?
"..."
Vieras
Olen eräässä äitien keskusteluryhmässä, lapsemme ovat n.7kk ikäisiä. Olen lopettanut imetyksen kun vauva oli reilu viikon ikäinen, se oli monen sattuman summa joita en tähän rupea erittelemään, mutta lääkärin määräyksestä sain imettämistauon ja siihen tuntui kaikki kusevan.
Olisin halunnut imettää kauan, mutta nyt en enää tiedä olisinko sittenkään, nyt kun näen tuossa äitien ryhmässä mitä se imettäminen onkaan.
Meidän tyttö on nukkunut kokonaisen yönsä jo 2kk ikäisestä lähtien, kasvukäyrä on monella plussalla siitä huolimatta, ihottumia ei ole ollut koskaan.
Nämä jotka imettävät yhä lapsiaan, valvovat yönsä ja tuskailevat kärttysten vauvojensa kanssa. On jos jonkinlaista ihottumaa, rintaraivareita, mahavaivoja, ruoka-aineallergioita ja ongelmia kasvun kanssa. Meidän tyttö on nyt 8,6kg ja monen imettäjien saman ikäiset jopa 6 kiloisia.
Mikä ihme siinä on, että pitää silti vaan jatkaa sitä imettämistä kun on noin paljon ongelmia? Koko sivusto on täynnä valitusta unettomista yöstä ja lasten itkuista, pieruista jne. Tekisi mieli sanoa, että vaihda herranjumala korvikkeeseen jos elämä on noin vaikeaa. Tuntuu tuo vähän lapsen sekä itsensä kiduttamiselta jo, jos ihmisillä on noin paljon ongelmia eikä asialle tehdä mitään. Väkisin vaan sitä omaa tissiään tarjotaan ja lapsi senkun rintaraivoaa ja painaa saman verran kolmella neuvolakäynnillä! Eikö tuo nukkumattomuus ja syömättömyys tee jo kehityksellekkin aivan pirusti hallaa!
Jos imettminen olisi omalla kohdallani ollut tuollaista horroria, niin olen ikionnellinen siitä (kenties kohtalosta) kun lääkäri määräsi tuon tauon ja imetys loppui siihen. Taidankin vähän uskoa kohtaloon. Olen jaksanut oikein hyvin ja olen onnellinen ihminen, nukun 10h yöunia tyttöni kanssa, joka on myös hyväntuulinen ja pirteä, hyvin kasvava tapaus
Olen nukkunut noita pitkiä unia jo 5kk verran ja univelat on maksettu.
Imettäjillä se näyttää vaan kasaantuvan, tukkakin tippuu päästä ja mielialat on laskusuunnassa.
Sääliks käypi.
Olisin halunnut imettää kauan, mutta nyt en enää tiedä olisinko sittenkään, nyt kun näen tuossa äitien ryhmässä mitä se imettäminen onkaan.
Meidän tyttö on nukkunut kokonaisen yönsä jo 2kk ikäisestä lähtien, kasvukäyrä on monella plussalla siitä huolimatta, ihottumia ei ole ollut koskaan.
Nämä jotka imettävät yhä lapsiaan, valvovat yönsä ja tuskailevat kärttysten vauvojensa kanssa. On jos jonkinlaista ihottumaa, rintaraivareita, mahavaivoja, ruoka-aineallergioita ja ongelmia kasvun kanssa. Meidän tyttö on nyt 8,6kg ja monen imettäjien saman ikäiset jopa 6 kiloisia.
Mikä ihme siinä on, että pitää silti vaan jatkaa sitä imettämistä kun on noin paljon ongelmia? Koko sivusto on täynnä valitusta unettomista yöstä ja lasten itkuista, pieruista jne. Tekisi mieli sanoa, että vaihda herranjumala korvikkeeseen jos elämä on noin vaikeaa. Tuntuu tuo vähän lapsen sekä itsensä kiduttamiselta jo, jos ihmisillä on noin paljon ongelmia eikä asialle tehdä mitään. Väkisin vaan sitä omaa tissiään tarjotaan ja lapsi senkun rintaraivoaa ja painaa saman verran kolmella neuvolakäynnillä! Eikö tuo nukkumattomuus ja syömättömyys tee jo kehityksellekkin aivan pirusti hallaa!
Jos imettminen olisi omalla kohdallani ollut tuollaista horroria, niin olen ikionnellinen siitä (kenties kohtalosta) kun lääkäri määräsi tuon tauon ja imetys loppui siihen. Taidankin vähän uskoa kohtaloon. Olen jaksanut oikein hyvin ja olen onnellinen ihminen, nukun 10h yöunia tyttöni kanssa, joka on myös hyväntuulinen ja pirteä, hyvin kasvava tapaus
Imettäjillä se näyttää vaan kasaantuvan, tukkakin tippuu päästä ja mielialat on laskusuunnassa.
Sääliks käypi.