ihmettelen miehen pelaamista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tympääntynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tympääntynyt

Vieras
Onko tuo mihen pelaaminen ihan normaalia vai olenko minä pikkumainen? Pelaa sellaisen 3-8h päivässä (pleikkaa tällä hetkellä, mutta nettipokeria välillä). Ja samalla kun pelaa niin ei kykene keskittymään mihinkään muuhun vaan jurottaa pelin edessä. Pelaako teillä muilla saman verran ja onko se tosiaan kaikille ihan ok? Kun minusta tuntuu, että se on yhteisestä ajasta pois ja sitä paitsi televisio on tällä hetkellä koko ajan varattu niin en itse sitä voi katsoa. En nyt paljoa kerkeisikään, mutta lasten päikkäreiden aikaan tai illalla vaikka. Ja ihan pikkaisen särähti myös korvaan kommentti minkä mies puhelimessa sanoi kaverilleen, että ensi viikolla on ihan unelmaa kun emäntä lähtee muutamaksi päiväksi reissuun niin saa rauhassa pelata. Tuli aika hyvä mieli, että näin toivottu ihminen olen omassa kotonani. Hänen mielestään se on siis ihan ok, että pelaa noin paljon, mutta kyllä se minusta tuntuu aika paljon liialta määrältä.
 
Pystyykö olemaan pelaamatta esim. Viikon stressaantumatta? Onko tehnyt netissä peliriippuvuus-testin? Ei ole normaalia pelata noin paljon eikä sitä pidäkään hyväksyä. Sinä olet jäämässä kakkoseksi eikä se johdu sinusta, vaan peliongelmasta, jonka arvelen miehelläsi olevan. Peliriippuvuus on vakava ongelma. Onneksi ei sentään - kai - rahasta pelaa (? ).
 
Minun mieheni pelaa tosi paljon, joskus kaikki yöt. Ehkä viime aikoina vähän vähentänyt. Olen tosi huolissani, mutta ei siitä tule kuin riitaa, jos sanon. En silti tunne että se meidän ajastamme olisi pois (olemme lapsettomia, joten aikaa on ihan eri tavalla), mutta hänen opiskeluistaan on. Mies ei tee niiden eteen yhtään mitään.
 
Niin ja oma tulkintani oman mieheni tilanteesta on se, että hän jollakin tavalla pakenee opiskeluvelvollisuuksiaan ja tätä todellisuutta. Masentunut ei ole, mutta en pidä tätä mitenkään normaalina. Ongelma on siis opiskelumattomuus, ei pelaaminen, koska tekee kyllä kaikki muut jutut ja minäkin sentään menen pelaamisen edelle. Sadat keskustelut on käyty, yhtä tyhjän kanssa. Tiedostaa ongelman, mutta ei osaa muuttaa sitä.
 
No ei hän yhteen putkeen pelaa, mutta esim. päivällä 2-4h. Illalla kun syödään iltapuuroa ja käydään kylvyssä 1-1 1/2h ja sitten vielä joskus myöhemmin illalla 2-4h. Ja ei ole ollut päivääkään pelaamatta ties kuinka pitkään aikaan. Kerran yritti, mutta sitten piti jonkun kaverin pyynnöstä ihan nopeasti pelata.
 
Peliongelma on muuten pirun yleinen nykyään, työssäni törmään kohtuu usein nuoriin, joilla ko. häiriö. Kyllä kai sitä aikuinenkin jää petollisen helposti koukkuun, varsinkin kun pelit tehdään sillä tavalla, että niihin tulee ikäänkuin himo. Aikuisella voi olla vielä vaikeampi myöntää ongelmaa, tuntuu nololta jne. Mun exällä oli jonkunasteinen riippuvuus, joka oli yhteydessä masennukseen. Depisjakson tullessa hän vetäytyi kuoreensa ja upposi verkkopelien maailmaan, siinä meni vuorokausirytmit ja kaikki muu ihan sekaisin...
 
Pelaa onneksi vain pienistä summista. Ainakin nykyään. Ennen meni ehkä enempi ja silloin hänellä ei ollut muka rahaa kunnolla edes laskuihin. Mutta tosiaan luotan siihen, ettei nykyään mene paljoakaan ja tämän hetken ongelma on tuo pleikkari enimäkseen.
 
Kyllä meillä mies pelaa (pleikka, tietokone, xbox360) mutta ei se mikään ongelma mulle ole. Jos vaikka kesken pelin pyydän sitä tekemään jonkun jutun, niin keskeyttää kyllä pelaamisen siksi aikaa. Touhuu myös lasten kanssa, eli ei sen elämä pyöri täysin pelien ympärillä, toisinaan soittelee myös kitaraa tms. Ja mä voin kattoo telkkaa makkarissa jos mies pelaa olkkarissa. Kai niitä huonompiakin harrastuksia on.
 

Yhteistyössä