V
vierailija
Vieras
Alkoholin huonoista puolista puhutaan ihan hirveesti, mutta ainakin joillekkin harvoille se voi olla pelkästään hyvä juttu. Minä taidan olla sellainen. Olen juonut elämäni aikana tosi vähän. Vois melkein sanoa, että on terveyspankissa rahaa tuolla suunnalla. Nyt 45-vuotiaana olen alkanut "juopottelemaan kohtuudella".
Minulla kohtuujuopottelu tarkoittaa seuraavaa:
Viikolla ei koskaan lainkaan. Menee yöunet. Mutta perjantaina aina maltilliset kännit. Mikäs en mukavampaa kuin yksinään kotoilla pikkuhiprakassa. Olen yleensä töissä etänä perjantaina. Työaika päättyy kello 15.00. Usein kyllä teen jotain pientä työjuttua vielä sen jälkeen. Mutta otan ekan lasillisen tasan kello 15. Puhelimeen en tuon jälkeen työasioissa enää vastaa.
Iltapäivän sitten siemailen lisää viiniä ja siivoan samalla. Sitten sauna lämpeemään... Yksin kotona olen sitten. Kuuntelen musaa, keskustelen eri palstoilla etc
Paras päivä on sit lauantai. Heti aamulla drinksua naamariin. Ja koko päivä seitinohuessa ranskalaisessa päiväkännissä, ehkä illlalla menee suomalaisen puolelle osittain. Mutta ei kumminkaan örvellykseksi.
Sunnuntaina sitten pitää olla jo nollalinja.
Tämmösiä viikonloppuja mulla on joskus. Yleensä muut menot estää sen, mutta munkaltaiselle tuo on parasta mahdollista rentoutumista.
Onko muita, joille alkoholi on hyvä ystävä eikä mikään viinanpiru.
Mua ei koskaan ole kaduttanut maanantaina se, että vkl on tullut vähän juopoteltua. Muistot on yleensä vain hyvät. Enempi joskus harmittaa kun ei ole ollut aikaa vähän juopotella.
Minulla kohtuujuopottelu tarkoittaa seuraavaa:
Viikolla ei koskaan lainkaan. Menee yöunet. Mutta perjantaina aina maltilliset kännit. Mikäs en mukavampaa kuin yksinään kotoilla pikkuhiprakassa. Olen yleensä töissä etänä perjantaina. Työaika päättyy kello 15.00. Usein kyllä teen jotain pientä työjuttua vielä sen jälkeen. Mutta otan ekan lasillisen tasan kello 15. Puhelimeen en tuon jälkeen työasioissa enää vastaa.
Iltapäivän sitten siemailen lisää viiniä ja siivoan samalla. Sitten sauna lämpeemään... Yksin kotona olen sitten. Kuuntelen musaa, keskustelen eri palstoilla etc
Paras päivä on sit lauantai. Heti aamulla drinksua naamariin. Ja koko päivä seitinohuessa ranskalaisessa päiväkännissä, ehkä illlalla menee suomalaisen puolelle osittain. Mutta ei kumminkaan örvellykseksi.
Sunnuntaina sitten pitää olla jo nollalinja.
Tämmösiä viikonloppuja mulla on joskus. Yleensä muut menot estää sen, mutta munkaltaiselle tuo on parasta mahdollista rentoutumista.
Onko muita, joille alkoholi on hyvä ystävä eikä mikään viinanpiru.
Mua ei koskaan ole kaduttanut maanantaina se, että vkl on tullut vähän juopoteltua. Muistot on yleensä vain hyvät. Enempi joskus harmittaa kun ei ole ollut aikaa vähän juopotella.