Ihana Runo!

Haituvapeite

Tiedän, että sinäkin halusit
olla osa meitä.
Olla rakastettu, pieni ja avuton.
Minäkin halusin sinua rakastaa, pitää pientä.
Ikuisesti, rakkaudesta tullut ihmisen taimi.
Keneksi olisit kasvanut,
keneksi minut muuttanut?

En saanut sinua pitää, en käsissäni.
Mielessäni sinut pidän; siellä sinä elät vieläkin.

Yritän unohtaa ja lähetän mietteeni ylös,
suoraan sinun haituvapeitteellesi.
Mutta vartaloni tietää sen tuskan yhä;
luopumisen tuskan, surun syvän.
-Marika-

En tiedä kirjoittajaa...mutta kirjoitti kuin sydämmestäni! :'( :'(
 
Kyllä sai taas tipan linssiin tuo runo :'(

En ole aikaisemmin tällä palstalla käynyt kun en laske itseäni keskenmenon kokeneeksi. Meidän kolmas tyttäremme kun kuoli kohtuun rv 38+1. Nyt ajattelin kuitenkin kurkistaa kun olen "vähän" haikealla päällä, eilen oli tytön muistotilaisuus ja tänään vein hautausmaalle tekstin mitä haluan muistolaattaan kirjoitettavaksi.

Toinen mitä en tällä hetkellä kestä ollenkaan on Nylon Beatin Musta joulu (tai joku vastaava). Jos kukaan muistaa miten se kertosäde menee niin se osuin niin syvälle kun kuulin biisin synnytyssalissa ja vielä myöhemmin kun synnytys oli ohi ja pidin vauvaa sylissä. Toivon todella, että jäi vain tämän joulun hitiksi, en varmaan kestä ensi vuonnakaan sitä kuulla...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.01.2006 klo 21:08 Liviko kirjoitti:
Kyllä sai taas tipan linssiin tuo runo :'(

En ole aikaisemmin tällä palstalla käynyt kun en laske itseäni keskenmenon kokeneeksi. Meidän kolmas tyttäremme kun kuoli kohtuun rv 38+1. Nyt ajattelin kuitenkin kurkistaa kun olen "vähän" haikealla päällä, eilen oli tytön muistotilaisuus ja tänään vein hautausmaalle tekstin mitä haluan muistolaattaan kirjoitettavaksi.

Toinen mitä en tällä hetkellä kestä ollenkaan on Nylon Beatin Musta joulu (tai joku vastaava). Jos kukaan muistaa miten se kertosäde menee niin se osuin niin syvälle kun kuulin biisin synnytyssalissa ja vielä myöhemmin kun synnytys oli ohi ja pidin vauvaa sylissä. Toivon todella, että jäi vain tämän joulun hitiksi, en varmaan kestä ensi vuonnakaan sitä kuulla...
Olen niin pahoillani puolestanne :hug: :hug:

Katsoin profiilistasi enkelinne kuvan ja purskahdin heti itkuun. Täydellinen tyttö!!

Meidän tyttö kuoli myös kohtuun, rv 27. Tämä tapahtui marraskuun lopussa. Pahimmat vaiheet ovat jo takana, mutta välillä tulee niin kova ikävä, että on pakko itkeä paha olo pois. Maailma on niin epäreilu :'( :'( Oman lapsen menettäminen on kyllä yksi kauheimmista asioista.

Onko teillä selvinnyt syytä, miksi vauvanne kuoli? Meillä mitään selkeää syytä ei löytynyt, mutta epäillään että verenkierto oli heikentynyt istukan korkkiruuvimaisen kierteen takia, osa istukasta oli ilmeisesti irronnut ja yksi suonista kulki hyvin lähellä kalvoja. Lapsestamme ei löytynyt mitään vikaa, hän oli täydellinen. Ehkä liian täydellinen tähän julmaan maailmaan.

Onneksi teillä on vanhempia lapsia. Se ei lievennä yhtään tätä menetystä, mutta se auttaa ihmeesti jaksamaan eteenpäin arjessa. Meilläkin on 1 v 7 kk tyttö, joka on kyllä aivan mahtava pakkaus :heart: !!

Voimia teille surun keskellä!
 
Varmaa tietoa kuolinsyystä ei ole, mutta vahva epäilys on istukan huonokunto. Oli ilmeisesti ollut susi alusta alkaen, oikea ongelma pesäke joka ei millään tavalla ollut varoitellut vioistaan ulos päin, oli esim. revennyt ja vuotanut sisään päin. Emme antaneet lupaa lapsen avaukseen vaan tyydyimme siihen, että vika oli istukassa kun kerran kaikki siihen viittaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.01.2006 klo 21:08 Liviko kirjoitti:
Kyllä sai taas tipan linssiin tuo runo :'(

En ole aikaisemmin tällä palstalla käynyt kun en laske itseäni keskenmenon kokeneeksi. Meidän kolmas tyttäremme kun kuoli kohtuun rv 38+1. Nyt ajattelin kuitenkin kurkistaa kun olen "vähän" haikealla päällä, eilen oli tytön muistotilaisuus ja tänään vein hautausmaalle tekstin mitä haluan muistolaattaan kirjoitettavaksi.
Lämmin osanotto suureen ja mittaamattomaan suruunne.
Meillä oli samoilla viikoilla myöskin kohtukuolema, syytä ei vielä tiedetä. Toivottavasti parin viikon päässä olevalla lääkärin vastaanotolla syy selviäisi. Eläminen hiukan helpottaisi, kun tietäisi syyn tälle ikävän surulliselle tapahtumalle. Kyyneleet vierivät poskilla, kun ajattelee, että pienokaisemme olisi nyt kohta kolme kuukautta ja olisi oppinut paljon uusia asioita elämänsä aikana.

Onneksi meillä on terve 2v poika, joka hymyllään valloittaa äidin ja isän ja antaa meille voimia jaksaa eteenpäin. Lapsemme ovat molemmat ivf-lapsia, jotenka ne ovat vieläkin arvokkaampia lahjoja. Pakastimessa on kuusi alkiota odottamassa tulevaa. Toivottavasti niistä saamme nyytin syliimme.

Liviko, toki muutkin voi lähetellä y-viestiä, jos haluaa vaihtaa tunteita.


 
Voimia!!! Ite sain keskenmenon 16.12 ja se on tuntunut tosi pahalta mut jotenkin kun luin sun viestin ja näin kuvan teidän rakkaasta pikku enkelistä niin oma suru sai vähän toisenlaiset mittakaavat. Miksi ihmisen pitää joutua kokemaan jotakin tuollaista?! Paljon voimia ja koeta jaksaa!
 
runo oli ihana, kiitos kirjoittajalle joka antoi sen meidän kaikkien iloksi ja osanottoni kaikille lapsensa menettäneille. Itse menen sairaalaan huomenna keskeytykseen ja toivon että nämä kivut loppuu sen myötä
 

Yhteistyössä