Ihan uusia vauvahaaveita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pauliina35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Heippa!
Terveisi YTHS:ltä ja gynetutkimuksesta. Hyvä mieli jäi, kun lääkäri oli niin mukava.

Kyllähän tuo näyttää haamulta. Jee! Onnea! ;) On se vaan niin jännää. Toivottavasti kohta tulee tosi selkeä viiva.

Voi Tinttistä Pre:tä. Voi kun teillä plussaisi pikaa!
 
Haamulta tuo tosiaan näyttää! Onnea!! Kyllä sun tuntemukset taisi pitää paikkaansa ;-)
Tosi mahtavaa saada lisää plussaajia! Nyt vaan peukut pystyyn muillekin jännääjille...
 
Onnea onnea! Mahtavaa saada taas uusi plussa tänne! Kirjoittelen pian lisää.. Pitää alkaa pakkaamaan ja pyykinpesuun. Etelänmatka edessä ylihuomenna. Mitähän siellä uskaltaa syödä, ettei tuu mitään listeriaa ja masuasukki menehtyy...?
 
Heippa taas, ja suuri kiitos tuestanne!

En ole oikein viela sisaistanyt asiaa kunnolla, niin suuri muutos on kyseessa. Oltiin molemmat varauduttu ainakin parin kuukauden odotteluun, joten tama raskautuminen heti ekasta yrityksesta on vahan shokki.

Linkittamani testitulos itse asiassa viela tummeni hieman valokuvan ottamisen jalkeen, kuitenkin sallitun 5 minuutin sisalla. Olen nyt vahvasti siina uskossa, etta olen raskaana, niinkuin oireista paattelin jo aiemmin. Mulla on kotona viela 2 raskaustestia, joten huomenna testaan jo uudestaan. Onhan tassa viela riskinsa, mutta yritan olla kaikin puolin positiivinen. Taalla oli puhetta Popen veljea kohdanneesta keskenmenosta – se on varmaan kova paikka, mutta luulisin, etta suhtautumiseen vaikuttaa kovasti se, miten kauan vauvaa on yritetty. Pitkan yrityksen jalkeinen keskenmeno on varmaan raskain. Jotenkin mua nyt ilostuttaa talla hetkella se tieto, etta pelkka raskaaksi tuleminen on ensinnakin mahdollista (ikaa on jo kuitenkin yli kolmenkympin). Jos tassa matkalla tapahtuu jotain ikavaa, niin sille ei sit mitaan voi.

Varasin iltapaivalla jo synnytyssairaalan, paasin onneksi sinne minne halusinkin. Olin 119. ilmoittautunut, kun 165 on maksimimaara synnyttajia, jotka otetaan tuolle samalle 30 paivan ajanjaksolle, johon mun laskettu aika osuu (mun la olis 8.11). Ilmoittautumisen vastaanottanut henkilo sanoi, etta ihan paivassa tai parissa tuo kiintio tulee olemaan taysi, eli oli ihan hyva, etta ilmoittauduin heti. Sain ekan visiitin sairaalaan, 22.5, jossa katilo kokoaa mulle potilaskansion ja keskustellaan tulevasta. Siihen asti (ja jonkin verran sen jalkeenkin) raskaudenseurannan suorittaa mun oma gyne.

Varaile sakin Lenaki kaikki tarpeelliset neuvola- ja ultra-ajat nopeesti, niin saat sellaiset, jotka sulle parhaiten sopii.

Pope, ma varmaan valttelisin salaatteja ja ei-kypsia lihoja (Espanjan Chorizo-makkara jne). Jos salaattiainekset (tai muut kypsentamattomat vihannekset) ei oo pesty hyvin, niista saattaa saada sen toksoplasmoosin, joka on etelan maissa paljon yleisempi kuin Suomessa (Suomessa vain 20% vaestosta on sairastanut taudin eli ovat immuuneja uudelle tartunnalle). Taalla mun asuinmaassa asia otetaan tosi vakavasti ja raskauden seurantaan sisaltyy kuukausittainen verikoe niiden aitien kohdalla, joilla ei ole immuniteettia. Nauti kuitenkin matkastasi, kulinaariset nautinnot ovat yksi olennainen osa sita.

Puhaltelen kaikille jannaajille voimakkaita plussatuulia!
 
Paljon onnea Ms. Feelgood plussasta! Täytyy myöntää etten tämmöistä ketjua ole tavannutkaan, jossa yks toisen jälkeen plussa heti ekoilla yrittämisillä :) HYVÄ NIIN!
Kyllä me muut perässä seurataan... ;)

Itselläni on ovis ollut ja mennyt, eli nyt taas odotellaan. Naama kukkii pahemmin kuin koskaan ennen, eli näyttää siltä että pillereiden vaikutus alkaa olla poissa.

Suunnittelen toden teolla pidennettyä viikonloppua kevääksi. Lissabon kiehtoo, mutta myös Lappi ( en ole ikinä käynyt).

Hyvää yötä!

 
Kiitos Ms. Feelgood neuvoista! Täytyy vältellä noita ko. ruokia ja käyttää ahkerasti käsidesiä. Eiköhän sitä sillä selviä.

Tänään just hoksasin, että oon käyttänyt yhtä ei tutkittua/ kiellettyä nenäsumutetta nyt raskaudenkin aikana, tosin vähäisessä määrin. Mut silti pieni paniikki iski, että oonko nyt vahingoittanut masuasukkia. No lääkettä ei ole (tietystikään!) testattu raskaanaolevilla ja siksi ei voi olla varma aiheutuisiko käytöstä jotain sikiölle. Jospa en olisi pilannut mitään. Ärsyttää vähän nämä rajoitukset... Jotenkin luulin vain, että tällaisia ulkosia allergialääkkeitä kuten nenäsumutteet ja silmätipat saa käyttää. Olisi pitänyt tarkistaa paremmin. Ehkä se on vaan hätävarjelun liiottelua.

Lähipiiirin keskenmeno oli jo toinen lyhyen ajan sisään, joten siksi varmaan arka juttu... En tiedä oikein uskaltaako kertoa, ettei vaan tuota lisää tuskaan veljen perheelle. Heillä on ennestään nelivuotias lapsi, joten ei lasten saannin pitäs olla mahdotonta. Mutta onhan se keskenmeno tosi kipeä asia. Suosittelenkin siksi teille kaikille varhaisultrassa käyntiä. Muuten saatat luulla kolmen kuukauden ajan olevasi onnellisesti raskaana ja sisälläsi on vain tuulimuna, jossa ei ole sikiötä, mutta aiheuttaa kaikki raskausoireet. Tai sitten keskeytynyt keskenmeno. Eli kannat sisälläsi kuukausikaupalla kuollutta sikiötä. Mitä aiemmin tietää, sen helpompaa ajattelisin sen keskenmenon/ keskeytyksen olevan.
Veljen perheen laskettuaika olisi ollut viikko meidän jälkeen. Ne kertoi siis meille heti alussa tai sain selville kysymällä kahvin juomattomuuden perusteella, me ei oo puhuttu mitään, enkä usko, että kukaan ihminen osaisi edes arvata meille tulevan perheenlisäystä. Ollaan niin julistettu pitkien ihanien yöunien autuudesta ja vapaudessta matkustella ja tehdä mitä lystää.... Viikon päästä on 12 viikkoa ohi ja kunnan ultra käyty, joten voisi vaikka kertoa.

Toivottavasti meillä tämä ketju jatkuu nyt myös haaveilijoiden ja odottajien ketjuna. Ettehän potki meitä pois? Täällä on niin paljon "tuttuja" ja ihanan ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä. :)

Ihanaa päästä rentoutumaan ja unohtaa työhuolet! Onko muilla talvilomaa?
 
Tottakai jatkuu haaveilijoiden ja odottajien ketjuna!!! Minusta ois kurja, jos plussanneet katoaisivat muualle kirjottelemaan. Eihän ystävät katoa vaikka elämäntilanne muuttu, ja kyllä te jo ystäviltä tunnutte!

Olispas mukava päästä talvilomalle! Mutta mie poltin kaikki lomani jo kesällä ja syksyllä, joten nyt seuraavan kerran oon lomalla toukokuussa. Sillon varmaan suuntaan jonnekkin lämpimään! Mun moni ystävistä on muuten matkustellut raskaana, ja kenenkään kohdalle ei ole osunut mitään tauteja matkalta. Joten jos käyttää tervettä järkeä, niin suurta vaaraa ei taida olla. Tosiaan salaatit ja esimerkiksi majoneesit kannattaa jättää syömättä. Olikos maitotuotteiden kanssa myös oltava varovainen?

Mulla vielä ainakin viikko odotteluaikaa jäljellä. Nyt jo kyllä vähän alkoi tutut möyrinnät mahassa. Eli näyttää sille, että joka kuukausi vähän aikaisemmin oviksen jälkeen nuo kivut alkaa vaivata... Kurjaa.

Iloista viikonloppua kaikille!
 
Vaadin ettei plussaajat jätä tätä ketjua!! Olis kiva jos voitais pitää tämä tämmöisenä kokonaisvaltaisena ketjuna, eli yhdessä jaettais tietoa ja tuntemuksia alusta hamaan tulevaisuuteen?

Itselläni ei ole lomia koska vaihdoin epäsuotuisaan aikaa työpaikkaa. Mutta koska työ on mieluista niin ei heti ensimmäisenä vuotena paljon lomia kaipaakaan. Pidennetyn viikonlopun pidän keväällä, kunhan ensin saisin matkakohteen päätettyä.

Ihanaa perjantaita kaikille!

 
No kiva, ettei meitä plussaajia potkita pois! Tää on kyllä ollut tosi mukava ja positiivinen ketju :-) Mulla sitäpaitsi ei ole yhtään edes vielä sellainen "odottajan" olo... Kunhan tästä alun yli nyt pääsisi ensin kunnialla. Tosi paljon on nyt kuullut ikäviä juttuja keskenmenoista, tuulimunaraskauksista jne, joten koko ajan on kyllä pelko persuksissa.

Missäs Laureli luuraa? Kävitkö varhaisultrassa?

Mä olen paraikaa talvilomalla (siksi täällä netissäkin notkun tähän aikaan päivästä...) Mies ei saanut samaan aikaan lomaa, joten ei tässä mihinkään matkallekaan päästy. Tuskin oltais kyllä muutenkaan lähdetty, kun sen verran tyyris reissu oli jouluna.

Pope+: tuskin siitä nenäsumutteesta haittaa ole, varsinkaan jos ei sitä nyt koko ajan ole suihkimassa. Enkä usko, että noissa muutenkaan suuria lääkeainepitoisuuksia on. Mutta tosiaan kaikkea joutuu kyllä miettimään raskaana ollessa, mitä muuten ei miettisi. Mua mietityttää tällä hetkellä hiusten värjäys. Rupeaa edellinen värjäys kasvamaan ikävästi juurikasvua, mutta toisaalta en haluais mitään ärtsyjä tököttejä päänahkaani muhimaan. Mitäs mieltä muut ootte hiusten värjäämisestä alkuraskaudessa? Ja toinen mietityttävä asia on vitamiinit... Niistä on kyllä aiemminkin ollut juttua, mutta ois kiva tietää mitä neuvolassa on sanottu, mitä vitamiineja pitäisi syödä vai riittääkö monipuolinen ruokavalio?

 
Pikaisesti kiireen keskeltä Popelle mukavaa ja rentouttavaa lomaa!
Ja kaikille plussanneille: emme todellakaan ole potkimassa teitä pois ketjustamme, päin vastoin emme edes päästä teitä pois täältä :)
Nyt on pakko jatkaa töiden parissa. Yritän kirjoitella enemmän paremmalla ajalla. Jos minusta ei kuitenkaan tänään enää mitää kuulu, niin oikein lystikästä perjantaita kaikille!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Talitinttinen:
Tottakai jatkuu haaveilijoiden ja odottajien ketjuna!!! Minusta ois kurja, jos plussanneet katoaisivat muualle kirjottelemaan. Eihän ystävät katoa vaikka elämäntilanne muuttu, ja kyllä te jo ystäviltä tunnutte!

Hyvin sanottu. Elikkäs pysykää toki plussanneet täällä meidän haaveilijoiden seassa. Ette saa kadota minnekään. Olen vähän omistushaluinen. ;D

Voi mikä ilma taas. :/ Oli niin kivaa kun pari päivää sitten paistoi niin ihanasti aurinko.

Muuten... minusta vähän tuntuu, että tuo ukko kulta on innostunut tästä lapsi asiasta jotenkin enemmän ja tämä on tapahtunut sen jälkeen kun kerroin tästä meidän pikku ketjusta. Tämä innostus tulee esille jossain pikku asioissa, jossain lausahduksissa. Hihihiihhi... :) On tämä ihmeellinen tämä meidän ketju.

 
Moi taas,

Meilla oli eilen vahan negatiivinen ilta. Kerroin miehelle, etta mua vaivaa se, etta han ei nayta kovinkaan iloitsevan tasta raskautumisesta (ei siis ole sanonut mitaan negatiivista, mutta hymyn lisaksi ei ole juuri sanonut mitaan positiivistakaan). Siina sit juteltiin, ja kavi ilmi, etta hanelle on iskenyt nyt joku pelkovaihe. Pikaraskautuminen tuli yllatyksena, oli kuulemma pelannyt olevansa steriili (vaikkei mitaan viitteita siita koskaan ole ollutkaan!) ja nyt han kelailee vaan sita, etta seuraavat 20 vuotta on edessa suuri vastuullinen tehtava. Onhan se varmaan niin, etta pidemman yrityksen aikana on enemman aikaa kasvattaa tunteita ja haluta sita lasta. Ma sit siina draaman keskella vetaisin aborttikortin esiin, joka ei kuulemma ole vaihtoehto, vaan mies vaan tarttee aikaa sulautuakseen tilanteeseen taysin. V*tuttaa suoraan sanoen, kun olisin niin halunnut, etta mies hyppis ilosta ja itkis kyyneleita. No onhan toi liikaa vaadittu kun en makaan hypi ilosta, mutta ymmartanette varmaan... Kiva selitella ja kierrella myohemmin, kun kaverit ja tuttavat kuitenkin kyselevat tarkemmin projektin liikkeellelahdosta jne. No nyt tuli just sahkoposti, jossa ilmoittaa terastaytyvansa. Onko muiden pikaisesti plussanneiden miehet kayttaytyneet vastaavasti?

Tanaan aamulla tuli testiin jo eilista selkeampi viiva, vaikka vielakin kontrolliviivaa vaaleampi.

Toita pitaisi tehda taallakin, kun on tanaan viela deadline, mutta ajatukset on muualla. Sori vuodatus.
 
Voi sinua Ms. Feelgood, ymmärrän hyvin. Voin hyvin kuvitella, että kun kertoo jotakin isoa ja odottaa toisen reaktion olevan jotakin tietynlaista, niin pettynyt on niin suuri. Ihan varmasti miehesi osaa hetken päästä näyttää tunteensa. Ja vaikka sitten hyppii ja pomppii riemusta. ;)

Eikös tuota miesten venkoilua kutsuta ns. isiahdistukseksi. Tämä tuskin sinua lohduttaa, mutta eikös tuo ole aika tavallista, että isät käyttäytyvät joko odotusaikana vähän kummasti tai sitten lapsen syntymän jälkeen.
 
Kiitos Flox olkapaasta. Noinhan se jarkevasti ajateltuna menee, muttei sita haluaisi omalle kohdalleen sattuvan. Siina mielessa teilla plussaa vahan kauemmin odottavilla on hyva tilanne, etta varmaankin miehenne tulevat aidosti osoittamaan ilonsa sit plussan hetkilla. Olis toi munkin ukko voinut hoitaa omat fobiansa kuntoon, ennenkuin paasti tilanteen talle tasolle. Mieluummin olisin odottanut muutaman kuukauden sen sijaan, etta nyt mietin, etta mitahan tasta tulee.

Mun pitikin sulle Flox jo aiemmin mainita, etta ala turhaan huoli siita gradun tutkimussuunnitelmasta - kokemuksen syvalla rinta-aanella voin kertoa, etta se tulee viela kovasti muokkautumaan ajan kuluessa, ja alussa on hyva vaan saada jotain hahmotelmia aikaiseksi, jotta paasee liikkeelle. Tekemalla oppii parhaiten ja tuotos sit muokkautuu jatkuvasti koko prosessin aikana kunnes lopulta saavuttaa taydellisuuden :)

Lenaki, vitamiineista mulla on tiedossa vain foolihappo, syotko jo sita? Hiusten varjaamisesta ma en tieda mitaan - jos jollakulla on tieteellista tietoa, niin kertokaa ihmeessa.

Laurelin ja matkailijarouvankin kuulumisia olis kiva kuulla, ootteko linjoilla?

Laitan tahan nyt omalta osaltani paivitetyn listan. Wilhen jannayspaivan mentya ohitse siirsin hanet tuonne hannille. Jos Wilhe seurailet viela ketjuamme, niin tule rohkeasti kirjoittamaan. Pre:lla ja Haaveilevalla Pupulla osuukin jannays samoille hetkille, viela varmaan ei ole oireita ilmassa, mutta ihan parin paivan sisalla kiinnittymisen aikoihin niita vois jo ollakin. Pidetaan peukkuja!

Pre 8.3 YK4
Haaveileva Pu 8.3 YK3
Alice76, 11.3, YK2
Talitinttinen 12.3 YK4
Pauliina35 20.3. YK2
Papunen84 (yritys alkaa parin kk päästä)
Liinuska81 (yritys alkaa kesällä/syksyllä)
Wilhe

Plussanneet:
Pope (YK2) 23.9.
Laureli
matkailijarouva 18.10
Lenaki (YK2) 1.11.
Ms. Feelgood (YK1) 08.11
 
Ms. Feelgood, luin jostain että monet miehet kypsyy isyysajatukseen vasta, kun saavat nökerön syliinsä. Meillä miehen kypsyttelyyn meni kans aika kauan aikaa, mutta onneksi hommat aloitettiin vasta sitten, kun mieskin oli siihen valmis. Tosin kun ilmoitin plussasta, niin kyllä hän vähän joutui tunteitaan kelailemaan ;-)
Uskon kyllä, että sun mieskin on innoissaan vauvasta, kunhan ensin sisäistää asian. Naisella sisäistäminen tapahtuu toisella lailla, kun oma vartalo muuttuu ja se vauvan kasvu tapahtuu omassa kehossa.

Joo, foolihappoa mä syön jo. Ja kalaöljyä. Kalaa syön kyllä muutenkin paljon, mutta niinä päivinä en sitten kalaöljykapseleita syökään.

Hauskaa matkaa Pope+!
 
Kiitos kaikille ihanaisille taas noista matkailijan ravintoneuvoista. Kävin ostamassa lentosukat, ihan vaan suurentuneen veritulppariskin takia.

Soitin tänään semmoiseen raskaanaolevien puhelinpalveluun, josta saa tietoa kaikista kielletyistä/ei killetyistä lääkkeistä. Sain synninpäästön. En ole aiheuttanut vaaraa masuasukilleni. Paikallisia suihkutettavia lääkkeitä saa ihan vapaasti käyttää. Esim. nenäsumutteet ja silmätipat. Verenkiertoon vaikuttavat nieltävät on sitten toinen asia. Monet niistäkin ihan ok!

Itse syön raskausajan multivitaa. Mitään muuta vitamiinia ei tarvitse lisäksi. Siitä saa kaiken, näin kertoi neuvolan täti. Itse en jaksain monista eri purkeista napsia pillereitä, joten mulle tää sopii. Muistakaa syödä kalaa! Kirjolohi on tutkitusti terveellinen. Sisävesien ja itämeren kaloissa voi olla liikaa raskasmetalleja.

Miehenkin tunteet saattaa ailahdella kovasti tämän vauva-asian kanssa. Muistatko itse oman ensireaktiosi? Mä olin itse aika shokissa ja rupesin todella miettimään, että tätäkö mä nyt haluan? Seuraavat 20 vuotta on kiinni lapsessa. Mietteet oli monelaiset ja tosi epävarmat, mutta nyt kun aika on kulunut ajatukset ovat muuttuneet tosi positiivisiksi. Siksi meillä on tämä pitkä raskausaika, että niin nainen kuin mies saavat valmistautua sinä aikana vanhemmuuteen. Ei mullakaan mies riemusta hyppinyt, mutta oli ihan onnellisen olonen ja päätettiin, että otetaan vastaan mitä tulee, vaikka nopeasti tulikin. Ehkä vähän saataa olla samanmoiset aatteet kun sun miehelläsi Ms. Feelgood. itsekään en ihan riemusta hihkunut, vaan suhtauduin realistisesti, että ei tästä vielä tiedä, voi mennä keskenkin. Otettiin ihan rauhassa. Nyt molemmilla meillä on positiivinen ja odottavainen olo tän lapsen suhteen. Ollaan onnellisia tulevasta perheenlisäyksestä. Ms Feelgood sanoin, että anna aikaa miehelle sopeutua siihen ajatukseen. Kyllä hän pikkuhiljaa kasvaa kiinni siihen ajatukseen, että teille kahdelle tulee todella lapsi. Yhteinen päätöshän se on ollut ja tapahtui oletettua nopeammin, kuten meillä kaikilla muillakin plussanneilla.

Hiustenvärjäyksestä: Jos värjäät hiuksiasi esim. noin kerran kuussa se on ihan ok, alkuraskaudessakin, mutta jos värjäys on esim. viikottaista niin suositellaan vähentämään. Tästähän voi olla montaa mieltä, mutta itse olen käynyt ja aion käydä värjäyttämässä tukkaani noin kerran kahdessa kuukaudessa. Sittenhän on sellaisia täysin hakustamattomia, jotain tyyliin kemikaalittomia värejäkin, mutta mun mielestä se on hätävarjelun liiottelua. En voi uskoa, että se väri päänahan läpi vaurioittais jotenkin sikiöpussissa ja lapsivedessä lilluvaa tyyppiä. Eihän se väri nyt voi mitenkään verenkiertoon joutua? Että rohkeasti vaan kampaajalle, mutta ei joka viikko. En aio olla itse sellainen supermamma, että eläisin varoen koko loppuelämäni. Meidän vatsassaoloaikana on käytetty jos minkälaista myrkkyä ja syöty kaikkea sitä, mikä on nykyään raskaanaolevilta kiellettyä ja luulen meidän kaikkien olevan kutakuinkin normaaleja! Raskaus ei ole sairaus, vaan maailman luonnollisin tila.

Onko teillä ollut pahoinvointia? Mulla helpottanut. Vain kahtena päivänä oon oksentanut.... Iltaisin iskee usein kamala, etova olo, mutta ei tuu oksuja onneksi. Jos en saa ruokaa 3 h välein, sitten tulee huono olo.

Nyt täytyy mennä pakkaamaan! Mukavaa viikonloppua ihanaisille naisille! :)
 
Onnea Ms. Feelgoodille plussasta

Täällä on takana viikko saikkua ja särkylääkekuuri kipeään käteen:( . Nyt alkaa taas aurinko paistaa tähänkin risukasaan.
Tuntemuksista päätellen ovis on lykkääntynyt muutamalla päivällä (varmaan se tulehduskipulääke teki sen), joten päivitellään...

Pre 8.3 YK4
Alice76, 11.3, YK2
Haaveileva Pu 12.3 YK3
Talitinttinen 12.3 YK4
Pauliina35 20.3. YK2
Papunen84 (yritys alkaa parin kk päästä)
Liinuska81 (yritys alkaa kesällä/syksyllä)
Wilhe

Plussanneet:
Pope (YK2) 23.9.
Laureli
matkailijarouva 18.10
Lenaki (YK2) 1.11.
Ms. Feelgood (YK1) 08.11
 
Hei Naiset!

Meillä varmaan minä "järkytyn" enemmän mahdollisesta plussasta kuin mieheni. Jos tähän ikään asti on aina ollut sitä mieltä, ettei niitä lapsia koskaan tule hankkimaan, on se plussa takuulla aika shokki. Kaiken lisäksi olen jotenkin henkisesti varautunut siihen, että tärppiin saattaa mennä pitkäkin aika, jos sitä edes koskaan tapahtuu, joten jos plussa nyt lähikuukausina ilmestyisi testiin, olisin varmasti vähintään kauhuissani. Muistelin tässä yksi päivä keskustelua, jonka kävin erään vanhan ystäväni kanssa joskus viime kesänä. Ystäväni tietää, että olen aina ajatellut, että en lapsia tule hankkimaan. Kesällä sitten kerroin hänelle, että kenties vauva olisi kuitenkin tervetullut meille, mutta että mulla on jotenkin sellainen tunne, että vaikka lapsen haluaisinkin, en välttämättä koskaan sitä onnistu saamaan. En tiedä, mistä tuollainen tunne tulee, mutta jotenkin uskon vahvasti, että en tule koskaan ihan "luomusti" raskautumaan. Sen vuoksi esim. negan testaaminen ei ainakaan vielä ole ollut mulle mikään varsinainen pettymys, vaan oikeastaan itsestäänselvyys. Tätä on tosi vaikeaa selittää, mutta uskon, että te saatte ajatuksestani kiinni ja ymmärrätte, mitä tarkoitan. Aloitan ens viikolla testaamaan ovista, mutta jotenkin vahvasti tuntuu siltä, että en sitä onnistu bongaamaan. En tiedä miksi, mutta siltä vaan tuntuu. Olen siis valmistautunut jo siihen, että saan varata gynen ajan ens kuun lopulle sen takia, ettei kuukautiset edelleenkään tule ajoillaan, eikä ovulaatiota testien mukaan tapahdu. Jännään siis melkein enemmän teidän muiden plussien puolesta kuin omani. Ja pianhan meillä onkin oikein jännäyspäivien suma :)

Oikein ihanaa lauantaita kaikille!
 
Heippa hei!
Nuo Pauliinan ajatukset ovat aika samalaisia kuin mitä eräs ystäväni tuntuu aika paljon miettivän. Hän on sanonut monesti, että pelkää, että ei tule raskaaksi syystä tai toisesta. Ja, että hän on varma että ei koskaan synnytä omaa lastaan, mutta on äiti jollekin lapselle. Eli siis tarkoittaa adoptiota. Taidan tajuta aika hyvin mitä Pauliina ajattelet. Minä jä tämä ystäväni olemme aika monta kertaa puhuneet tästä aiheesta. Juuri eilen hän kertoi siitä kun mitään ei lapsi rintamalta kuulu. Ei mitään! Ja yritystä on kumminkin takana jo kohta vuosi. Mitenköhän häntä tässä asiassa osaisi paremmin tukea...

Haa, tosiaankin kohta saadaan taas jännätä tuleeko meille tänne lisää plussia! ;) On se vaan aina yhtä kutkuttavaa odotella uutisia.

Hauskaa viikonloppua toivottaa Floxipoxi!
 
Moi,

se onkin aika hassua, että mä en oikeastaan edes pelkää tuota mahdollista lapsettomuutta. Ikäväähän se olisi, jos loppujen lopuksi niin kävisi, tässähän kuitenkin poden vauvakuumetta ja oma nyytti olisi enemmän kuin tervetullut, mutta ajatus ei kuitenkaan minua mitenkään pelota tai ahdista. Olemme itse asiassa miehenkin kanssa siitä monesti jutelleet, että kuinka pitkälle menisimme lapsettomuushoidoissa tai harkitsisimmeko adoptiota, jos biologisia lapsia ei alkaisia kuulua. Tulimme siihen tulokseen, että joitain hoitoja voitaisiin kokeilla, mutta ei kuitenkaan mitään kovin rankkoja tai vuosia kestäviä. Adoptiotakaan kumpikaan meistä ei haluaisi. Meillä on todella ihania sisarusten lapsia sekä kummilapsia, ja olemme ajatelleet, että jos emme jostain syystä omia lapsia saa, elelemme kahdestaan ja toimimme "varavanhempina" näille sukulaisten ja ystävien lapsille.

Mutta toki toivon, ja paljon, että se tärppi sieltä kuitenkin tulisi. Tänäänkin kudoin taas muutaman rivin sitä kastemekkoa ja mietin, miten onnellinen se hetki takuulla olisi, jos saisin sen meidän ikioman vaavin siihen joskus pukea.

Mitäs itse kullakin on ohjelmassa näin viikonloppuna?
 
Onpas täällä ollut hiljaist a! Kaikilla on ilmeisesti kovasti ollut viikonlopputouhuja... Me oltiin sukuloimassa viikonlopun. Oli kyllä mukava olla maaseudun rauhassa. Välillä oli kyllä kinkkisiä tilanteita, kun joka kyläpaikassa tietysti tarjottiin kahvia. Vähän kyllä joinkin, mutta pääasiassa pyysin muuta juotavaa. Ja saunaoluenkin jätin väliin ;-) En kuitenkaan usko, että kukaan hoksasi mitään. Vielä kun ei haluta kenellekään kertoa.

Sä Pauliina otat varmaan sen takia tän vauva-asian noin rauhallisesti, kun kuitenkin aikaisemmin olit sitä mieltä, ettet ikinä lapsia hanki. Sellaiselle, joka on vuosikaudet kuvitellut hankkivansa perheenlisäystä, niin voi olla vaikeampaa hyväksyä, jos ei lapsia jostain syystä ilmaantuisikaan. Mutta älä nyt silti turhan negatiivinen ole... Tää tuntuu olevan kuule sellainen plussaketju, että en ihmettelisi jos kohta taas tulisi lisää uutisia!

Pope+ tuossa aiemmin kyseli pahoinvoinnista. Mulla ei sitä ole ollut, paitsi joskus iltaisin pikkuisen öklö olo, mutta ei voi sanoa että siitä kärsisinkään. Sen sijaan nää vatsan nipistelyt sen kun jatkuvat ja siitä oon välillä vähän huolissani. Ilkeätä vihlontaa pitää. Tissitkin on kovat ja kipeät... Neuvola on 2 viikon päästä ja varhaisultra sitten vajaa viikko myöhemmin. Ihmeen aikaisin ottavat neuvolaan, kun tuolloin on viikkoja 7. Oisin kyllä tykännyt toisin päin eli ensin ultraan varmistamaan, että kaikki ok ja sitten vasta neuvolaan. Mutta näin tämä nyt meni. Kyllä varmaan tuntuu pitkältä kuin nälkävuosi tää parin viikon odottelu...
 
Juu, eiköhän tää mun ajatusmaailma pitkälti johdu juuri siitä, että elelin reilusti yli kolmekymppiseksi siinä ajatuksessa, että en niitä lapsia tule ikinä hankkimaan. Ja kuten Lenaki kirjoitti, ihan takuulla sellaisen, joka on "aina" haaveillut lapsista, on aivan käsittämättömän vaikeaa ja pelottavaa ajatellakin mahdollista lapsettomuutta, saati hyväksyä sitä, jos se omalle kohdalle osuu. Huomenna aloitan ovistestailun ja lupaan pitää mieleni positiivisena :) Toivotaan nyt, että ryhmämme plussatuulet tarttuvat minuunkin, edes ovistestien kohdalla!

Kuullostaapa ikäville nuo nipistelyt, Lenaki. Ja tosiaan erikoista, että neuvola on noin aikaisin, jo ennen varhaisultraa. Voin kuvitella, että parin viikon odottelu tuntuu hankalalle, ainakin jos on luonteeltaan tällainen "nyt ja heti -tyyppi", kuten minä.

Leppoisaa sunnuntai-iltaa kaikille!
 
Mulla on vähän samanlaisia ajatuksia kuin Pauliinalla tuon lapsettomuus asian suhteen. Vaikkakin sillä erottuksella, että minä olen aina halunnut lapsia. Kuitenkin olen aina jotenkin pitänyt itsestään selvänä sitä, ettei ne tule helpolla. Se ei toki estä sitä, etteikö se sattuisi kipeeseen paikkaan, mutta sen asian myöntäminen ei varmaankaan olisi kovin kova paikka. Tämä voi tietty johtua siitä, että mulla on muutamia vuosia takaperin ollut kaikenlaista häikkää tuolla osastossa ja on jouduttu hoitoja tekemään. Ja nyt sitten tuli vielä tämä epäily endometrioosista.

Mutta kuitenkin toivon tottakai, enemmän kuin mitään muuta tällä hetkellä, että meille olisi mahdollista lapsi saada luomusti ja ettei tarvitsisi sitten syksyllä lääkäriin mennä.

Tässä kuussa kuitenkin voi todennäköisesti jo heittää toiveet seuraavaan kiertoon. Tänään nimittäin alkoi taas jo tutuksi tullut tiputtelu kera pahoinvoinnin ja selkäkivun. Ja taas tasan seitsemän päivää oviksen jälkeen. Nyt alotin jo aamulla, kun huomasin asian, syömään kipulääkkeitä. Nyt on kipu pysynyt aisoissa, vaan sellanen krooninen jomotus tuntuu selässä ja vähän kuvottaa koko ajan. Tää on vaan niin jostain syvältä, koska tätä oloa kestää melkeen kaks viikkoa! Vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen tosi paljon. Koko ajan läsnäoleva kipu väsyttää ihan kamalasti. Ja pitäs kuitenkin keskittyä töihinkin.

Anteeksi leidit nyt tämä omanapainen valitusvirsi ja kauheen negatiivinen kirjotus. Mutta teille tuntuu hyvälle purkautua, kun ei oikein ole ketään kenelle tästä kertoa. Eiköhän mun peruspositiivinen luonteeni kuitenkin taas vie kohta voiton.

Lenakin vatsanippailutkin kuulostaa kurjille, ne saa varmasti mielen huolestumaan. Mutta eikös sellaiset nippailut ole kaikilla kuuluneet tuohon alkuun? Varmasti tuntuu tuo ultran odottaminen nälkävuodelta! Mie olen kanssa sellanen hoppuhousu, että sitten joskus jos pääsen neuvoloita ja ultria odottelemaan, niin olen varmasti kuin tulisilla hiilillä!
 

Yhteistyössä