ikinä raskaaksi???

[sureva äiti]

täällä äti joka haaveilee vauvasta kovasti. minulla on jo kaksi lasta. toinen elää kanssani ja toinen oli enkeli vauva joka syntyi kolme kuukautta sitten..

suru ja ikävä on suuria. menetin lapseni jo mahaan mutta silti hän oli minulle tärkeä, oma lapseni.

päätimme miehen kanssa yrittää saada lisää lapsia heti kun ja jos ""luoja"" suo,koska koimme että asian mietiskely johtaa siihen ettei uskalla enään yrittää....

kukaan ei korvaa tätä lasta mutta lapsen ikävä on kova,syli kaipaa vauvaa.onneksi meillä on yksi ihana lapsi joka onkin meidän aurinko..

mutta lisää haluaisin ja mahdollisimman nopeaa. olen ns.pakkasjännääjä täällä minäkin. ensi viikolla on jännät paikat.

koska tämän jutun jälkeen on jäänyt kauhea pelko että emme voisi saada enään lapsia, tai aina kaikilla tulevilla olisi sama vaikea sydänvika joka aiheutti lapsemme kuoleman.

yhdyn kaikkiin jännääjiin ja toivon kovasti plussia sinne....

 

[Kuuhullu]

Kyllä varmaan on ollut raskasta se toisen lapsen menettäminen. Osanottoni, voin vaan hyvin kuvitella. Itselläni rv41+1 ja ajatuskin lapsen menettämisestä tuntuu kamalalle, vaikka eka onkin.

Uskon että haluat pian uudelleen raskaaksi, mutta itse olen sanonut kaikille saman neuvon, et älä yritä liikaa. Itse yritimme tätä lasta lähes kaksi vuotta. ´

Sitten kun mieheni lähti armeijaan luovuin vauvahaaveista, mut ei otettu kuitenkaan ehkäisyä käyttöön. Kun ajattelin että enhän nyt ainakaan voi tulla raskaaks, kun tulee touhuiltua niin vähän.

Mut yllätys sattui maaliskuussa, kun mies oli lähtenyt inttiin tammikuussa. Eli sillon tämä ainakin päätti tulla kun sitä vähiten osasi odottaa! Mut tervetullut on!

Kun vaan tulis jo... Tsemppiä yritykseen. Älä ota siitä liikaa stressiä, se vaan heikentää mahdollisuuksia!

 

[alkuperäinen]

kiitos vastauksesta kuuhullulle, hienoa et teille tulee lapsi niin pitkän yrittämisen jälkeen . juu tiedän ettei liikaa sais yrittää mutta kun tietää laskea kiertonsa niin sehän se pukkaa stressiä.....

nyttenkin on menos ns. se 29 päivä ja kylä jännittää. mut tavallaan oon aika varma et kyl ne sieltä tulee. mut järjellä ajatellen vastahan olin viel raskaana ja synnytyksestä ei niin kauan ole viellä.

onneksi mulla on päivänsäde joka tänäkin aamuna oli sylissä ja halas tiukasti sanoen "" äiti mä rakastan sua ihan hirveesti""

voiko aamu ihananmin alkaa????

joulun odotusta kaikille

ja kuuhullulle ""hyvää"" synnytystä, kerrohan sitte kumpi tuli?!