N
no
Vieras
minusta kolmekin yhdessä parisuhteessa on liikaa, neljästä puhumattakaan.
Ihmiset kaivavat verta nenästään.
Ihmiset kaivavat verta nenästään.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
minusta kolmekin yhdessä parisuhteessa on liikaa, neljästä puhumattakaan.
Ihmiset kaivavat verta nenästään.
Jos mies valitsee vaimonsa ja jättää sut, kärvistelet jätetyn sydänsuruissa, vaikka toisaalta tiedät, että mies teki moraalisesti oikean ratkaisun.
Jos mies jättää vaimonsa sun takia, joudut seuraamaan eroa aika läheltä, ja se eron pahoinvointi tarttuu jossain määrin suhun.
Jos mies pitää vaimon ja sinut, saatte pelätä kiinnijäämistä ja kärvistellä syyllisyyden kanssa.
Parasta olisi, että kyllästyisitte toisiinne ennen kuin jäätte kiinni. Silloin ehkä sattuu kaikista vähiten.
Ymmärrän sinua. Sinun kanssasi parisuhteessa kaksikin on liikaa.
Tiedostan tämän tosiasian, että ies saattaa kuitenkin valita helpoimman tien ja jäädä avovaimon luokse. Tosin epäilen tätä vaihtoehtoa. Heillä ei ole ollut koko aikana tällaista huumaa. Ja huom. siis avovaimo, ei avio.
Tällaisenaan tilanne ei tule jatkumaan kauan.
Todellakin. Parasta olisi todellakin olisi jos tunteet loppuisivat nyt heti. Mutta niin ei tule käymään. Päinvastoin.
On sun alkuperäisen viestit paljon muuttuneet . Taidat tapella satasella miehestä. No aika näyttää kumpi pikkupaikkakunnalla on se rakas ja kummasta tulee henkinen ruumis.
Mä en kyllä lähtisi tappeleen yhdestäkään miehestä noin. Kun 2 nainen harvoin voittaa oli avo tai avioliitto sitten. Miehet nyt vaan on sellaisia.
Kuka sulle on kertonut sen suhteen laadusta, mies, joku ulkopuolinen vai avovaimo???
Minä epäilen kovasti miehen puheita, kotona voidaan syödä vaimon kädestä ja olla niin lutusta, mutta pikku rakastajatarelle kertoillaan mukavia satuja, kuinka kotona on oikea pirttihirmu, jonka kanssa ei kuumene kuin hellanlevy potun keittoaikaan.
Onneton tilanne. Minä, sinkkunainen, mies avoliitossa (yhdessä ovat olleet noin 4 vuotta). Ihan ok liitto. Molemmat olemme vähän yli 40 vuotiaita. Heillä ei lapsia kummallakaan, minulla 1 joka asuu jo itsenäisesti.
Olen tuntenut miehen jo vuosia ja aina pitänyt hänestä. Nyt, noin kuukausi sitten tuli hetki jolloin yks kaks tapahtui jotain. Ihastus iski tornaadon lailla. Tiedän tämän naisen, todella kiva ihminen enkä haluaisi loukata häntä. Kuten ei myöskään mies. Tiedämme ettei ihastuminen tai rakastuminen oikeuta tuottamaan pahaa mieltä avovaimolle, mutta emme pysty lopettamaan suhdettamme. Paha mieli tulee joka tapauksessa miehellä, tai oikeastaan se hänellä jo on. Eniten tulee kärsimään avovaimo tai minä. Jossain vaiheessa jäämme varmasti kiinni, pienellä paikkakunnalla kun asumme. Minä ottaisin miehen heti omakseni, mies miettii kummasta luopuu. Vakaasta ok-suhteesta, vai minusta. Voiko luottaa että huuma jatkuu vielä ensi hetkien jälkeen -nyt tuntuu siltä että voi.
Hirvittää jo etukäteen tilanne jossa jäämme kiinni ja heidän liittonsa jatkuu ja minä jään yksin riutumaan. Että tällainen tilanne.
Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.
Meillä asiat ihanasti. >Kaikki tapahtui ilman painostusta.
Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.
Meillä asiat ihanasti.
xx
No hienoa.
Olet ainakin löytänyt ukkomiehen jolla on selkärankaa lopettaa edellinen,ja sanoa sille suoraan.
Kuitenkin kaikki teillä vasta alkaa tästä.
Alkuperäinen kirjoittaja ymmärrys;10617408:Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.
Meillä asiat ihanasti.
xx
No hienoa.
Olet ainakin löytänyt ukkomiehen jolla on selkärankaa lopettaa edellinen,ja sanoa sille suoraan.
Kuitenkin kaikki teillä vasta alkaa tästä.
Ja kun teillä alkaa arki, niin mies ei jaksa sitä enää opetella sinun kanssasi..ja kun vaimo löytää uuden miehen, niin tämä aviomies rupee tuleen mustasukkaiseksi ja haluaa vaimon takaisin. Näin se vain menee, sori.
Olemme molemmat järkeviä, realistisia ihmisiä.
Tuolla asenteella mikä parilla edellisellä kirjoittajalla on, ei elämässä onnistu edes maitopurkin haku Siwasta.
Näin se meni.
Mies ei kestänyt salailua, vaan ilmoitti avolleen että hän haluaa erota ja että hänellä on toinen. Mies tuli eilen aamulla luokseni. Ero tapahtunee hyvässä hengessä (niin hyvässä kuin mahdollista). Mies auttelee missä pystyy, mm lainaa mökkiään ja autoaan, että nainen pääsee purkamaan tilannetta ystävättären kanssa.
Meillä asiat ihanasti. >Kaikki tapahtui ilman painostusta.
Mukavaa, että asiat ovat selkiytyneet. Näinhän siinä joskus käy, että on tullut eka kerralla valittua väärin ja rakastuu myöhemmin toiseen, ehkä jopa vasta silloin ensimmäisen kerran tietää, mitä rakkaus onkaan.
Onnea teidän suhteellenne!
Jos hänenkin käytöksessään huomasi muutosta niin ehkä hän tunsi olevansa aika ihastunut (lue: rakastunut). Hän saattaa Itsekseen käydä asiaa lävitse, aika voimakkaastikin, ja hakeutua muiden seuraan, yrittäen unohtaa koko tämän asian.Nyt en kuitenkaan enää oikein pysy tapahtumien kulussa perässä, mies ei ota enää juurikaan mitään kontaktia, jos kahvihuoneessa on useita ihmisiä, mies alkaa juttelemaan jonkun toisen kanssa, ja jopa työasioista puhuttaessa, mies vastaa murahtaen, eikä oikein ota kontaktia.
En hae oikeutusta teollemme. Tiedämme molemmat tekevämme väärin ja se tuntuu pahalta.
En ole viihdyttäjä. Olen ihminen johon mies ihastui, eikä vielä tiedä kuinka etenee.
Olisit jättänyt miehesi ennen kuin hän vei terveytesi. Turha minua on syyllistää sinun miehesi teoista ja oman mieleterveytesi kadottamisesta.
Tiedämme ettei ihastuminen tai rakastuminen oikeuta tuottamaan pahaa mieltä avovaimolle, mutta emme pysty lopettamaan suhdettamme. Paha mieli tulee joka tapauksessa miehellä, tai oikeastaan se hänellä jo on.
Kokemuksesta tiedän, ettei tunteilleen voi aina mitään vaikka haluaisikin. Jos ei itse ole vastaavaa kokenut, niin mielestäni syyllistäminen on turhaa. Jaksamista...
Kokemuksesta tiedän, ettei tunteilleen voi aina mitään vaikka haluaisikin. Jos ei itse ole vastaavaa kokenut, niin mielestäni syyllistäminen on turhaa. Jaksamista...