V
"Vaimo"
Vieras
Mulla on oikeasti maailman ihanin mies!Yhdessä oltu yli 10 vuotta.Kaikki sujuu hyvin,seksit,kodinhoito,tulevaisuudensuunnittelu jne.Molemmat ollaan raivoraittiita ja harrastetaan paljon yhdessä,ollaan koti-ihmisiä. Lapsiakin on siunaantunut,ja olen nyt raskaana.
Stressaava ja yöunia vievä asia onkin sitten miehen suku,nimenomaan appivanhempani.Ovat todella itsekkäitä ihmisiä.Asutaan lähellä heitä,ja joskus kyläilevät illalla 9 aikaan,taikka sunnuntai-aamuna kahdeksalta.Mies tekee vuorotyötä ja usein herättävät yövuorossa ollessa.KOSKAAN eivät voi soittaa ensin,ja heillä on omat avaimet tänne,talo on heidän nimissään ja olemme vain vuokralla.Olemme tavallaan heille ´velkaa´ ,joten ei olla voitu kovin huomautella asiasta. Se onkin ongelma,ei tosiaan voi ruveta ämpyilemään etteivät heitä meitä pihalle. Ensi kesänä saadaan tämä asunto ostettua omaksi.
Sitten helpottaa ja voimme ruveta elämään niinkuin oikea perhe,vihdoinkin! Lukot vaihtuu varmasti heti.
Kuullostaa varmaan todella tyhmältä ettemme me aikuiset ihmiset osaa hoitaa tätä tilannetta,mutta....
Nyt meillä on takana yksi yhteinen joulu jonka pilasivat tappelemalla sekä yhdet lasten todella epäonnistuneet synttärikekkerit,niistä ei sen enempää..Mutta ne riittävät mulle koska lapset menevät kaiken edelle,jos kukaan vaikeuttaa elämäämme,hän saa jäädä elämästämme pois.
Raskausaikani on ollut todella vaikea appivanhempien takia,nyt ollaan onneksi jo loppusuoralla.Öisin soitellaan kuskiksi,ja ovat udelleen etukäteen mm.ultra-ajat jolloin pystyvät samaan aikaan järjestämään miehelle jotain yllättävää menoa ettei ultraan pääsisi mukaan.Jokaisessa on kuitenkin ollut mukana,puhelimessa vingutaan sitten että ´eihän sinua siellä tarvita´...Just....
Uhkailevat jopa itsemurhalla.
Mistä ihmeestä tämä johtuu?
Jaksanko kesään asti vai etsisikö uuden asunnon?Tämä on unelmiemme koti, ei viitsisi lapsia kiskaista täältä pois.
Stressaava ja yöunia vievä asia onkin sitten miehen suku,nimenomaan appivanhempani.Ovat todella itsekkäitä ihmisiä.Asutaan lähellä heitä,ja joskus kyläilevät illalla 9 aikaan,taikka sunnuntai-aamuna kahdeksalta.Mies tekee vuorotyötä ja usein herättävät yövuorossa ollessa.KOSKAAN eivät voi soittaa ensin,ja heillä on omat avaimet tänne,talo on heidän nimissään ja olemme vain vuokralla.Olemme tavallaan heille ´velkaa´ ,joten ei olla voitu kovin huomautella asiasta. Se onkin ongelma,ei tosiaan voi ruveta ämpyilemään etteivät heitä meitä pihalle. Ensi kesänä saadaan tämä asunto ostettua omaksi.
Sitten helpottaa ja voimme ruveta elämään niinkuin oikea perhe,vihdoinkin! Lukot vaihtuu varmasti heti.
Kuullostaa varmaan todella tyhmältä ettemme me aikuiset ihmiset osaa hoitaa tätä tilannetta,mutta....
Nyt meillä on takana yksi yhteinen joulu jonka pilasivat tappelemalla sekä yhdet lasten todella epäonnistuneet synttärikekkerit,niistä ei sen enempää..Mutta ne riittävät mulle koska lapset menevät kaiken edelle,jos kukaan vaikeuttaa elämäämme,hän saa jäädä elämästämme pois.
Raskausaikani on ollut todella vaikea appivanhempien takia,nyt ollaan onneksi jo loppusuoralla.Öisin soitellaan kuskiksi,ja ovat udelleen etukäteen mm.ultra-ajat jolloin pystyvät samaan aikaan järjestämään miehelle jotain yllättävää menoa ettei ultraan pääsisi mukaan.Jokaisessa on kuitenkin ollut mukana,puhelimessa vingutaan sitten että ´eihän sinua siellä tarvita´...Just....
Mistä ihmeestä tämä johtuu?
Jaksanko kesään asti vai etsisikö uuden asunnon?Tämä on unelmiemme koti, ei viitsisi lapsia kiskaista täältä pois.