Ihastunut varattuun

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Perhonen vatsassa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos mies valitsee vaimonsa ja jättää sut, kärvistelet jätetyn sydänsuruissa, vaikka toisaalta tiedät, että mies teki moraalisesti oikean ratkaisun.

Jos mies jättää vaimonsa sun takia, joudut seuraamaan eroa aika läheltä, ja se eron pahoinvointi tarttuu jossain määrin suhun.

Jos mies pitää vaimon ja sinut, saatte pelätä kiinnijäämistä ja kärvistellä syyllisyyden kanssa.

Parasta olisi, että kyllästyisitte toisiinne ennen kuin jäätte kiinni. Silloin ehkä sattuu kaikista vähiten.

Tiedostan tämän tosiasian, että mies saattaa kuitenkin valita helpoimman tien ja jäädä avovaimon luokse. Tosin epäilen tätä vaihtoehtoa. Heillä ei ole ollut koko aikana tällaista huumaa. Ja huom. siis avovaimo, ei avio.

Tällaisenaan tilanne ei tule jatkumaan kauan.

Todellakin. Parasta olisi todellakin olisi jos tunteet loppuisivat nyt heti. Mutta niin ei tule käymään. Päinvastoin.
 
Viimeksi muokattu:
On sun alkuperäisen viestit paljon muuttuneet . Taidat tapella satasella miehestä. No aika näyttää kumpi pikkupaikkakunnalla on se rakas ja kummasta tulee henkinen ruumis.

Mä en kyllä lähtisi tappeleen yhdestäkään miehestä noin. Kun 2 nainen harvoin voittaa oli avo tai avioliitto sitten. Miehet nyt vaan on sellaisia.


Tiedostan tämän tosiasian, että ies saattaa kuitenkin valita helpoimman tien ja jäädä avovaimon luokse. Tosin epäilen tätä vaihtoehtoa. Heillä ei ole ollut koko aikana tällaista huumaa. Ja huom. siis avovaimo, ei avio.

Tällaisenaan tilanne ei tule jatkumaan kauan.

Todellakin. Parasta olisi todellakin olisi jos tunteet loppuisivat nyt heti. Mutta niin ei tule käymään. Päinvastoin.
 
Viimeksi muokattu:
Kuka sulle on kertonut sen suhteen laadusta, mies, joku ulkopuolinen vai avovaimo???
Minä epäilen kovasti miehen puheita, kotona voidaan syödä vaimon kädestä ja olla niin lutusta, mutta pikku rakastajatarelle kertoillaan mukavia satuja, kuinka kotona on oikea pirttihirmu, jonka kanssa ei kuumene kuin hellanlevy potun keittoaikaan.
 
On sun alkuperäisen viestit paljon muuttuneet . Taidat tapella satasella miehestä. No aika näyttää kumpi pikkupaikkakunnalla on se rakas ja kummasta tulee henkinen ruumis.

Mä en kyllä lähtisi tappeleen yhdestäkään miehestä noin. Kun 2 nainen harvoin voittaa oli avo tai avioliitto sitten. Miehet nyt vaan on sellaisia.


Muuttuneet? Tottakai tilanne elää ja kehittyy.
En minä tappele miehestä. Mies päättää etenemisen aikataulun.
En koe tätä miksikään kilpailuksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kuka sulle on kertonut sen suhteen laadusta, mies, joku ulkopuolinen vai avovaimo???
Minä epäilen kovasti miehen puheita, kotona voidaan syödä vaimon kädestä ja olla niin lutusta, mutta pikku rakastajatarelle kertoillaan mukavia satuja, kuinka kotona on oikea pirttihirmu, jonka kanssa ei kuumene kuin hellanlevy potun keittoaikaan.


Mies ja ulkopuolinen ovat kertoneet. Myös sen, ettei suhteessa ole kuin erittäin satunnaisesti seksiä. Nyt ei ollenkaan.
Mitä puheita epäilet? Kerroinhan jo alussa, että suhde avoon on ok:n tasainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa. Mistä sinä olit lukevinasi, että mies sanoo häntä pirttihirmuksi? Hän ei ole sanallakaan haukkunut Avoaan.
 
Viimeksi muokattu:
Onneton tilanne. Minä, sinkkunainen, mies avoliitossa (yhdessä ovat olleet noin 4 vuotta). Ihan ok liitto. Molemmat olemme vähän yli 40 vuotiaita. Heillä ei lapsia kummallakaan, minulla 1 joka asuu jo itsenäisesti.
Olen tuntenut miehen jo vuosia ja aina pitänyt hänestä. Nyt, noin kuukausi sitten tuli hetki jolloin yks kaks tapahtui jotain. Ihastus iski tornaadon lailla. Tiedän tämän naisen, todella kiva ihminen enkä haluaisi loukata häntä. Kuten ei myöskään mies. Tiedämme ettei ihastuminen tai rakastuminen oikeuta tuottamaan pahaa mieltä avovaimolle, mutta emme pysty lopettamaan suhdettamme. Paha mieli tulee joka tapauksessa miehellä, tai oikeastaan se hänellä jo on. Eniten tulee kärsimään avovaimo tai minä. Jossain vaiheessa jäämme varmasti kiinni, pienellä paikkakunnalla kun asumme. Minä ottaisin miehen heti omakseni, mies miettii kummasta luopuu. Vakaasta ok-suhteesta, vai minusta. Voiko luottaa että huuma jatkuu vielä ensi hetkien jälkeen -nyt tuntuu siltä että voi.
Hirvittää jo etukäteen tilanne jossa jäämme kiinni ja heidän liittonsa jatkuu ja minä jään yksin riutumaan. Että tällainen tilanne.

Yleensä käy niin, että mies lopulta päätyy siihen vaimoonsa. Voi jäädä kiinni ja alkaa suhteeseen sinun kanssa, mutta lopulta palaa kuitenkin vaimon luo. Ja vaimohan aina ottaa miehen takaisin.
Tälläistä se on, sinä saat syyt niskoillesi, vaikka mieshän se vaimoaan pettää. Näin ne naapurin akat ja täällä palstalla ajattelevat.
 
Viimeksi muokattu:
Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.

Meillä asiat ihanasti. >Kaikki tapahtui ilman painostusta.
 
Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.

Meillä asiat ihanasti. >Kaikki tapahtui ilman painostusta.


Epäilen, että kauaa ei ihanuus teillä kestä..Valitettavasti! Mutta nauti kun vielä voit!
Olen itsekin ollut suhteessa varattuun ja tunnen monta..tuollaisia tarinoita on monta ja aika harva päätttyy hyvin "toisen naisen kannalta".
 
Viimeksi muokattu:
Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.

Meillä asiat ihanasti.

xx
No hienoa.
Olet ainakin löytänyt ukkomiehen jolla on selkärankaa lopettaa edellinen,ja sanoa sille suoraan.
Kuitenkin kaikki teillä vasta alkaa tästä.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja ymmärrys;10617408:
Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.

Meillä asiat ihanasti.

xx
No hienoa.
Olet ainakin löytänyt ukkomiehen jolla on selkärankaa lopettaa edellinen,ja sanoa sille suoraan.
Kuitenkin kaikki teillä vasta alkaa tästä.


Ja kun teillä alkaa arki, niin mies ei jaksa sitä enää opetella sinun kanssasi..ja kun vaimo löytää uuden miehen, niin tämä aviomies rupee tuleen mustasukkaiseksi ja haluaa vaimon takaisin. Näin se vain menee, sori.
 
Viimeksi muokattu:
Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.

Meillä asiat ihanasti. >Kaikki tapahtui ilman painostusta.

Mukavaa, että asiat ovat selkiytyneet. Näinhän siinä joskus käy, että on tullut eka kerralla valittua väärin ja rakastuu myöhemmin toiseen, ehkä jopa vasta silloin ensimmäisen kerran tietää, mitä rakkaus onkaan.

Onnea teidän suhteellenne!
 
Viimeksi muokattu:
Mukavaa, että asiat ovat selkiytyneet. Näinhän siinä joskus käy, että on tullut eka kerralla valittua väärin ja rakastuu myöhemmin toiseen, ehkä jopa vasta silloin ensimmäisen kerran tietää, mitä rakkaus onkaan.

Onnea teidän suhteellenne!


Kiitos. Hiukan oudoltahan tämä kaikki tuntuu, mutta samalla myös niin ihanalta.
Arki on jo alkanut siinä mielessä että lomat loppuivat. Arjen rutiinit tuntuvat sujuvan yhteisymmärryksessä.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla olis nyt tällainen tilanne työpaikalla. Olen ollut muutaman vuoden eräässä työpaikassa ja erään miehen kanssa on ollut "henkilökemiaa", flirttiä, ihan asialinjalla kuitenkin, sillä mies on varattu, itse en ole. Jokin aika sitten tutuistuimme hieman lähemmin, ihan vain juttelmalla asioista henkilökohtaisemmalla tasolla, ja huomasin ja hänkin huomasi, että tulemme valtavan hyvin juttuun. Huomasin olevani aika ihastunut, ja hänenkin käytöksessä huomasin muutosta. Itsekseni kävin asian lävitse, aika voimakkaastikin, ja hakeuduinkin muiden miesten seuraan, yrittäen unohtaa koko tämän asian.

Oikeastaan kaiken kriiseilyn tuloksena päädyin siihen ajatukseen, että voisin kuvitella olevani miehen kanssa ystävä, sillä en haluaisi että pitäisi luopua hyvästä henkilökemiasta, kun ei niin monen ihmisen kanssa tule juttuun niin hyvin. Kuvittelen myös, että voisin aidosti vain olla ystävä. Nyt en kuitenkaan enää oikein pysy tapahtumien kulussa perässä, mies ei ota enää juurikaan mitään kontaktia, jos kahvihuoneessa on useita ihmisiä, mies alkaa juttelemaan jonkun toisen kanssa, ja jopa työasioista puhuttaessa, mies vastaa murahtaen, eikä oikein ota kontaktia. Kuitenkin teemme yhteistyötä paljon, niin en tiedä miten kauan mies voi vältellä ja olla reagoimatta esim. työhön liittyviin kysymyksiin. En oikein tiedä miten asiaan pitäisi suhtautua, pitäisikö ottaa puheeksi jotenkin? en tiedä mut kummalta tuntuu. Onko teillä muilla vastaavia kokemuksia? Ottaisitteko asian puheeksi vai antaisitteko ajan kuljettaa?
 
Nyt en kuitenkaan enää oikein pysy tapahtumien kulussa perässä, mies ei ota enää juurikaan mitään kontaktia, jos kahvihuoneessa on useita ihmisiä, mies alkaa juttelemaan jonkun toisen kanssa, ja jopa työasioista puhuttaessa, mies vastaa murahtaen, eikä oikein ota kontaktia.
Jos hänenkin käytöksessään huomasi muutosta niin ehkä hän tunsi olevansa aika ihastunut (lue: rakastunut). Hän saattaa Itsekseen käydä asiaa lävitse, aika voimakkaastikin, ja hakeutua muiden seuraan, yrittäen unohtaa koko tämän asian.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kun hän on kerran varattu, hän toimii ihan oikein ottaessaan etäisyyttä sinuun. Ihmisen elämässä tulee ihastumisia ja niitä menee, toiseen sitoutunut ihminen tietää, että nämä ihastumiset ei saa tuhota parisuhdetta.

Voisit nuorena naisena keskittyä "ihastumaan" ihan vapaisiin miehiin.
 
En hae oikeutusta teollemme. Tiedämme molemmat tekevämme väärin ja se tuntuu pahalta.
En ole viihdyttäjä. Olen ihminen johon mies ihastui, eikä vielä tiedä kuinka etenee.

Olisit jättänyt miehesi ennen kuin hän vei terveytesi. Turha minua on syyllistää sinun miehesi teoista ja oman mieleterveytesi kadottamisesta.

Kokemuksesta tiedän, ettei tunteilleen voi aina mitään vaikka haluaisikin. Jos ei itse ole vastaavaa kokenut, niin mielestäni syyllistäminen on turhaa. Jaksamista...
 
Viimeksi muokattu:
Tiedämme ettei ihastuminen tai rakastuminen oikeuta tuottamaan pahaa mieltä avovaimolle, mutta emme pysty lopettamaan suhdettamme. Paha mieli tulee joka tapauksessa miehellä, tai oikeastaan se hänellä jo on.

Olet kevytmielinen ihminen, joka ei juuri muiden murheilla päätänsä vaivaa. Eiko se sano sinulle, jo jotain, että suhteenne on jo nyt tehnyt pahan mielen varatulle miehelle? Semmoinen suhde, joka jo noin alkuvaiheessa tuottaa toiselle pahaa mieltä, ei tule koskaan toimimaan.

Sinun kannattaisi mennä terapiaan hoitamaan ongelmasi pois. Sinussa on jokin piirre, että olet kateellinen tuttaviesi hyvästä avoliitosta ja suhteesta ja sinulla on jokin pakottava tarve rikkoa tuo tuttaviesi vakaa avoliitto. Koet jotenkin olevasi parempi kumppani tuolle miehelle. Saat jotain sairasta tyydytystä, kun saat rikkoa toisten kodin.

Suhteenne on tuhoisa, miehellä on jo nyt paha mieli. Suhteenne turmelee todennäköisesti joka tapauksessa heidän avoliittonsa, vaikka mies palaakin todennäköisemmin avovaimonsa luo. Niin muuten osoittavat tilastotkin, mies palaa salasuhteen jälkeen todennäköisemmin vaimon luo, kun ottaa eron ja jatkaa suhdetta salarakkaan kanssa.

Vahinko on jo tapahtunut, jos olette menneet sänkyyn. Mutta varmaa on, että elämänkumppania tuosta miehestä et tule saamaan, se tulee olemaan lyhytaikainen suhde ja toisten koti tuli rikotuksi turhan takia, sinun itsekkyytesi ja kateellisuutesi takia. Olet harvinaisen tyhmä nainen.
 
Viimeksi muokattu:
Kokemuksesta tiedän, ettei tunteilleen voi aina mitään vaikka haluaisikin. Jos ei itse ole vastaavaa kokenut, niin mielestäni syyllistäminen on turhaa. Jaksamista...

Niin ei voi, mutta harva elää pelkkien tunteiden varassa. Sitä varten on järki. Ja järkevä ihminen ei haihattele varattujen perään. Tunteille voi tehdä jotain jos omistaa aivot. Vai oletko dokannut aivosi pilalle? Olet harvinaisen tyhmä nainen.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä