1. Menin pyhäpäivänä terveyskeskuksen päivystykseen, koska yksityiset lääkäriasemat olivat suljettuina. Saavuin johonkin odotusaulaan missä ei ollut mitään opasteita minne mennä. Näin lasikopissa (joku päivystäjä kai) kaksi naista juttelemassa keskenään. Menin kysymään mistä pääsee lääkärille. Toinen naisista tiuskaisi että "tuolla on jono." Ilmeisesti hän närkästyi, kun keskeytin heidän jutustelunsa ja kysyin neuvoa. Ennen kuin ehdin edes vastata hänelle mitään, hän vetäisi lasiluukun kiinni silmieni edestä.
Katselin naisen osoittamaan suuntaan. Jono oli pitkä kuin nälkävuosi. Haluamatta loukata ketään, mutta jono oli täynnä huutavia romaneja ja alkoholisteja. Jonon hännillä oli tärisevä langanlaiha nuorimies, joka näytti siltä että jotain huumetta hän oli todennäköisesti nauttinut. Menin istumaan jonoon, joka ei tuntunut liikkuvan mihinkään. "Onko tässä nyt pakko istua monta tuntia, kun tarvitsen vain yhdet antibiottit" ajattelin, sillä tiesin jo mikä minua vaivasi. Jonotettuani noin tunnin ja seuratessani terveysaseman toimintaa, huomasin että ihmiset tulivat jonottamaan perääni toisen jonon kautta. Mitä ihmettä? Mitä tässä on mennyt minulta ohi, ajattelin. Menin kysymään uudestaan neuvoa tuolta niin ystävälliseltä naiselta siellä lasikopissa. "Eka pitää käydä hoitajalla, muuten ei pääse lääkärille". Just! Eli minun pitikin mennä toiseen (yhtä pitkään) jonoon hännille, käydä sanomassa hoitajalle että tarvitsen antibiootteja ja jonottaa sitten taas uudestaan lääkärille.
Kolmetuntisen jonottamisen jälkeen pääsin vihdoin lääkärille, hän ei vaivautunut paljon minua edes tutkimaan, vaan kirjoitti reseptin tarvitsemistani antibiooteista.
2. Kurkkuni tuli taas kerran kipeäksi ja soitin Mehiläiselle. "Milloin haluasit tulla? Haluatko päästä erikoislääkärille, vai yleislääkärille?". Sain ajan 1,5h päähän, kävelin ruuhkattomaan aulaan, jossa ystävällinen nainen katsoi kelakorttiani ja ohjasi minut huoneen 12 eteen odottamaan. Lääkäri tuli noutamaan minut jopa pari minuuttia ennen sovittua aikaa, tutki, teki lähetteen labraan ja kirjoitti antibiootit. "Tarvitseko myös kipulääkkeitä? Voin kirjoittaa myös niitä sinulle, jos tunnet tarvetta." Poistuin lääkärin huoneesta, kävelin suoraan labraan ja sieltä apteekkiin. Olin ottanut ensimmäisen lääkkeen, kun hoitaja soitti ja varmisti että kyseessä on angiina.
"Vähän on eroja" siinä missä itseänsä hoidattaa.