imettäminen riepoo

[imetysongelmainen]

Niin kovasti kuin haluaisin imettää vauvaani, niin ei se lähe sujumaan... Tai just kun ajattelen, että nythän tämä jo sujuu (kuten viime yönä tuli sellainen tunne - maitoa riittää, ei käy kipeää...), niin heti tulee takapakkia; taas nänni auki... Poika oli rinnalla nätisti, kunnes yhtäkkiä riuhtasi ja imaisi täysillä pelkkää nänniä ja nänni meni ihan verisille rakkuloille.

Helpottaako tämä ikinä....

 

[vauvan ikä?]

Et kertonut minkä ikäinen vauvasi on? Lansinohia ja Bebanthenia vaan reilusti sekä ilmakylpyjä jos olet vasta hiljan saanut vauvan.

 

[*maca*]

Mulla sattui imettäminen ekat 2kk(!!) aina alkuun ehkä noin. puolisen minuuttia..

 

[kum]

Jos rinnat ovat todella kipeät ja rikki, niin rintakumeja kannattaa käyttää.

 

[hei osta]

Lasinoghlia vai mitä lie rasvaa.Korjaa rinnanpäät ihan päivässä.
Pyydä apteekista.
Äläkä anna imeä liian kauaa.Puoli tuntia on riittävä aika pienen imeä,sen jälkeen maitoa ei enää juo vaan pitää tuttina.

Jaksuja ja kärsivällisyyttä!
Kyllä se oikeesti on ihanaa siinä 3 kk jälestä kun yöt tasoittuu ja muutenkin maidon kysyntä ja tarjonta kohtaavat.Pinnistele vaan!

 

[kahta imettänyt]

Joo, ekat 3kk on vähän niin ja näin. Tuntuu, että saa koko ajan olla imettämässä ja miettii, että riittääkö ja ja ja...3kk jälkeen kaikki on selkeempää. Usko pois.

 

[4:n äiti, ei kirj]

Onko vauvasi ihan pieni? Jos et ole vielä imettänyt kauaa, niin nännien iho voi olla aika ohkainen ja "kokematon". Voit yrittää vahvistaa ihoa hieromalla niitä esim pehmeällä pyyhkeellä sekä pyörittelemällä ja venyttelemällä sormillasi. Muista rasvata ja myös sitruunan mehu auttaa, jos oikein repeävät. Imetystä voi myös helpottaa hieromalla öljyä (rypsi- taikka vauvaöljy käy hyvin) apuna käyttäen koko rintaa ja niin pehmeyttää niitä ennen imetystä. Tällöin nänniä ympäröivä iho saa enemmän "liikkumatilaa" ja vauva paremman otteen nännistä. Muista putsata nännialue öljystä ennen imetystä.

Vauva repäisee usein otteensa irti jos on täynnä, taikka maitoa tulee oikein vuolaasti. Vauva ei osaa välttämättä isonakaan lopettaa imua ennen refleksin omaista repäisyä. Voit yrittää estää tätä ennakoitamattomissa olevaa repimistä painamalla imetyksen välissä (kun tuntuu olevan loppusuoralla tai maitoa tulee paljon) varovasti vauvan huulta niin, että imu heikkenee ja antamalla vauvan hetken levätä & hengähtää syötön lomassa.

Parin kk:n imetyksen jälkeen rinnat yleensä tottuvat imettämiseen ja iho nänneissä vahvistuu. Rintakumit voivat olla hyvä apu, kuten edellä jo kirjoitettiinkin.

Tsemppiä ja jaksamista, kyllä imetys lähtee rullamaan kunhan rintasi siihen ensin oppivat.

 

[4:n äiti, ei kirj]

Hieman epäselvästi kirjoitettu tuo toinen osio. Eli siis kun saat vauvan otteen helpotettua, pidä imetyksessä ihan pieni tauko, näin vauvasi voi makustella lisämaidon tarvetta samalla kun hengittelee... Olisko tuo nyt edes vähän selkeämpi?

 

[imetysongelmainen (ap.)]

Poika on neljä viikkoa. Kolme viikkoa on menty täysimetyksellä. Lansinoh on ollut ahkerassa käytössä ja siitä on tosiaankin ollut apua. Ei kait se auta kuin yrittää jaksaa yrittää...

 

[Raivotar]

Äläkä anna imeä liian kauaa.Puoli tuntia on riittävä aika pienen imeä,sen jälkeen maitoa ei enää juo vaan pitää tuttina.

Jaksuja ja kärsivällisyyttä!
Kyllä se oikeesti on ihanaa siinä 3 kk jälestä kun yöt tasoittuu ja muutenkin maidon kysyntä ja tarjonta kohtaavat.Pinnistele vaan!

Sori vaan mutta luulen että kysyntä ja tarjonta eivät koskaan tule kohtaamaan jos ei anna pienen vauvan imeä just niin kauan kuin on imeäkseen... Puoli tuntia ei välttämättä todellakaan ole mikään riittävä aika pikkuiselle!!!

 

[Ei riitä..]

Joo, kokemuksella sanoisin, et se puoli tuntia ei tosiaan välttämättä riitä! Meillä imettiin ensimmäiset kolme kuukautta 30- 45 minuuttia per rinta! Ja ihan oikeasti imi, en ollut tuttina. Myönnän, se oli välillä TOOSII pitkästyttävää, mutta katsoin samalla telkkaria, elokuvia, luin paljon ja loppujen lopuksi se oli ihan rentouttavaa kun osasin ottaa sen kannalta. Mutta olin myös luovuttaa monesti ensimmäisen kolmen kuukauden aikan, onneksi en luovuttanut, koska imeminen nopeutui ja esimerkiksi kylään ja muualle lähtö oli helppoa, kun ei tarvinnut tuttipullojen kanssa olla.

 

[maitobaari]

jep, komppaan edellistä.

Vauvan tahtiin aina menty, ja kyllähän sitä ekat kuukaudet tuns itsensä ruokinta automaatiksi... Vaan se helpottaa kyllä! Ei puolituntia kyllä alkuun riittäny meidänkään vauvoille..

Esikoisella käytin rintakumia, ei ollu nännit vielä "valmiit" vauvalle. Nyt 3:lla on jo kivasti töröllään ;-) Eikä se imuote ollu ihan viimosen päälle esikoista imettäessä. Se jos on himppasenkin pielessä niin äkkiä tuntuu kyllä rinnanpäässä.

 

[Poikasinkku]

Tämä poikasinkku haluaa kovasti että teidän kaikkien kirjoittajien ja yleensäkin että imettäminen tuntuisi hyvältä. Se olisi jo alkuun palkinto
9 kk:n raskausajalta, jonka naiset ovat mielestäni ansainneet!

 

[Kumitissi]

Ota ehdottomasti se RINTAKUMI ja lansinoh käyttöön hetkeksi, niin että tisut saa rauhaa. Minä pidin aina päivän/ pari kumia ja sitten ilman. Kyllä ne tisut kohta kestää sen.

 

[+-0]

Mulla oli kanssa noita imetyksen lopetus -fiiliksiä ekat neljä kuukautta... Alussa nännit oli tosi kipeät, ja käytinkin rintakumia. Vauva ei myöskään aluksi osannut imeä ilman kumia, koska oli sairaalassa pelkällä pulloruokinnalla (teholla ja lastenosastolla). Myös pullosta syötettiin aluksi osittain, ja pumppasin maitoa. Rintakumi ja pullo jäivät pois n. kuukauden päästä. Onneksi onnistui. (Pulloa on tosin käytetty myöhemminkin silloin tällöin jos mä en ole ollut kotona.)
Mutta ne muut ongelmat... Laitoin Lansinohia monta kuukautta jokaisen imetyksen jälkeen, ja lisäksi aina suihkun jälkeen. Vielä silloinkin kun nännit olivat jo terveet. Mulla tuli maitoa suihkuamalla tosi pitkään, vasta n. 6 kk kohdalla alkoi tasoittumaan. Vauva joutui hotkimaan ja sai kauheita ilmavaivoja, pulautteli valtavasti jne. Ajattelin monta kertaa että nyt tää loppuu, ja alan pumppaamaan ja syötän pullosta. Mutta sit ajattelin että se on niiin vaivalloista, se pullojen pesu ja keittäminen ja pumpun pesu (ja keittäminen) monta kertaa päivässä... Ja välillä vauva tosiaan riuhtaisi itsensä irti nännistä, ja teki tosi kipeää. Mutta kaikesta siitä selvittiin, ja nyt kun vauva on 10 kk ja pitäisi pikkuhiljaa imetystä lopetella (tai ei ole mikään pakko, mutta aion lopettaa n. vuoden iässä), lopettaminen tuntuu kamalan vaikealta. Vaikka vauva ei ole mitenkään "tissiriippuvainen". Juo maitoa nyt nokkamukistakin, eikä tarvitse imetystä nukahtaakseen. Eli olen nauttinut nyt jo monta kuukautta imettämisestä, ja siitä läheisyydestä ja rauhallisesta hetkestä minkä se tuo.
Tsemppiä siis sinulle ap, kyllä se siitä alkaa luonnistumaan! Ei kannata vielä ainakaan heittää hansoja tiskiin.

 

[3kk ja alusta asti osittaisimetyksella]

Tuota imetyksen kestoa kun mietit, niin kuuntele myös nieleekö vauva. On turhaa antaa sen luputtaa kahta tuntia jos maitoa ei tule, se ei enää lisää maidon tuotantoa. Kun nieleminen loppuu, voit antaa imeä jonkin aikaa ja sitten varovasti irrottaa vauvan otteen, jos ei ala niellä uudestaan. Ja kyllä rintojen pitää saada myös levätä, jos ne on tosi kipeät. Voi olla, että maitoa ei heru kunnolla siksikään, jos äiti on kovin kipeä / muuten väsynyt. Ja kyllä korviketta voi antaa lisäksi, jos siltä tuntuu. Mieluiten niin, että ensin aina imetät. Ja kannattaa hankkia kunnon pullot, niin vauva ei välttämättä ala vieroksua rintaa.

 

[niin täälläkin]

Täytyy sanoa että niin täälläkin imettäminen riepoo ja lujaa! Mulla on kuitenkin eri syy miksi imettäminen riepoo -> lakkoiluun taipuvainen vauva joka nyt 8kk ikäinen. Joka kerta kun mietin että nyt tämä helpottaa niin eipä helpotakaan vaan taas tulee uusi ongelma mikä saa huolestumaan.

Ap. kysymykseen "helpottaako tämä ikinä.." -> se pitää vaan kokeilla jos jaksaa ja meillä ei ainakaan vielä ole helpottanut...

Mutta toivotan joka tapauksessa voimia ja uskoa että jonain päivänä helpottaa!

 

[Kokemuksia]

Heippa,

Olen kahden lapsen äiti, esikoinen on vielä alle 3-vuotias ja tämä toinen on vajaa 5 kk. Imetin esikoista 13 kk ja kuvittelin tämän toisen syntyessä, että vanhasta tottumuksesta kaikki menee ok. Muttei se ensialkuun mennytkään. Kun vauva oli viikon ikäinen sain rintatulehduksen ja sen jälkeen vuoronperään oli kumpikin rinta aika ajoin tooosi kipeä. Tällä kakkosella kun oli alussa imuote ihan hakusessa ja itse olin ihan loppu. Söin särkylääkkeitä, sain tulehdukseen antibiootit, rasvasin rintoja Lansinohilla, haudoin rintoja mikrossa lämmitetyllä kaurapussityynyllä ja ennenkaikkea opetin vauvalle oikean imutekniikan. Sillä siitä se kipu usein johtuu, että vauvalla on väärä imuote ja toisaalta imetysasennon on myös oltava oikea, oli se makuu-, kainalo- tai perinteinen syliasento. Ja sen lisäksi on oltava harvinaisen pitkämielinen. Meillä ei onneksi mennyt kun ehkä kuukausi-pari kun homma lähti rullaamaan. Kokoajan alusta lähtien meillä on menty täysimetyksellä, nyt tosin kiinteät ovat jo maisteluasteella, mutta korviketta en ole joutunut antamaan.

Tämä kaikki vain tukena ja lohdutuksena, että kokeneillakin äideillä voi alku olla vaikeaa, mutta sitten on niin helppoa kun imetys sujuu. Tässä vaiheessa tosin meilläkin alkaa olla lakkoilua ja rintaraivareita välillä, mutta se onkin ihan toinen asia. Ja niistäkin haasteista selviää...

 

[Lapset 06 ja 08]

Täällä on kans yksi äippä, jolla nyt toinen 3 viikon ikäinen vauva. Esikoista osittaisimetin 8,5 kk ja suurimmaksi osaksi ihan puhtaasta "velvollisuuden tunnosta" - sen verran hyvin minuun on iskostettu äidinmaidon edut. Koskaan maito ei kuitenkaan täysin riittänyt. Enempi osa aina kuitenkin rinnasta kuin pullosta. Palkitsevina kuin aikoinaan vain isomman vauvan kanssa aamuyön syötöt, kun maitoa oli levon jälkeen hyvin, vauva söi rauhallisesti ja nukahti sitten tyytyväisenä. Muuten joutui aina miettimään antaako vielä lisää ja kuinka paljon, vaiko imettää vielä hetken päästä.

Nyt olin jälleen toivonut, että imetys lähtisi vaivoitta ja täysimetyksenä käyntiin, mutta samassa tilanteessa ollaan kuin esikoisen kanssakin eli puljaan sekä tissin että pullojen kanssa ja nyt lisänä vielä rintakumin, kun vauva ei alkujaankaan ole saanut matalasta rinnanpäästä kovin hyvää otetta. Tällä kuopuksella tuntuu vielä olevan huomattavasti isompi ruokahalu kuin esikoisella, vaikka toisaalta maitoa on mutu-tuntumalla tississäkin enemmän. Esim. tänään imetin aamupäivän aikana (klo 9-13) neljästi molemmista rinnoista ja silti vauva joi vielä kahdessa erässä HALULLA 120ml korviketta päälle.

Toisen kanssa on haasteena vielä se, että aina ei todellakaan ole mahdollista istua imettämässä 45min/rinta, kun vajaa 2v on kotona vaatimassa omaa osaansa. Eli ongelma ei ole tylsistyminen vaan se, että en vaan voi keskittää kaikkea energiaani imetykseen ja maidon herutukseen sitä ekaa 3 kuukautta. Eli itsekin olen pikkuhiljaa aikatauluttanut niin, että se on vartti toisesta ja vartti toisesta ja loput pullosta, jos ei piisaa.

Itse olen hiukan ärsyyntynyt näillä kahdella imetyskokemuksella siihen, että usein kuulee sanottavan, että "kyllä se imetys siitä lähtee sujumaan, kun vaan tiiviisti imetät ja jaksat alkuhankaluudet". Maitoa ei vaan aina ole riittävästi, vaikka tekisi mitä. Ja toisaalta ei se imetys siihen (välttämättä) kokonaan lopu, vaikka pullosta välillä antaisikin. Itse vannon Mam ultivent-pullojen nimeen, joista maito ei tule yhtä vuolaasti kuin "tavallisesta" pullosta ja imua ei tarvi pohjaventtiilin takia välillä keskeyttää. Uskon ainakin että tuon pullon ansiosta esikoinen kelpuutti myös rinnan edes/jopa sen 8,5 kk (;

 

[ap.]

Kuukausi kulunut tämän ketjun aloituksesta. Eilen juuri ajattelin, että nythän tämä imetys on lähtenyt sujumaan hyvin - ei käy kipeää, maitoa tuntuu tulevan mukavasti... Ja sitten viime yönä vauva (8vk) otti ja puklautti kunnon veret. Ilmeisesti sitten nännin pää taas auki.

Onko tuo veri kovinkin haitallista vauvalle? Uskallanko imettää tuosta rikkinäisestä tänään? Nänni ei näytä edes kovin pahalta, mutta jostain syystä sitä verta oli ja paljon.

 

[tyhmä kysymys...]

Tyhmä kysymys ihmiseltä, joka ei koskaan ole imettänyt: jos imettäminen kerran sujuu helpommin ja kivuttomammin rintakumin kanssa, miksei niitä voi käyttää aina vaan vasta äärimmäisessä hätätapauksessa väliaikaisena apuna kun nännit ovat jo ihan puhki?

(tämä siis ei liity mitenkään edelliseen viestiin vaan koko keskusteluun)

 

[edelliselle.......]

sen vuoksi että rintakumin kanssa vauva saa huonommin maitoa kun paljaalta rinnalta -> kumi on välissä ja rinta ei saa niin paljon stimulaatiota kuin ilman kumia. Mutta rintakumin kanssa voi aivan hyvin imettää aina, kunhan tiedostaa edellä mainitun asian ja yrittää joko imettää enemmän kuin normaalisti tai välillä pumpata jolloin rinta saa enempi stimulaatiota ja maito ei pääse hupenemaan.

 

[maitomaija]

Hei!

Se tosiaan on niin, että imetys ei syystä tai toisesta ole aina meille kaikille kovinkaan helppoa. Nyt olet kuitenkin ansainnut halauksen ja onnittelut! Pahin alkaa varmasti jo olla takana! Imetystukihenkilön kokemuksella antaisin sinulle seuraavia ohjeita:

Tarkastamaan vauvan imuote. Onhan vauvalla rintaa tarpeeksi paljon suussaan? Ettei nappaa vain nännistä kiinni? Voit auttaa vauvaa rinnalle niin, että odotat kunnes vauva avaa suunsa mahdollisimman auki (rinnalla houkutellen). Aseta syliisi tyynyjä niin korkealle, että vauva lepää rinnan tasolla, älä tue päätä saman puoleisella kädellä vaan vastakkaisella lapojen välistä. Suuntaa nänni kohti vauvan nenää, ei suuta. Vauvan taivuttaessa päätään rintaa kohti ja avatessaan suutaan mahdollisimman auki (kuin linnunpoika) vedä vauva kiinni itseesi niin, että olette tiukasti masu-masua vasten. Tässä vaiheessa voit vauvan pään puoleisella kädellä litistää rintaa pystysuunnassa niin, että saisit rintaa mahdollisimman paljon vauvan suuhun. Lähes koko nänninpihan kuuluu olla vauvan suussa.

Treenaamiseen menee aikaa. Aina, kun sattuu tai ote näyttää väärältä, uusi yritys. Tällöin irrota vauva varovaisesti rinnalta pikkusormea apuna käyttäen.

Varsinaiseen kysymykseesi: verinen maito ei ole vauvalle vaarallista, mutta se ei imeydy. Ruoansulatus siis palauttaa sen takaisin oksennuksena. Vertavuotavasta rinnasta voi ja pitääkin varovaisesti imettää tai sitä muutoin tyhjentää, ettet vaan saisi rintatulehdusta.

Kysy ihmeessä lisää, jos tarvis!

 

[ap.]

Kiitos vastauksesta maitomaija. Olen yrittänyt imettää kuvailemallasi tavalla. Aina en saa nänniä suuhun paljoa, silloin olen yrittänyt korjata otetta. Mutta vauva on yleensä ehtinyt ennen irroitusta jo imaista kipeästi... Ainoa ero on, että kädet mulla on toisin päin. Pitääpä miettiä, miten saisin tehtyä tuollain kuten neuvoit.

Aamupäivällä imetin huonosta rinnasta ja jälleen tuli veristä puklua, mutta verta ei ollut niin kovasti kuin yöllä. Jännä homma se, että nänni ei todellakaan näytä edes rikkinäiseltä. Ehjän rinnan jälkeen ei kuitenkaan tullut veripuklua, joten kyllä se tuosta toisesta tissistä johtuu.

Rintakumia en osaa käyttää. Olen yrittänyt. Silloin vauvalla on vieläkin suppeampi imuote, joten heitin kumin samantien menemään.

 

[Rintakumista]

sen vuoksi että rintakumin kanssa vauva saa huonommin maitoa kun paljaalta rinnalta -> kumi on välissä ja rinta ei saa niin paljon stimulaatiota kuin ilman kumia. Mutta rintakumin kanssa voi aivan hyvin imettää aina, kunhan tiedostaa edellä mainitun asian ja yrittää joko imettää enemmän kuin normaalisti tai välillä pumpata jolloin rinta saa enempi stimulaatiota ja maito ei pääse hupenemaan.

Riippuu tilanteesta. Itse imetin rintakumin kanssa aluksi. Aina välillä kokeilin jättää kumin kokonaan pois, mutta se onnistui vasta kun vauva oli 2 kk. Maito riittää hyvin edelleen, vauva kohta 8 kk.