIten tuntuu siltä, että monille ainoa keino parantaa omaa pahaa oloaan on päteä imettämisellä ja piikitellä korviketta antavia. Eikö pääasia ole kuitenkin se, että vauva saa ruokaa?

 

[Janda]

Täysin samaa mieltä ollaan myös täällä. Itsellä kohta 5 kuukautinen poika, jota täysimetän. Saa maidon lisäksi muutaman soselusikallisen päivässä. Siinä vaiheessa kun poika joi öisin 1,5 tunnin välein ja päivisin 1 tunnin välein, koitin jo korvikettakin, mutta meillä siitä ei ollut apua. Maitoni kyllä riitti, mutta olin aivan poikki. Olokin tuntui välillä melko masentuneelta ja korvikkeen alasmeno olisi varmasti helpottanut. Onneksi nyt on jo syöttövälit pidenneet huomattavasti ja minunkin väsymys taakse jäänyttä elämää. Vaikka olen tämän itse läpi kahlannut, niin en ole sitä mieltä, että muidenkin täytyy.
Lapsi saa parasta hoitoa silloin, kun äitikin on onnellinen!

 

[tiina]

samaa mieltä!!!!ihme vouhotusta!!!tiedän että imetys todella tärkeää.mutta tuski kukaan siksi olisi huono äiti jos ei maitoa tule.

 

[masi]

Hyvä kirjoitus!!! Itse imetin noin kuukauden kunnes mun meijerit sanoi suhteen irti.
Neuvolassa suhtauduttiin todella hyvin luultavasti tädistä kiinni.
Mutta äiti lapsi kerhossa ihmettelijöitä ja imetyshulluja riittää...olen sellainen ihminen joka ei välitä muiden sanomisista tai tekemisistä.Meidän poika on kasvanut todella hyvin korvikkeilla eikä ole sairastellut.

 

[tammitytön äiti]

Oon ihan samaa mieltä, että liikaa höyrytään tuon asian tiimoilta, mutta mä taas oon saanut sellaista palautetta, että et kai aio täysimettää 6kk:ksi..

Että teet niin tai näin, niin aina on jonkun 'tädin' mielestä väärin..Pitää vaan pitää oma päänsä.

Solidaarisuutta kyllä toivoisi enemmän äitien parissa, näillä palstoilla tuntuu, että aina vaan yritetään päteä ja ei vedetä yhtä köyttä ja tueta toisia äitejä heidän päätöksissään.

 

[Jep]

Totta joka sana. Enkä näe todellakaan mitään huonoa siinä, että äitikin saa joskus lepoa, ei tarvitse olla mikään kone, joka imettää ja imettää, hyvä että vessaan pääsee. Jos itselleen ja lapselle parhaaksi kokee, minusta on aivan sama imettääkö, osittaisimettääkö vai eikö ollenkaan. Jos asiasta tulee selvä stressi, ei siinä kyllä ole mitään järkeä. Sitten on näitä, jotka sanoo että voi voi...vauva-aika kun on niin lyhyt...kyllä sitä jaksaa. No niin varmasti on, mutta millä lailla sen jaksaa, millaisia muistoja siitä jää...ahdistunut stressaantunut äiti...itkevä ahdistunut vauva...Ja sen saman vauvan kanssa jatketaan elämää, ei se vauva-aikaan lopu se yhteiselo, kyllä se yhteiselo jatkuu eteenpäin vauva-ajan jälkeenkin...ja aina paremmin sitä vanhempana ja äitinä jaksaa kun voi välillä myös huilia ja vaikka harrastaakin jotain

 

[katju]

Kun poikani syntyi viime syksynä, vietettiin silloin juuri imetysviikkoa ja sairaalassa jokainen äiti sai imetysliivit+kortteja lahjaksi. Sairaala jossa synnytin on tunnettu imetysmyönteisyydestään. Imettäminen oli itsestäänselvyys...
Itse tuskailin imettämisen kanssa ensimmäiset 2.5 kk, välillä se oli yhtä tuskailua ja tappelua. Minut oli ""aivopesty"" niin, että jos ajattelinkin antaa korviketta tunsin tunnostuskaa ja syyllisyyttä. Nyt poika on 5kk ja täysimetyksellä on menty ja näillä näkymin näin mennään vielä kuukausi. Tuon 2.5kk jälkeen imetys alkoi sujua ja yllätyksekseni opin siitä jopa pitämään. Omalla kohdalla olen iloinen siitä että en sitten kuitenkaan lopettanut imetystä, vaikka jossain vaiheessa niin päätinkin.
Mutta minusta väärin se miten paljon äitejä syyllistetään ja leimataan jos ei imetetä vaan annetaan korviketta. Ihan kuin asiat olisivat niin yksiselitteisiä. Vauvan hoito on rankkaa jo muutenkin ilman niskaan hengittäviä kaikkitietäviä.
Ja todellakin, nyt minulta sitten kysytään, että vieläkö imetät. Huoh, ei siis oo miellyttäminen ketään.

 

[No jopas!]

Nytkö täällä vauhkotaan siitä, että ympäristö ei saisi suositella täysimetystä??? Ja kyseessä tietty samat äipät, jotka kierrättää galluppeja tyyliin ""mitä ootte mieltä tupakoivista äideistä...""

Helvata sentään! Suurin osa mun tuntemista äideistä, jotka ei halunneet imettää muutamaa viikkoa pidemmälle, piti omaa nopeaa laihtumistaan synnytyksen jälkeen tärkeämpänä kuin täysimetyksen jatkamista, samoin mahdollisuutta jatkaa harrastuksiaan ja ns. omaa elämäänsä mahdollisimman vapaana tississä riippuvasta lapsesta...huoh!

Annetaan siis kaikkien kukkien kukkia jatkossa: imettävien ja korvikkeita syöttävien, savuttomien ja savuttavien, lihavien ja laihojen, jooko?

 

[Janda]

Suositteleminen ja syyllistäminen ovat kaksi eri asiaa!! Äideille tuleekin kertoa imetyksen edut ja suositella asiaa, mutta siihen se pitäisi jättääkin. Jos annetaan kaikkien kukkien kukkia, niin miksi ympäristön pitää puuttua äidin imetykseen? Eikö se ole jokaisen äidin oma asia??

Itse muuten laihduin pikavauhtia juuri imettämällä! Alle kahdessa kuukaudessa paino putosi reilusti alle sen, mitä se oli raskaustestin tehdessäni. Enkä tietoisesti yrittänyt laihduttaa. Poika vaan joi niin paljon, että en ehtinyt syömään samaan tahtiin.

Useissa kirjoituksissa vastiketta annettiin/olisi tahdottu antaa äidin väsymyksen vuoksi. Ei äitien menojen vuoksi.

 

[elina]

Samaa mieltä, joku voi saada jo tuosta vouhotuksesta stressin niin ettei imetys siksi onnistu. Mutta myös toisin päin, ei pitäisi ihmetellä jos joku haluaa täysimettää 6kk (tyyliin ""kyllä sillä varmaan on jo kova nälkä...""). Eli jokainen tyylillään, mutta faktatiedot pitäisi antaa.

 

[katju]

Mielestäni on todellakin eri asia suositella imetystä kuin antaa äidille (varsinkin esikoisen) sellainen kuva ja käsitys, että kaikesta muusta on hallaa lapselle. Tyyliin; jos et imetä, lapsesi ei saa niitä tärkeitä suoja-aineita (tai mitä ne nyt olikin) korvikkeesta ja hän altistuu myöhemmin vaikka mille kauheille sairauksille, jos et imetä, lapsesi ei saa kokea läheisyyttä jne. Kyl noita asioita miettii, kun imetyksen kanssa tuskailee.

Minusta ei pitäisi olla niin jyrkkä kahtiajako imetyksen ja korvikkeen annon välillä. Tottakai minusta ensisijaisesti jokaisen äidin olisi hyvä lastaan imettää, mut mitäs teet jos se ei suju tai ei tule maitoa. Miksi pitää itkien ja huonommuutta kokien antaa lapselleen pullosta maitoa. Ei se äidin rakkaus rinnasta kiinni ole.

 

[essi]

Kyllähän tuosta imetyksestä välillä hysteria tehdään. Itse täysimetän nyt mutta se ei todellakaan ole ollut mikään itsestäänselvyys. Maitoa alkoi tulla vasta yli viikko synnytyksestä ja jo siinä ajassa sain kuulla ihan riittävästi niitä kommentteja että eikö sitä maitoa vieläkään tule! ei tullut vaikka kaikilla vempaimilla nyhdettiin. Kaikki oli nyhtämässä tisseja ja sairaalassakin olin joku lääketieteen ihme, nainen jolta EI TULE maitoa. Kaikki sympatiani ovat nyt niiden äitien puolella joilta ei tule maitoa

Kaverilla on samanikäinen vauva ja hänellä maidontulo lakkasi muutamassa viikossa vaikka kuinka imetti. Hän kuulee sitten sitä ""kyllä jokaiselta tulee maitoa jos vaan yrittää"". Hän yritti ja yritti ja jatkoi pullosta lisää. Toinen kaverini päätti että pulloa ei anneta ja lapsi sai liian vähän maitoa. Neuvola onneksi puuttui asiaan ja melkein pakkosyötti vauvan.

Välillä on tosi noloa kun olemme samassa paikassa ja jotkut alkavat kannustaa minua miten on niin ihanaa että täysimetän jne ja vieressä istuu kaveri joka ei imetä. Eivät tule edes ajatelleeksi että ne puheet on vähän kun häntä haukuttaisiin...

Kyllä välillä hysteerisimmät imettäjät unohtavat että se imetys on vaan yksi tapa ruokkia vauvaa (vaikkakin tärkeä joo) ja ruokkiminen yksi osa lapsenhoitoa.

 

[nelli]

Kun mulla alkoi imetysongelmat, luin imetystukilistan sivuja. Sielläkin vaan, että ""imetä sitkeästi. Koita uusia paikkoja ja tilanteita imettää, esim vauvan ollessa kylvyssä tai kanna vauvaa toisen tukiessa häntä takapuolesta ja imetä kävellessä tai ulkona"" HALOO!!!! Niin iso asia ei imetys mulle ollut, että olisin alkanut vauvalle työntää tissiä suuhun hänen ollessa kylpyammeessa!! Niin loppui imetys ja alkoi korvike- elämä, mikä meidän tapauksessa muutti asioita huimasti parempaan.
Tällä kirjoituksella tarkoitan sitä, että turhaa mennä liiallisuuksiin. Jokainen äiti tietää, miten on parasta tehdä. Arvostelijoita löytyy aina, jätettäköön heidät omaan arvoonsa.

 

[tutteli]

Minä en ole koskaan täysimettänyt. Eka kuukausi mentiin osaimetyksellä ja sitten siirrtyttiin kokonaan korvikkeeseen.
Todellakin tein tämän osittain myös itseni takia, koska en katsonut siinä olevan mitäään JÄRKEÄ kiusata vauvaa parilla maitopisaralla rinnasta kun kuitenkin päälle sai pulloa. Sekä todellakin kaipasin myös sitä OMAA AIKAA ihan missä tahansa ilman vauvaa (lasta voi hoitaa myös isä tai joku muu tuttu)
Samantien vauva alkoi sitten nukkumaan yöt läpi.
Vauva-aika voi olla lyhyt mutta arvostan myös omaa mielenterveyttäni.

Syyllistämistä ja kaiken maailman poppaskonsteja imetyksen jatkamiseen kyllä sain. Tuli kaikenlaista selitystä siitä että nyt kaikki sairaudet yms. on otollisempia lapseen kun se ei saa rintamaitoo....

Lapsi on kohta 2v ja sairastanut 2x kuumeen+nuhan.
Kaverini lapsi, täysimetyksellä 6kk saakka, on ollut 6kk iästä saakka jatkuvassa korvatulehduskierteessä (lapsi nyt 3V), puhumattakaan äidistä joka makasi lapsen kanssa sen puolen vuoden ajan sohvalla tai sängyssä koska lapsi söi koko ajan niin alkaa siinä pää pehmenemään kenellä tahansa...Nyt lapsella todettiin myös astma ja on kerennyt saada jo b:n paperit kelasta.

 

[Samaa mieltä]

Olen itse imettänyt molempia lapsiani vain 2-3 kuukautta ja ihan terveitä ovat. Minulla imetyksen pilasi se, että maitoa tuli aivan liikaa. Sitten, kun maidontuotanto väheni huomattavasti siinä kahden kuukauden jälkeen, en osannutkaan edistää sitä, koska olin tavallaan yrittänyt alusta saakka vähentää sitä. Pakastin oli molemmilla kerroilla täynnä maitoa, jota lapset sitten saivat pullosta melkein puolivuotiaaksi.

Oma äitini on hyvin imetysvastainen; imettäminen on maalaisten touhua ja hyvin epäsivistynyttä. Hänellä on tähän varmasti vaikuttanut se, että lapset on saatu 70-luvulla, jolloin imettäminen oli out. Meitä on neljä lasta eikä meistä ketään ole imetetty. Äitini on myös polttanut raskauksien aikana ja silloinhan poltettiin myös sisällä...

Meistä neljästä lapsesta kenelläkään ei ole allergioita, yhtään korvatulehdusta emme ole sairastaneet ja olemme muutenkin olleet erittäin terveitä. Tämän takia minulla on ihan hyvät kokemukset korvikkeista ja uskon, etteivät ne tuhoa yhdenkään lapsen elämää. Ei viime vuosisadan alussa yksikään äiti olisi voinut panostaa yhden lapsen ruokintaan aikaa niin paljon kuin imetyshysteerikot ovat valmiita tekemään. Korvikkeiden keksiminen on ollut pikkuvauvojen pelastus, koska kaikki äidit eivät ihan oikeasti pysty ruokkimaan lastaan rintamaidolla.

 

[kommentoin minäkin]

Ihanaa, että kaikki eivät tosiaan katso pahalla silmällä, jos ei täysimetä! Meillä on tosin onneksi neuvolassa ja jo sairaalassa suhtauduttu myönteisesti korvikkeeseenkin. Pääasia, että vauva saa ruokaa.

Itse en ole koskaan täysimettänyt ja täytyy myöntää, että nettipalstoja lukemalla tunsin itseni alkuun huonoksi äidiksi tästä syystä. Lopetin kuitenkin asiasta stressaamisen ja ajattelin, että mitä se ylipäänsä kellekään kuuluu miten kukin lastansa ruokkii. Pääasia, että lapsi kasvaa ja on tyytyväinen. Mielellänihän minäkin täysimettäisin, jos vain lapsi siihen tyytyisi. Onhan imettäminen niin helppoa ja edullista! Korviketta annetaan, jos imetyksen jälkeen vielä on nälkä. En myöskään ala väkisin tuntitolkulla tuputtamaan tissiä suuhun lapselle, joka raivoaa rinnalla.

Meillä on nyt menossa sellainen kausi, että tyttö ei millään huolisi tissiä. Aamulla malttaa syödä, mutta muuten tissin saa suuhun vain hämäämällä eli antamalla pulloa tai vain tutin ja kun tyttö saa tasaisen imurytmin päälle, vaihdan tissin tilalle. Ja lisäpointti tässä on se, että tissiä huolii nykyään vain makuullaan. Ei siis toivoakaan, että imettäisin jossain yleisellä paikalla Nyt olenkin harmitellut, että tähänkö se imetys pitää lopettaa (tyttö alle 3kk). Mielelläni vielä imettäisin, mutta en todellakaan ala tappelemaan asian kanssa ja uuvuttamaan itseäni ja lastani. Lapsen tyytyväisyys on etusijalla.

 

[näinpäin]

Vouhotus on asia erikseen, ja toki löytyy sairastavia lapsia varmasti niin imetetyistä kuin korvikkeilla kasvaneistakin.
Itselläni kokemus ""imetyskiihkoilusta"" on kuitenkin sellainen, että kunpa alusta saakka esim. sairaalan hoitohenkilökunta olisikin ollut imetysmyönteinen! maitoni nousi keisarileikkauksen jälkeen ""vasta"" neljäntenä päivänä, eli samantien kun päästiin kotiin, ja melkein kuukauden vaan stressasin ja syötin pullosta vaikka oma maito olisi tod. näk. riittänyt alunalkaenkin kun olisin vaan tiennyt, että vauvaa pitää imettää sitkeästi jne. Kyselin kyllä sairaalassa ollessani ohjeita, mutta siellä neuvottiin vaan, miten paljon pitää lisätä korviketta kutakin päviää kohti!
Kiitos oman ""fanaattisuuden"" ja imetystukilistan sekä tukihenkilön, nyt täysimetän 3kk vauvaani ja nautin siitä suuresti...kaipaan kyllä enemmän ""riippumattomuutta"" mutta tämä vauvaikä on vaan niin tolkuttoman lyhyt...

ENkä siis missään nimessä tuomitse korvikkeen antajia, itse olen koko ajan varautunut siihen että ehkä en enää jaksakaan tai maito loppuu tai... Mutta siis ilman että noita ns. imetyshysteerisiä ihmisiä korviini ei varmasti ikinä olisi kantautunut edes ne seikat, joiden avulla sain oman täysimetyksen onnistumaan ja josta olen todellakin onnellinen.

 

[Kirva]

Toisenlaisiakin ihmisiä tapaa. Eräs tuttavani ei imettänyt juuri lainkaan, koska maitoa ei tullut kunnolla. Asiaa ei takuulla edesauttanut se, ettei hän myöskään itse syönyt juuri mitään. Hän on ollut aina hyvin hoikka ja syönyt kuin lintu, eikä ruoan määrä kasvanut yhtään raskaus- ja imetysaikana. En väitä, että hänen olisi ""pakko"" tunkea ruokaa suuhun, mutta toisaalta ei sitä maitoakaan tule, jos itse ei syö juuri mitään. Tämän koin hyvin säälinä hänen pientä poikaansa kohtaan, joka ei saanut rintamaitoa juurikaan. No äiti palasi töihin 3 kk jälkeen synnytyksestä, joten ehkä tämä kaikki olikin suunniteltua. Ikävä asia silti. Joten uskallan väittää, että on niitäkin, jotka ajattelevat omaa mukavuutta. Harvassa tosin, mutta sellaisiakin maailmaan mahtuu.

 

[out]

Sulle Kirva: olethan tietoinen että ""muualla maailmassa"" äitiyslomat eivät ole todellakaan niin pitkiä kuin Suomessa ja lapsiparat joutuvat siellä jopa nuorempana kuin 3kk ikäisenä hoitoon.
Varmasti ystävälläsi on siihen omat syynsä miksi ei imettänyt ja miksi meni töihin noin aikaisin ja koska sinulla on asiaan tuommoinen asenne niin en yhtään ihmettele jos hän ei syitään sinulle perustellut.
Säälit varmaan minunkin lapsiPARKAANI joka ei rintamaitoa saanut. Toivottavasti itse olet täydellinen.

 

[Onerva]

Kun esikoistyttö syntyi 2003 imetys meni päin prinkkalaa jo alkuunsa ja korvikkeet oli käytössä syntymästä lähtien. Tuolloin neuvolassa minut teilattiin huonoksi äidiksi, joka ei yritä tarpeeksi imettää lastaan. Maitoa ei kertakaikkiaan vain tullut! Olin niin sinisilmäinen uskomaan kaikkea ja kaikkia ja masennuinkin hieman, että olen jotenkin huono. Kun aloin odottaa toista lasta päätin, etten enää ota neuvolatätien enkä muidenkaan ihmisten puhumisia niin tosissani ja teen omat johtopäätökseni korvikkeiden ja lisäruokien antamisista. Nyt en ole stressannut yhtään ja imetys onkin sujunut ihan hyvin.

Jokainen äiti tietää mikä on lapselle parasta ja kyllä niistä ""korvikevauvoista"" tulee ihan terveitä siinä missä täysimetetyistäkin. Ainakin meidän 2,5v. tyttö on ollut ihan terve eikä ole allerginenkaan yhtään millekään vaikka ei ole minun maitoa saanut juuri ollenkaan.