Ihan uusia vauvahaaveita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pauliina35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hei ja hyvää viikonvaihdetta itse kullekin säädylle! Tilasin testejä netistä www.kotitesti.fi , siellä oli kaikenlaisia. Itse tilasin paketin, jossa 3 raskaustestiä ja 7 ovistestiä, halvimpaa mallia, joissa pissa kerätään siis ensin purkkiin, maksoivat jotain 12 e yhteensä. Toimittivat kotiin nopeasti pienessä, ruskeassa kirjekuoressa. Niillä siis bongasin oviksen tuossa viikko sitten, suosittelen!
Myös minä olen viikonloppuisin osin töissä. Nyt alkoi kuitenkin vapaus täälläkin,ihanaa!!!
Minulla on ollut omituisia oloja kohdussa ja munasarjoissa tän viikon, luulen sen kuitenkin johtuvan ensimmäisestä luomukierrosta, kohtuni siellä ihmettelee, että mitäs kummaa tämä tämmöinen on. Onko muilla ollut havaittavissa vastaavaa? Parina yönä olen myös herännyt menkkakipujen tapaisiin tuntemuksiin.
Viikonloppuna ajattelin siivoilla, leipoa ehkä jotain hyvää, käydä kylässä, ulkoilla, löhöillä soffalla, semmoisia.
 
Laurelilla on pian jännät paikat edessä!!! Mulla oli kans siinä ekassa luomukierrossa vahvoja tuntemuksia munasarjoissa ja vatsanpohjaa nipisteli tosi usein. Oviksen aikaan huomasin tosi vahvoja merkkejä siitä, nippailuja ja menkkamaista kipua. Viime kierrossahan ei sitten niin selkeitä tntemuksia ollutkaan.

Miekin ajattelin nyt tässä kierrossa sählätä niitten ovistikkujen kanssa, koska jäi mietityttämään, että ovuloinko ollenkaan. Kiertohan oli lyhyt, vaan 23 päivää.

Ihanaa kun on taas pakkaskeli! Saa nauttia kipakasta ilmasta viikonloppuna!!
 
Vauvarintamalla ei mitään kuulumista vielä sinänsä. Täti ei ole tullut vielä kylään, mutta kovasti odottelen jo saapuvaksi.

Viime yönä heräsin pahempaan vatsakipuun kuin koskaan. Alavatsaa vihloi ja poltti niin pahasti, että piti kävellä kaksikerroin lääkekaapille ja laittaa jääpussi mahan päälle. Tiedä sitten mistä tämä on oire!Ei puhettakaan, että siinä tuskassa olisi voinut nukkua. Onko menkat alkamassa tosi pahana vai voiko olla joku raskausoire. Tädin pitäisi saapua näinä päivinä. Tosi kummallinen kipu ja aivan kestämätön! Onko kellään ollut tällaista? Koko päivän oon takkaillut, koska menkat alkaa. Ihan varma oon että ne alkaa (ainakin henkisesti olen siihen valmistautunut). Tästä järktttävästä vatsakivusta on nyt kulunut jo 12 h ja täti ei ole tullut. Joten jatkanpa tädin odottelua....
 
Huh kun on Popella jännää! Toivottavasti tuo vatsakipu enteili sitä, että sinne olisi tarrautumassa kiinni pieni ihmisen alku!

Mulla alko ne ekat luomumenkat tosi hurjalla mahakivulla. Mutta ne alko samaan aikaan kun mahakipukin. Heräsin yöllä hurjaan kipuun ja kun menin vessaan istumaan niin sitten sitä tulikin oikein tosissaan. Joten ei kuulosta ainakaan samalle tuo sun kipuilu. Koskas olet ajatellu testata, jos tätiä ei kuulu?

Mie ajattelin ens viikolla alkaa tikuttamaan ovista. Saa nähä miten sen homman kanssa nyt käy!
 
Edelleen täti pysyttelee pois. Mutta menkkaoireita on kipujen puolesta; pientä selkä- ja alavatsasärkyä. Eiköhän se täti ens yönä saavu. Mut oli tuo viime yön kiputila jotain niin kauheeta, etten kellekään sellaista toivo....

Jatkan siis odottelua... Jos tätiä ei tuu, niin ehkä ens viikonloppuna vois miettiä testaamista...
 
Jopa on Popella koettelemusten yö takana, tsemppiä kipujen kanssa ja Tinttiselle peukut bongailuun. Minä taas en tunne yhtään mitään, koko viikon oviksen jälkeen kirpsi kohdussa ja munasarjoissa ja tänään eli viikkoa myöhemmin ei tunnu yhtikäs missään. Kaipa se oli vaan sopeutumista luomuun, plaah. Ei siis mitään kiinnittymiseen viittaavaa täällä. Kävin taas lapsiperheessä kyläilemässä ja vauvakuume sen kun yltyi.
 
Moikka!
Juu, kyllä nyt siltä näyttää, että taidan olla ainoa joka enää haaveilee ihan haaveilun ilosta tämän vauva-asian kanssa, te muut onnelliset ootte jo siirtyny tositoimiin.

Meillä tää vauvahomma jää taka-alalle ainakin varmasti vuodeksi. Häistä vasta puhuttiin, eikä mies ollu varma vielä vuodestakaan. Eihän se mikään pakko ole mennä naimisiin ja sitten vasta alottaa lastenteko, mutta meillä suunnitelmissa on ollu mennä eka vihille. Ja voisiko muka olla kypsä saamaan lapsia, muttei sitoutumaan toiseen aikuiseen? Lapsi sitoo kuitenkin koko loppuiäksi, puolisostahan pääsee eroon niin halutessaan. Välillä aika turhauttavaa... En nyt tiiä sitten roikunko täällä vielä, ehkä saatan satunnaisesti käydä kirjottamassa joskus jotakin. Taustailen nyt ainakin, pitäähän ne plussauutiset käydä välillä lukemassa :)
Pidän peukkuja kaikille yrittäjille!
 
Heipähei ja etenkin sinulle elliisa.Samalla aaltopituudella olen kanssasi, eli et ole ainoa joka ei vielä yrittele raskautta. =) Samaa mieltä olen tuosta naimisiinmenostakin, itsekkin tahdon ensin naimisiin ja vasta sitten niitä muksuja tekemään.Vaikka nyt näyttää sille, että mieheni on se joka ei niitä vauvoja vielä halua...jospa sen mieli muuttuisi. Olemme remontoineet makuuhuonettamme ja hiljaa mielessäni näen vauvansängyn siinä parisänkymme vieressä omalla puolellani...se kuva on niin elävä ja todellisen tuntoinen että sääli rikkoa sitä. =(
 
Leena, tosi kiva kuulla etten ole ainoa tässä porukassa :)

Mietin vain, että miten myöhään tuota vauva-asiaa voi mahdollisesti siirtää. Mies täyttää kesällä 30, itellä on vielä jokunen vuosi tuohon rajapyykkiin. Ei vielä olla vanhoja sen suhteen, mutta on ne nuoremmatkin lapsia saaneet ja pärjänneet...

Olen selaillut hääsivuja joutessani, katellut kutsukortteja sun muita, muttei se ajatus oikein vielä nappaa. Taisin olla niin tohkeissani tästä vauva-ajatuksesta, että koko hääjuttu on jäänyt taka-alalle. Ja kun mies ei olekaan samalla aaltopituudella, se on aika vaikea äkkiä ajatuksiaan kääntää. Yritän kyllä...
 
Täti pysyttelee poissa. Ramppaan kyllä kokoajan vessassa tarkistamassa oisko täti saapunut. En tiedä mitä tässä nyt pitäs ajatella... En uskalla testatakaan vielä, eiköhän sen ehdi loppuviikosta, jos ei tätiä ala kuulumaan. Nuha on, palelee, vatsakivut on poissa sen järkyttävät la-su välisen yön jäljiltä. Onhan se mahdollista, että olisin raskaana. Laskelmoin oviksen aikaa ja juuri niinä lähipäivinä heiluteltiin miehen kanssa lakanoita.

Jotenkin itse aattelin, että raskautumiseen menis tosi pitkä aika ja oon ihan shokissa (iloisessa sellaisessa), jos raskaus olis jo alkanut. Mut oottelen vielä rauhallisena täti saapuvaksi. Voihan se olla, että kierto on vaan ihan sekaisin, kun vasta toinen luomu on. Mut ne järkyttävät yökivut sai epäilemään, että joku asia ei nyt ole ihan normaalisti.

Mut ilmoittelen heti kun tiedän jotain... :) Plussatuulia muille!
 
Haaveilen täällä, kun en oikein muillekaan uskaltaudu tästä haaveilustani puhumaan. Mulla onkin siis kiertopäivä 35 menossa, joten aika pitkällä oon. Viikko sitten olis tädin siis pitänyt tulla, kun tarkasti rupesin tässä laskemaan kalenteristani. Aika oudolta vaikuttaa, mutta en uskalla testatakaan vielä, sitten vasta kun oon aivan varma, että tätiä ei tule.

Anteeksi vain tämä omanapaisuuteni nyt... Mites teillä muilla yritykset/ haaveilut sujuu?
 
Oi Pope, sulla on kyllä jännät päivät! Pidän täällä peukut ja varpaatkin pystyssä plussaan puolesta! :)

Meillähän tuo yritys alkaa vasta parin kuukauden päästä. Siihen asti ei auta kuin haaveilla. :) Muutama kaveri on nyt lapsen saanut ja kyllä se oma kuume vain kasvaa niitä pienokaisia nähdessä. Miehen siskollakin on laskettu parin viikon päästä, sit nousee kuume varmaan kattoon. Miehen siskon vauvalle on nyt tullu hankittua kaikkea pientä ja samalla löytynyt paljon kivoja vaatteita ja muita juttuja, mitä olis sitten mukava ostaa omallekin vauvalle.
 
Heippa.

Elliisa...olen miettinyt samaa, että miten pitkään voimme lykätä tätä lapsen hankkimista. No itse olen jo 33v eli kyllä minä tuumaan niin että pari vuotta korkeintaan, sitten jos edelleen ollaan samoissa mietteissä niin sitten se lapsen teko saa varmaan minun kohdaltani jäädä.En tohdi jättää sitä neljänkympin kynnykselle.
=( Tosin tekeväthän monet naiset lapsia vielä silloinkin ja ihan ensisynnyttäjiäkin taitaa olla vielä nelikymppisissä...vaan en osaa ajatella itseäni enää sitten äitinä.

Kaikelle on aikansa ja paikkansa, meidän pitää olla kärsivällisiä vaikka se vaikeaa onkin.Miehet ajattelee niin eritavalla kaiken kuin me naiset ja siihen vain on tottuminen.
 
Huomenta!

Leena ja elliisa, mä oon 31, täytän pian 32 ja mies täyttää 34, on niitä muitakin "vanhoja" liikenteessä;), sillä erotuksella kuitenkin että me ollaan tehty jo päätös etä lapsi saa tulla jos on tullakseen...

Eilen kävin ostamassa ovistestipakkauksen ja nyt sitten vaan odotellaan koska ruvetaan testailemaan.
Mites Pope, on täti pysynyt poissa? Mä täällä odotan sormet ja varpaat ristissä sun testin tulostya, aika pitkältä kuulostaa toi sun kierto.
 
Huomenta :)

Näin viime yönä unta että olin raskaana...
Miten voi nähdä unta sellasesta mitä ei koskaan ole aiemmin kokenu?
Onko muilla samanlaisia juttuja / unia?

Mä näin aiemmin aina samaa unta: istun lentokoneessa, joka ei koskaan pääse ilmaan tai pääsee, mutta se tuntuu samalta kun auton kyydissä. Unet loppui siihen kun eka kerran olin lentokoneessa ja lensin.

Pope on kyllä tosiaan aikamoinen rautahermo! Täälläkin peukut pystyssä sulle :)
 
Heippa! satuin tänne kun etsin tietoa yrittäjän YEL-maksusta ja tulevasta äitiyspäivärahasta.

Tuolla aiemmin tulikin jo infoa maksujen määräytymisestä, mutta aloin miettiä että jos sitä nostaisikin yhtäkkiä viimeiselle puolelle vuodelle YEL-työtulon vaikka kaksinkertaiseksi, niin eikö Kela ala epäillä jonkinlaista huijausta? Esim. jos vuonna 2008 työtulo oli 25 000 ja nyt sitten nostaisikin sen 50 000 / vuosi?

voisin hyvin kuvitella että Kelasta tulisi päätös tyyliin "viimeisen 6 kk:n ilmoitettu työtulo on niin paljon isompi kuin kahden aiemman verotusvuoden, joten sitä ei huomioida äitiyspäivärahan määräytymisessä".

Onko kellään kokemuksia tai tietoa vastaavista tapauksista?
 
Elliisalle, kyllä vain minäkin näen harva se yö unta että olen raskaana.Jostain syystä varsinkin silloin kun on ollut oikein ihana romanttinen ilta miehen kanssa tai yleensäkin pitkäkestoinen sessio jonka jälkeen käyn yö unille. =) En tiedä sitten siitä että ne unet loppuisi jos todella saisi vauva??? Sanotaanhan sitä ettei rakastelustakaan näe unta ennenkuin sen kokee ja siinähän tuo käsite menee ylösalaisin.
 
Pre, Leena ja Elliisa - tehän olette vielä nuoria! Mä kun olen jo 35, ja 36 vuotissynttäritkin lähestyvät hurjaa vauhtia :)

Mielettömän jännää, Pope! Minä en kyllä sinuna malttaisi enää odottaa hetkeäkään, vaan tekisin testin saman tien. Täälläkin on sormet ja varpaat pystyssä!

Ääh, flunssa iski meikäläiseen ja olen nyt jo toista päivää kotona toipumassa. No, eiköhän tämä tästä nyt ole paranemaan päin, joten huomenna pääsen varmaan jo töihinkin.
 
Kyllä on Popella jännät paikat! Pidän myös täällä peukkuja pystyssä!

Mä ilmoittaudun myös mukaan yli kolmekymppisiin... Ikää on 32, enkä tajua mihin viimeiset 10 vuotta ovat oikein humpsahtaneet! Nyt ois kyllä vihdoinkin hyvä elämäntilanne ruveta niitä vauvoja saamaan. Kunhan vaan tärppäis ;-)

Mulla kans flunssan alkua ollut. Nokka vuotanut jo monta päivää. Toivottavasti ei kuitenkaan saikulle tarttis jäädä. Koitahan Pauliina sinä toipua!
 
Pope on melkonen viilipytty kun pystyy odottamaan testin kanssa! Itse oisin tikkuun pissinyt jo ajat sitten... Mie oonkin vähän hätähousu. Mutta peukut siis on pystyssä todellakin!

Mie alan huomenna tikuttaan sitä ovista. Vaikuttaa minun makuun vähän vaivalloiselle, joten luulen, että tikutan nyt kun haluan tietää, että ovuloinko ylipäätään. Mutta jos ovulaation bongaan ja tärppiä ei tule, niin sitten varmaan mennään vanhalla systeemillä, eli seksiä usein! Nyt vaan toivosin, että tää mun kierto ei temppuilis, niin vois täysillä nauttia tästä tekemisestä. Mulla on jo aiemmin ollut vähän häikkää tuolla osastossa, joten nyt aina kun jotain poikkeavaa tapahtuu, niin pelottaa, että taas on jotain pahemmin vinossa.

Flunssaisille pikaista toipumista!
 
Laureli: Just tänään ihan sama fiilis. Useimmiten kuitenkin viihdyn työssä ja melkein pelottaa jäädä pitkäksi aikaa pois kuvioista. Mutta tänään väsyttää, on vähän ryytynyt olo ja ääääh. Tänään voisin minäkin jäädä pidemmälle lomalle!
 
Heh, äitiyslomaa minäkin kaipailisin, tai ainakin jotain lomaa että pääsis pois töistä. Motivaatio on kyllä niin hukassa ettei oo pieni tosikaan, meillä on aina täällä pientä kiehuntaa mutta nyt tuntuu että kaikki kuohuu yli. Olis kiva kun olis sellainen pieni salaisuus josta itse saisi voimaa kun tietää että ettei täällä työmaalla hirveen kauan olla.
 

Yhteistyössä