Ihan v*tun kiva perhe mulla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hermot meni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Uaaaah!!!

SIKSI kun mulla meni tänään töissä pitkään, eilistä ruokaa oli jääkaapissa ja nuo osaavat itsekin syödä kaapista leipää, muroja, mysliä, hedelmiä jne jos nälkä on. Että SIKSI mä en tänään töistä tultuani klo 18.00 jaksanut enää alkaa vääntämään mitään LÄMMINTÄ ruokaa noille, kun niillä ei enää edes ollut nälkä. Ja SIKSI mä aloin paistamaan itselleni pari palaa kanan rintafilettä, koska MULLA ON NÄLKÄ kun en ole ehtinyt koko perkeleen päivänä suuhuni laittamaan mitään muuta kuin yhden hemmetin kinkunpalasen!!

Jos te muutamat ette vieläkään tajunneet, niin ei sitten väkisin.

Mä en vaan tajua, että eikö siinä samalla sitä ruokaa saa tehtyä lapsille kun itselleenkin.
 
Eikö sulla ole muka ruokatuntia ollenkaan töissä? Vai oletko töissä samanlainen marttyyri, kuin kotona, että jos kaikki ei mene putkeen niin julistat, että no ei syödä sitten?! Ei kannata, ei ketään kiinnosta siellä töissä, että syötkö vai et. Kasva aikuiseksi ja vaadi se mikä sulle kuuluu. Ja ruoki lapsesi kunnolla eikä millään muromössöllä.
 
Mun lapsuudessa oli niin, että syötiin aamupala (kotona ), lounas (koulussa ), välipala (kotona), kotona päivällinen neljän viiden aikana. Sitten vielä iltapala.

Tähän samaan rytmiin olen opettanut oman lapseni koska tuo on aivan normaali ateriarytmi. Yleensä päästään likan kanssa kotio vähän yli neljä ja heti melkeen rupian laittamaan ruokaa koska tiedän, että likalla on nälkä.

En vedä kilareita sen takia, että kasvava lapsi on nälkäänen.
 
Mun lapsuudessa oli niin, että syötiin aamupala (kotona ), lounas (koulussa ), välipala (kotona), kotona päivällinen neljän viiden aikana. Sitten vielä iltapala.

Tähän samaan rytmiin olen opettanut oman lapseni koska tuo on aivan normaali ateriarytmi. Yleensä päästään likan kanssa kotio vähän yli neljä ja heti melkeen rupian laittamaan ruokaa koska tiedän, että likalla on nälkä.

En vedä kilareita sen takia, että kasvava lapsi on nälkäänen.

Meillä sama juttu.
 
Kyllä me tajusimme että sinun mielestäsi lapsillasi ei ollut nälkä. Mutta jos jaksoivat syödä kokonaisen kananrintapalan, niin miksi ei olisi ollut nälkä?
Ja näillä talvipakkasilla on kurja ajatella, että lapset katsovat nälissään kun äiti syö ja itse syövät jotain mitä löytävät kaapista. muroja ja leipää...
 
Ei mikään koululainen pärjää pitkää iltaa kouluruoan päälle millään murokupilla, vaan kotona pitäisi kyllä olla vielä lämmin ateria. Aikuinen ei tarvitse niin paljon päivän mittaan, yksi lämmin ruoka ja iltapala kyllä riittää aikuiselle, mutta lapsille ei. Kandeisko vähän koittaa järjestää sitä omaa työpäivää. Jos menee pidempään niin syö työn ohessa jotain, vaikka suklaapatukka, niin ei tartte omaa nälkäkiukkua lapsiis purkaa. Edelleen viesteistäs saa sen käsityksen, että teillä ei lapset kotona lämmintä ruokaa saa, kun "koulussa saavat".
 
Mun lapsuudessa oli niin, että syötiin aamupala (kotona ), lounas (koulussa ), välipala (kotona), kotona päivällinen neljän viiden aikana. Sitten vielä iltapala.

Tähän samaan rytmiin olen opettanut oman lapseni koska tuo on aivan normaali ateriarytmi. Yleensä päästään likan kanssa kotio vähän yli neljä ja heti melkeen rupian laittamaan ruokaa koska tiedän, että likalla on nälkä.

En vedä kilareita sen takia, että kasvava lapsi on nälkäänen.

Näin se menee.
 
Eli koska mä en tänään töissä päässyt/ehtinyt syömään, mulla ei siis ole koskaan töissä ruokataukoa.
Ja koska mun lapset söi tänään muroja, jotka siis on selkeesti saatanasta, niin ne syö niitä aina ja elää pelkillä muroilla.
Ja koska mä en tänään aikonut tehdä lämmintä ruokaa lapsilleni, ne raukat ei siis saa sitä koskaan muulloinkaan.
Ja munakas on ihan roskaruokaa joka ei täytä eikä pidä nälkää, mutta kananpalanen sentään on hyvää ja kunnon ruokaa, siitä ihan pienestä palasta jo kasvavan lapsen maha täyttyy aamuun saakka.

Mitä vielä?

Ai niin. Mä oon ihan sekaisin ja mulla on lääkkeet ottamatta, lisäksi oon tyhmä kun en ole tajunnut että työ- ja kotimatkat voisi käyttää syömiseen.

Luojalle kiitos että mun älykkyysosamäärä riitti sentään tänne palstalle kirjoittamiseen, pitäisköhän mun nyt soittaa lastensuojeluun ja kertoa että pidän lapseni nälässä ja ostan niille katukaupasta muroja. Kunnollisten perheiden lapset kun ei sellaista höttöä ikinä suuhunsa laittaisi.
 
[QUOTE="vieras vaan";22684227]Ei mikään koululainen pärjää pitkää iltaa kouluruoan päälle millään murokupilla, vaan kotona pitäisi kyllä olla vielä lämmin ateria. Aikuinen ei tarvitse niin paljon päivän mittaan, yksi lämmin ruoka ja iltapala kyllä riittää aikuiselle, mutta lapsille ei. Kandeisko vähän koittaa järjestää sitä omaa työpäivää. Jos menee pidempään niin syö työn ohessa jotain, vaikka suklaapatukka, niin ei tartte omaa nälkäkiukkua lapsiis purkaa. Edelleen viesteistäs saa sen käsityksen, että teillä ei lapset kotona lämmintä ruokaa saa, kun "koulussa saavat".[/QUOTE]

Kyllä näin ainakin meillä, siis lapsilla on useammin nälkä kuin meillä aikuisilla. Joskus ihan miettii, että mihin se kaikki ruoka menee:) Mutta hyvä kun syövät, ja pienemmän mahaan ei kerralla edes paljoa mahdu, joten pitää tankanta useammin.
 
[QUOTE="vieras vaan";22684227] Edelleen viesteistäs saa sen käsityksen, että teillä ei lapset kotona lämmintä ruokaa saa, kun "koulussa saavat".[/QUOTE]

Aha. Kerrotko mistä kohtaa tuommoisen käsityksen saa? Niitä kohtia pitää sitten olla monta, kun kerran monesta viestistä saa sellaisen käsityksen.
Minkäs käsityksen alla olevasta lainauksesta saa?
" ..Yleensä teen ruuan kello kuudeksi ja syötän noi ..."
Tuo oli mun yhdestä viestistä.
 
Miksi lapset pitää "syöttää" ensin erikseen ja sitten vasta voit itse ruokailla? Jos kuitenkin ovat niin omatoimisia että kykenevät itse kaapista ruokaa tarpeentullen ottamaan. Mikä ongelma yhteisruokailussa`?
 
mikä vaikeus oli tehdä koko poppoolle samalla ruoka? :o en tajua. Samalla sitä muillekin tekee, kun itselle. Olisit napannu leivän ens hätään niin olis kaikki saanut kerralla eikä tarvis koko iltaa keittiössä viettää.


Viisas pääsee vähemmällä ;)
 
No mikä peruste se "myöhäinen kotiintulo pitkän työpäivän jälkeen" on ruoan tekemättä jättämiselle? Siinä samalla sä paistelet lapsilles niitä kanapaloja kun ittelles laitat ruokaa tai laitat sen "" ..Yleensä teen ruuan kello kuudeksi ja syötän noi ..."" -aterian.

Jokainen työssäkäyvä vanhempi joutuu vielä töiden, oli ne raskaita tai ei, jälkeen huoltamaan perheen iltapuhteet. Se vaan kuuluu siihen vanhemmuuteen. Jos on rankkaa, niin jostain pitää koittaa löytää se aika ja energia. En vaan käsitä sun asennetta, ei millään pahalla.
 
Kyllä mä ainakin ymmärrän ap:ta. Jos teille muille ei koskaan tule paha mieli siitä, ettei kukaan perheenjäsen ajattele miltä teistä tuntuu niin se on hyvä se. Mutta kyllä mulle ainakin tulee paha mieli, jos kiusallakin halutaan mun ruokani syödä, ihan vain siksi, etten itse sitä saisi pitkän työpäivän jälkeen. Onneksi meidän perheessä ei kukaan käyttäydy tuolla tavoin vaan voin lapsille sanoa, että syön nyt tämän pahimpaan nälkään ja sen jälkeen katotaan, mitä teille tehdään.
 
[QUOTE="mä";22684340]Kyllä mä ainakin ymmärrän ap:ta. Jos teille muille ei koskaan tule paha mieli siitä, ettei kukaan perheenjäsen ajattele miltä teistä tuntuu niin se on hyvä se. Mutta kyllä mulle ainakin tulee paha mieli, jos kiusallakin halutaan mun ruokani syödä, ihan vain siksi, etten itse sitä saisi pitkän työpäivän jälkeen. Onneksi meidän perheessä ei kukaan käyttäydy tuolla tavoin vaan voin lapsille sanoa, että syön nyt tämän pahimpaan nälkään ja sen jälkeen katotaan, mitä teille tehdään.[/QUOTE]

Minä en ymmärrä kun me syödään aina yhdessä. En tee koskaan vain itselleni ruokaa paitsi jos olen yksin kotona eikä muita ole tulossakaan. Olisi vallan outoa. Ja jos lapsi pyytäisi syötävää, antaisin hänelle ensin ja ottaisin sitten itse.
 
Mielestäni on kohtuutonta olettaa, että lapset ajattelisivat asian samalla tavoin kuin aikuiset. Lapset ovat lapsia, ja syyttömiä siihen että äitiä kiukuttaa oma syömättömyytensä.
 
[QUOTE="mä";22684340]Kyllä mä ainakin ymmärrän ap:ta. Jos teille muille ei koskaan tule paha mieli siitä, ettei kukaan perheenjäsen ajattele miltä teistä tuntuu niin se on hyvä se. Mutta kyllä mulle ainakin tulee paha mieli, jos kiusallakin halutaan mun ruokani syödä, ihan vain siksi, etten itse sitä saisi pitkän työpäivän jälkeen. Onneksi meidän perheessä ei kukaan käyttäydy tuolla tavoin vaan voin lapsille sanoa, että syön nyt tämän pahimpaan nälkään ja sen jälkeen katotaan, mitä teille tehdään.[/QUOTE]

toiset ei vaan ole noin itsekkäitä. Kyllä mulla on monasti ollut nälkä ja väsy ja vitutus mitta silti jokainen noista on saanut ruuan, eikä odota kunnon ruokaa kun äiti vetää ensin itse.
 
Minä en ymmärrä kun me syödään aina yhdessä. En tee koskaan vain itselleni ruokaa paitsi jos olen yksin kotona eikä muita ole tulossakaan. Olisi vallan outoa. Ja jos lapsi pyytäisi syötävää, antaisin hänelle ensin ja ottaisin sitten itse.

En minäkään. Jos ei ole ruoka aika, ja väkerrän jotain, niin teen sen kyllä niin, että kaikki haluaa, tai ainakin varmistan ketkä haluaa. Tuntuisi hullulta syödä vain itse tarjoamatta muille.
 
Eikö esim. lasten isä olisi voinut tehdä koko perheelle ruuan valmiiksi kun tulet töistä? Tai sit olisit vain komentanut lapset pois keittiöstä ja sanonut että seuraavaksi on iltapala heillä- nyt äiti syö.
 

Similar threads

Yhteistyössä