Ikäero niin että mies on huom. nuorempi

[nainen-72]

Aihetta on varmasti puitu palstoilla ennenkin, mutta kertokaa nyt, etenkin te nuoremmat miehet, eli maks. 24 vuotiaat.

Jos ikäiseni nainen, eli 38v, tapailee 23v miestä, onko tämä täysin tuhoon tuomittu juttu, ja pelleileekö mies vain kanssani? En ole esitellyt tätä miestä vielä ystävilleni, vanhemmista puhumattakaan, olemme olleet yksissä 2kk ja hyvin on mennyt, mutta... teenkö mä itsestäni ihan pellen? Olen ns. hyvin säilynyt (joo, kaikki sanovat näin vastaavassa tilanteessa, tiedän), lapseton ja eronnut nainen.

Kumpikin asumme yksin. Mies on esitellyt mut kavereilleen enkä ole huomannut ainakaan mitään ilvelyä, että mikä vanha ämmä tuossa on.

Kokemuksia, niin hyviä kuin huonojakin, otetaan vastaan!

 

[Tuossa iässä]

Toki tuossa iässä ikäeronne on suuri. Toinen vasta aloittamassa ikuisuuttaan ja toinen sitä jo pitkään elänyt. Kymmenen vuotta myöhemmin se ei enää ihan yhtä suuri olisi, kun molemmilla olisi elämänkokemusta.

Pidätte nyt hauskaa niin kauan kuin sitä riittää. Nuori mies ei välttämättä sitoudu vielä kehenkään, ei edes ikäiseensä. Hänelle on luonnollista vaihtaa kumppania vielä moneen kertaan.

Jotenkin minusta tuntuu asettamasi kysymys siltä, jotta sinä haet elämänkumppania sitoutuaksesi. Todennäköisesti toinen ei.

 

[Kokenut kolli]

Oppii sinulta muutakin kin lähetyssaarnaaja-asennon, se lähtee ikäiseensä seuraan.

 

[ap.]

Oppii sinulta muutakin kin lähetyssaarnaaja-asennon, se lähtee ikäiseensä seuraan.

Sitähän minä tässä pelkäänkin. Enkä sen vuoksi haluaisi tässä vaiheessa esitellä häntä esim. sukulaisilleni. Oman ikäiset vain alkavat olla aika raihnaisia häneen verrattuna.. olenko epätoivoinen..

 

[Tuossa iässä]

Aiheellinen pelko. Niin ne mokomat tekevät!

"Kahden kollin äiti"

 

[Vipe]

Ei se ikäero tuossa iässä ehken vielä niin tunnu, mutta sitten kun tulet vanhemmaksi niin silloin se tuntuu. Toinen on kuitenkin silloin vasta parhaassa vedossa kun sinä olet jo 50-60 ja alat rypistymään ja ikääntymään muutenkin.
Itselläni on kuusi vuotta nuorempi aviomies ja itse olen viisikymppinen ja hän vasta päälle 40-v niin tässä vaiheessa se alkaa näkymään.

 

[xxx]

Sitähän minä tässä pelkäänkin. Enkä sen vuoksi haluaisi tässä vaiheessa esitellä häntä esim. sukulaisilleni. Oman ikäiset vain alkavat olla aika raihnaisia häneen verrattuna.. olenko epätoivoinen..

Kannattaa pitää mielessä, että itse olet tasan yhtä "raihnainen" kuin muutkin ikäisesi. En ole oikein koskaan ymmärtänyt sellaisten logiikkaa, jotka sanovat, että haluavat paljon nuoremman kumppanin, koska oman ikäiset ovat liian vanhoja tai etteivät huoli oman ikäistään, koska "saavat" nuorempiakin. Tällä logiikallahan se nuori kumppani on varsinainen luuseri, koska huolii niin paljon vanhemman kuin mitä itse on, vai mitä?

 

[zxcvbnm,]

No mutta, eiväthän kaikki vanhene samaa tahtia. Jos pitää itsestään huolta, lapsia ei ole ja urallakin menee hyvin, niin mikäpä sen parempi paketti. Jos elämäntavat ovat terveelliset, niin ei tarvitse todellakaan alkaa rypistyä ja yleensä nimenomaan lihoa 46-vuotiaana(!). Ehkäpä tuolla aiemmalla vastauksella haettiin sitä, ettei sellaista omanikäistä kumppania välttämättä niin helposti löydy, joka olisi samalla tasolla niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tästä siis varmaankin tuo raihnaisuuskommentti. En muuten ole ko. ikäluokkaa, joten ei siis ole oma lehmä ojassa. Kunhan vain sivusta huomautin.

Mutta asiaan: voihan olla että tuon ikäinen mies on vielä kykenemätön oikeasti sitoutumaan (kehenkään), mutta voi myös olla että hän myöhemmin haluaakin sitoutua. Se ei selviä kuin katsomalla kuinka käy. Juttu on kuitenkin vielä aika tuore (2kk), joten itse pitäisin vain jäitä hatussa ja odottelisin selvittääkseni kuinka käy. Voihan tuo onnistuakin, ihmissuhteista kun ei koskaan tiedä.

 

[zxcvbnm]

Mutta asiaan: voihan olla että tuon ikäinen mies on vielä kykenemätön oikeasti sitoutumaan, mutta voi myös olla että hän myöhemmin haluaakin sitoutua. Se ei selviä kuin katsomalla kuinka käy.

Ja tosiaan, onhan maailman sivu ollut pariskuntia, joissa mies on ollut 15 vuotta vanhempi, eikä sekään ole aiheuttanut ihmettelyä, joten luulisi tuon menevän toisinkinpäin. Jos jotain kompastuskiveä on tästä asiasta haettava, niin se voisi luultavimmin olla nimenomaan miehen nuori ikä, eikä siis varsinaisesti ikäeron suuruus.

 

[44v nainen vastailee]

No mutta, eiväthän kaikki vanhene samaa tahtia. Jos pitää itsestään huolta, lapsia ei ole ja urallakin menee hyvin, niin mikäpä sen parempi paketti. Jos elämäntavat ovat terveelliset, niin ei tarvitse todellakaan alkaa rypistyä ja yleensä nimenomaan lihoa 46-vuotiaana(!). Ehkäpä tuolla aiemmalla vastauksella haettiin sitä, ettei sellaista omanikäistä kumppania välttämättä niin helposti löydy, joka olisi samalla tasolla niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tästä siis varmaankin tuo raihnaisuuskommentti. En muuten ole ko. ikäluokkaa, joten ei siis ole oma lehmä ojassa. Kunhan vain sivusta huomautin.

Mutta asiaan: voihan olla että tuon ikäinen mies on vielä kykenemätön oikeasti sitoutumaan (kehenkään), mutta voi myös olla että hän myöhemmin haluaakin sitoutua. Se ei selviä kuin katsomalla kuinka käy. Juttu on kuitenkin vielä aika tuore (2kk), joten itse pitäisin vain jäitä hatussa ja odottelisin selvittääkseni kuinka käy. Voihan tuo onnistuakin, ihmissuhteista kun ei koskaan tiedä.

Totta turiset! En ole mikään teinipoikien hätistelijä, mutta väitän peseväni kunnollani monen itseäni puolta nuoremman sidukkatyttösen. Ylipainoa ei ole, treenaan, sekä syön terveellisesti. Hauskanpitoa unohtamatta ettei pipo pääse liikaa kiristämään. Silloin kun on juhlan aika, ei kaloreita eikä viinilasillisia lasketa, mutta arjessa eletään "säntillisesti" eikä joka päivä makeata siideriä ja pitsoja syöden.

Olen osallistunut jo 6 vuonna maratoniin joka kesä. Kuinka moni parikymppinen pystyy samaan?

Meillä alkaa lisääntyä ilmiö joka on nähtävissä rapakon takana: pieni osa kansasta pitää todella hyvää huolta itsestään, ja sitten on suuri enemmistö jotka ovat huomattavasti ylipainoisia eivätkä hoida itseään. Sääliksi vain käy lapsia, jotka paisutetaan jo nuorina, eivät he tajua mihin ovat menossa kun laiska mamma kysyy marketissa että syötäisiinkö tänään pitsaa vai tekeekö äiti kaalipataa?

 

[Topi-Petteri, Ihmisten P.]

Meillä alkaa lisääntyä ilmiö joka on nähtävissä rapakon takana: pieni osa kansasta pitää todella hyvää huolta itsestään, ja sitten on suuri enemmistö jotka ovat huomattavasti ylipainoisia eivätkä hoida itseään.

Reilu ylipaino on reilua ylipainoa, josta on terveydellistä haittaa, mutta lievästä ylipainosta ei sen kummempaa huolta ole. Terveyden näkökulmasta paljon tärkeämpää on liikunta kuin painoindeksiin mahtuminen. Fyysinen kunto ennustaa terveyttä paremmin kuin painoindeksi. Pulleakin voi olla hyvässä kunnossa, kun taas laiha ei välttämättä ole.

Yksi syy, miksi painosta niin paljon vouhkataan, on se, että siitä on tehty sosiaalista kauppatavaraa. Laihuutta suotta ihannoidaan ja siitä on tehty itsekorostuksen väline. Naistenlehdet suorastaan kauppaavat hehkeän nuoren naisen ihannetta - keski-ikäisillekin.

Minusta laihat naiset ovat rvokkaitakin. Kaikki eivät tietenkään laihuudelleen mitään voi, mutta kun nainen on laiha ja kohtu pömpöttää esiin kuin nälkää näkevän afrikkalaisen vatsa, niin se tuntuu ikävältä.

Kaupallisuus vaikuttanee terveyskäsityksiinkin. Ei niin kauan sitten normaalipainon yläraja oli selvästi nykyistä korkeampi. Sen laskemisesta ei ole kauan. Ja mikä kummallisinta, terveimpiä ihmisiä ovat he, jotka ovat jonkin verran painoindeksin yläpuolella - mistä sitten johtuneekaan. Arvaan, että painoindeksiä on rukattu alaspäin, jotta laihuutta voitaisiin myydä enemmän. Laihuus on valtava bisnes.

 

[Väenö]

Niin kauvan kun paeno ei naentie haettoa...

 

[Wiltsu]

Niin kauvan kun paeno ei naentie haettoa...

Ja tähän se yhden kaverini tekniikka: "Panen vain takaa, mutta ensin on nostettava vatsa naiseni selän päälle."