Ihan uusia vauvahaaveita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pauliina35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No niin: nyt tuli sitten tehtyä vihdoin se testi ja tulos oli plussa, joten raskaana olen ja vahvasti! Huh, huh. En tiedä mitä nyt ajatella ja tehdä! Ei oikein tajua vielä, mitä tässä nyt oikein tapahtuikaan... Toisesta kierrosta siis tärppäsi ja tosi nopeasti näköjään. Ajattelin, että varmasti menisi lähemmäs vuosi tai jopa ei koskaan, mutta näin se elämä on arvaamatonta ja ihanaa! :) Nyt vaan toivotaan, että masuasukki pysyy kyydissä... Tipaton tammikuu siis jatkuu pari vuotta! ;) Heh!

Plussatuulia muillekin! Kyllä se voi onnistua!
T. Ensimmäinen plussannut uusi haaveilija
 
No ei mulla varsinaisesti muita oireita ollut kun tuo hirvee vatsakipu ja sitten tietysti myöhästyneet kuukautiset. Välillä nipistelee vatsasta pienesti, sitä ei juurikaan edes huomaa. En tiedä onko oire vai kuvitelma, mutta öisin on ollut tosi tukkoinen nenä. Ihan olen ihmeissäni edelleen...
 
MAHTAVAA POPE! Oikein paljon onnea sekä sinulle että miehelle! Olipas mukava näin aamun alkajaisiksi lukea hyviä uutisia. Täälläkin iloitaan sun puolesta! Nyt on kaikki raajat pystyssä, että pikkuinen pysyisi kyydissä!

Toivottavasti tästä alkaa nyt oikein plussien sarja!
 
Upeeta Pope!! Oli tosiaan mieltä piristävää lukea iloisia uutisia vaihteeksi, muuten kun kaikki uutiset tuppaa olemaan niin huonoja. Miehen työpaikalla loppuivat Yt-neuvottelut ja nyt odotan uutisia saako se jäädä duuniinsa vai ei. Ei siis oo fiilikset muuten mitenkään korkealla ja ei nyt oikeen huvittaisi sitä ovistakaan ruveta testailemaan.
 
Mielettömän hieno uutinen, Pope! Sylillinen onnitteluja! Upeaa saada eka plussannut tähän ketjuun! Toivotaan, että me muut tullaan pian perässä!

Mitäs mies sanoi, kun kerroit uutisen?
 
Heippa taas

Ja onnittelu Popelle!!
Itselläni on menkat juuri loppumassa ja nyt olisi sitten aika aloittaa yrittäminen.
Mutta jostain syystä olen alkanut jännittämään koko asiaa ja kaikkea mitä se tuo mukanaan. Eilen illalla keskuteltiinkin asiasta miehen kanssa, koska hän on nyt kovasti lapsia saamassa ja jos minä alan jänistämään, niin se ole kovin reilua.
Pitää näemmä lopettaa kaikkien asioiden vatvominen ja keskittyä oleelliseen.

Niin ja minäkin olen kohta 33v.
-Alice-
 
Pope 17.1. YK2
Lenaki 22.1. YK1
Pauliina35 30.1. YK1
Talitinttinen n. 8.2. YK3
Pre 10.2. YK3
Matkailijarouva (tammikuun jälkeen)
Laureli (yritys alkaa joulun jälkeen)
Haaveileva Pu (yritys jatkuu kevättalvella)
Papunen84 (yritys alkaa parin kk päästä)

No niin, laitetaas taas jännäyslista ajan tasalle, niin tiedetään, missä mennään. Mites tuo Popen plussa-uutinen laitetaan tuohon listaan? Entäs koska Laurelin jännäyspäivä on? Alicekin voit lisätä itsesi listaan.

Voi Alice, tuo kuullostaa niin tutulle, ettet uskokaan! Kyllä minäkin mietin joka päivä näitä vauvajuttuja, ja ajatukset heittelehtivät laidasta toiseen. Välillä se, että meillä olisi vauva, tuntuu maailman luonnollisimmalta ajatukselta ja toisinaan se lähinnä kauhistuttaa. Mutta sellaista se varmaan on kaikilla! Olet takuulla oikeassa sen suhteen, että asioiden vatvominen pitäisi lopettaa ja keskittyä olennaiseen :)

Mä oon onneksi saanut flunssapöpön jo aika hyvin nujerrettua ja tulin jo töihinkin tänään.

Pre, toivon kovasti, että miehesi saisi pitää työpaikkansa.

Mutta nyt pitää jatkaa töiden kimpussa, kun niitä sairiksen aikana pääsi taas kerääntymään.
 
Päivitetty lista:

Pope 17.1. YK2
Lenaki 22.1. YK1
Pauliina35 30.1. YK1
Talitinttinen n. 8.2. YK3
Pre 10.2. YK3
Matkailijarouva (tammikuun jälkeen)
Laureli (yritys alkaa joulun jälkeen)
Haaveileva Pu (yritys jatkuu kevättalvella)
Papunen84 (yritys alkaa parin kk päästä)
Alice76, 14.2, YK1
 
Onnea Pope. Nyt täällä laitetaan sormet ja varpaat ristiin, että kaikki sujuu teillä jatkossakin hyvin.

En ole paljoa ehtinyt tänne palstalle viime päivinä. Meillä jatkuu kiireet töissä ja kaikki mun vapaa-aika menee treenatessa (paremman tekemisen puutteessa ja unohtaakseni työasiat edes iltaisin). Tulisipa se mies taas pian takaisin reissusta, niin minäkin viihtyisin paremmin kotona ;) Jos ei muuta hyvää tässä hässäkässä, niin ainakin kunto kasvaa.
 
Hyvä, että jollakin kunto kasvaa, minulla se laske kuin lehmän häntä. En ole ehtinyt joulun jälkeen kuntoilemaan lainkaan, tosin työni on aika fyysistä ja vaihtelevaa, mutta kuitenkin.
Alice, varmasti lähes kaikki kokevat noita epävaruuden tunteita välillä, minä ainakin. Eiköhän sen niin kuulu ollakin. Näin tosin yöllä ihanaa ja kannustavaa unta, että synnytin tyttövauvan ja imetin ja kaikki sujui kuin rasvattu vaikka siinä unessakin ensin ajattelin, että mitähän tästä tulee. Harmi, ettei minulla ole enneunien lahjaa. Myös mies oli nähnyt unta tyttövauvasta, taitaa olla molemmilla aika pinnassa nämä asiat.
Minun jännäysaikani on ehkä joskus ensi viikon alussa, en osaa sanoa ihan tarkkaan, kun on tosiaan ensimmäinen luomukierto menossa, mutta jos menisi oppikirjan mukaan niin tädin pitäisi tulla kylään tiistaina, 27 pvä.
Torstai on toivoa täynnä!
 
Jukra Naiset, onkohan käynyt niin, että mulla on ovulaatio :) Hih hih, itseänikin oikein naurattaa oma intoiluni asiasta. Joka tapauksessa alavatsaa juilii samalla tavalla kuin menkkojen alkaessa (hyvin lievästi tosin, sillä ei mulla varsinaisia menkkakipujakaan yleensä ole) ja liman määrä on kasvanut valtaisasti eilisestä. Lopetin jo koko limojen tarkkailun, kun viikko sitten, kun laskujeni mukaan olisi ollut ovisaika, ei mitään tapahtunutkaan. Mutta periaatteessahan ovisajan pitäisi olla nyt käsillä, jos mun luomukiertoni muotoutuukin jonnekin lähemmäs 35 päivää. Nyt on menossa kp 21, joten vielä olisi se 14 päivää seuraaviin kuukautisiin, jos kierto olisikin tosiaan se 35 päivää eikä 28, mikä pillereillä. Kylläpä sitä pienestä asiasta saa itselleen päänvaivaa kehitettyä! :)

Mitäs Lenakille kuuluu? Onko mitään viitteitä tädistä tai siitä, että se olisi tajunnut pysyä possa kuvioista?
 
Mulla on samanlaisia ajatuksia oviksesta kun Pauliina35:lla. Mulla on kp 8, eli oppikirjan mukaan ei pitäis ovisaika olla käsillä mutta tuntemukset ja muut merkit puhuvat vastaan. Olin ajatellut alkaa tikuttamaan la-aamuna mutta en nyt sitten tiedä. Hommiin vaan!!:)
 
Onnea Pope! Onnea! Onnea!!! <3
Voi kuinka ihana uutinen! En olekaan ehtinyt käydä täällä kurkkimassa ja nyt kun ehdin käymään niin tuollainen uutinen! Voi ihanaa! Toivottavasti kaikki menee oikein hienosti! Hih, ensimmäinen vauva meidän porukalle! :)

Minä taas olen ollut niin tosi kiireinen opintojen takia. Käväisin maanantaina Jyväskylässä. Kuvittelin ihan, että siellä olisi ollut paljon enemmän talvi, mutta eipä ollutkaan. Luntakin oli tosi vähän. Mikäs meno siellä Jyväskylässä oikein on, ennenhän sielläkin oli aina kunnon talvet. Harmittaa kun en ehtinyt oikein siellä keskustassa käydä pyörähtämässä, kun oli niin kova hoppu koko ajan. Olisi ollut kiva käydä katselemassa vanhoja paikkoja ajan kanssa. Joku toinen kerta sitten.

Onkos tänne tullut uusi haaveilijoita, joita en ole vielä toivottanut tervetulleeksi mukaan. Noh, tervetuloa sakkiin kaikki. :)
 
Onpas hauskaa, että minua on kaipailtu. :) Noh, pillerit olis tarkoitus jättää pois sitten kun kaikki hankitut on syöty loppuun. Eli kauan ei enää mene. Ajattelin vielä, että varaan ajan YTHS:tä ja otatan papan ja kyselen siinä samalla lääkäriltä näistä poisjättämis asioista. Jännittää!

Olen minä vähäsen ehtinyt kutomaankin. Aloitin joku aika sitten neuletakin, mutta nyt en ole muutamaan hetkeen sitä tehnyt ja sitä pitäisi sovittaakin päälle. Täytyy vaan keksiä jotain puikkoviritelmiä sovituksen ajaksi. Se neule on siis sellainen yhtenä kappaleena kudottavaa mallia. Nyt muutamana iltana olen telkkaria katsellessa tehnyt miehen pikkuveljelle kaulahuivia. Se huivi on sellaista nopeasti valmistuaa sorttia, eli paksut puikot ja paksua lankaa.
 
Juu, tosiaan mullahan ois tänään se päivä, kun tädin pitäis tulla kyläilemään. Eipä ole vielä näkynyt, mutta enpä ole kyllä raskaanakaan. Tein jo hätähousuna testin tänä aamuna ja negaahan se näytti. Jotakin kummallista silti on elimistössä ollut meneillä, siksi sen testinkin tein. Pari viikkoa on joka päivä nippaillut alavatsasta, nenä tukkoinen (joskin pistän sen flunssan piikkiin), rinnat kipeät (joskus kyl muutenkin ennen tätiä), väsymys ja mulla on tällä viikolla ollut iltaisin ja öisin ihan älytön nälkä! Viime yönä oikein huimasi sängyssä ja oli pakko nousta syömään joskus klo 1... Kuitenkin olin illallakin syönyt ihan kunnolla. Ihan hullua. Niin ja se ero on vielä ollut normaalikiertoon, että yleensä mulla on kauhea pöhöttynyt olo ennen tätiä, nyt ei ole sellaista pöhöä ollut lainkaan. Taitaa elimistö olla aikas sekaisin... :-( Saas nähdä tuleeko tästä joku superpitkä kierto...
 
Toivottavasti ei täti tuliskaan Lenakin luo ja plussa tulis vähän myöhemmin... Voihan se tulla testiin vähän myöhemminkin! Niin kauan kun tätiä ei kuulu, on toivoa!

Minä oon nyt eilen alottanu tikuttelemaan ovista. Hentoinen viiva on tullut. Nyt vain odottelen, että vahvistuuko viiva ollenkaan. Mulla kun vähän on herännyt epäilys ovulaatiosta tän mun oudon kierron vuoksi. Viikonlopun tienoilla pitäs ovis laskujen mukaan tulla. Arvio voi vaan heittää aika monella päivällä kun tuo kierto ei ole säännöllisimmästä päästä.

Voi kun osaisin kutoa! Se olis tosi kivaa puuhaa iltapuhteilla kun telkkaria katselee. Minä vaan olen sellainen poropeukalo siinä hommassa, etten ole viitsinyt opetella. Olis ihanaa kun vois toivottavasti joskus ilmaantuvalle pikkuiselle itse jotain kutoa.
 
Täti on "epämieluisa vieras" eli tarkoittanee tässä tapauksessa kuukautisia.

Tosiaankin alkaa tämä töissäkäynti ketuttaa niin maan perusteellisesti, että loma tekis todella gutaa! Onneks on viikonloppu ihan kohta, sen voimin jaksaa. Ja sitten onkin taas maanantai ja sama homma jatkuu...

Miehen kans on sukset ristissä ollu pari päivää jostain ihan typerästä aiheesta eikä loppua mykkäkoululle näy ainakaan tästä suunnasta.

argh!

Miten te muut saatte kiukkunne kanavoitua ja kommunikaation taas pelaamaan? Oletteko sovittelijoita vai riidanhaastajia (itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään)?
 
Meillä minä olen ilmiselvästi riidanhaastaja ja mies sovittelija. Mieheni ei yksinkertaisesti jaksa, osaa eikä halua riidellä. Kiukuspäissäni minä yritän saada riitaa aikaiseksi, huudan ja kiukuttelen, mutta mieheni ei ikinä "tartu syöttiin", vaan antaa asian olla tai poistuu paikalta ja odottaa, että minä lepyn (mikä kyllä tapahtuu hyvinkin nopeasti). Eli voin rehellisesti sanoa, että meillä riidellään tosi harvoin. No, olemme kyllä muuten luonteiltamme hyvin samanlaisia ja asioista samaa mieltä, joten syytä riitelyyn harvoin löytyy. Nekin kerrat, kun yritän riitaa saada aikaiseksi, ovat yleensä jotain ihan typeriä juttuja, joista vaan haluan oikutella. Mutta mies pistää sellaiset asiat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, joten riitakumppania en hänestä saa :) Enkä sitten viitsi kauaa itsekseni räyhätä :)
 

Yhteistyössä