Ihan uusia vauvahaaveita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pauliina35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mullakin pitäisi tädin tulla kylään lähipäivinä. Vähän jänskättää, alkavatko menkat vuosien pillereiden syönnin jälkeen ajoillaan. Sain gyneltä Terolut kuurin siltä varalta, että kierto ei käynnisty normaalisti. Katsotaan nyt, miten käy.

Kylläpäs ulkona on taas ankea ilma. Mutta kai sitä täytyy tässä siivoilujen lomassa käydä edes lyhyellä lenkillä. Olen sellainen, että haluan jouluksi aina kaikki kaapit tiptop-kuntoon, ja tänä vuonna ajattelin aloittaa siivoamisen hyvissä ajoin. Tänään käyn vaatehuoneen kimppuun. On aina hyvä kerran vuodessa käydä kaikki vaatteet läpi ja kiikuttaa kirpparille tai UFF:lle ne, mitä ei ole tullut vuoteen käytettyä. Eipähän pääse kertymään turhia vaatteita tai kenkiä varastoon.

Mukavaa lauantaipäivän jatkoa kaikille!
 
Hei vaan kaikille! =)

Minäkin meinaan aloittaa jo joulu valmistelut, tänään olisi tarkoitus tehdä lanttu ja porkkana laatikot pakkaseen valmiiksi.Meillä menee aika paljon sitä porkkana laatikkoa muulloinkin se on vaan niin hyvää. Olen vähän töpinöissäni kun ekaa kertaa eläissäni voin tehdä ne laatikot leivinuunissa. =) Ennen ei moista mahdollisuutta ole ollut.

Sitten taas huonompi uutinen, autossani on jotain häikkää...sellainen koputus kuuluu sieltä alta, että luulen ajaneeni naapurini ylitse ja se siellä antaa merkkiä olemassaolostaan. =) Ei vaineskaan...saa mies katsoa kun kotiin ajelen että mikä ihme siellä on. =(

Nyt ei niin kovaa "vauvata" mistä johtunee?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Laureli:
Olen pahoillani tädin kyläreissusta, Haaveileva Pu, mutta vastahan tässä ollaan lähtökuopissa itse kukin.
Miehen haluan ehdottomasti mukaan synnytykseen niinkun kaikkeen muuhunkin elämässäni.

Eipä mitiä. Vähän jo ehdin salassa kuvitella vaikka mitä, kun oli jotenkin tavallisesta poikkeava kierto. Ensimmäistä kertaa ikinä tuli pari pisaraa välivuotoa ja sitten normaalit loppukierron finnit jäi tulematta, eikä turvottanutkaan yhtä paljon kuin tavallisesti. Liekö erittäin runsaalla liikunnalla jotain tekemistä asian kanssa. Kroppa on muuttunut aika paljon siitä mitä oli viime vuonna, jolloin en tavallisesta poiketen jaksanut harrastaa liikuntaa. Palkkatyön ohessa tehty lopputyö vei silloin kaiken vapaa ajan.
Noh, harjoitukset jatkuvat kotirintamalla. Saisi vain tuo mies tehdä lyhempiä työreissuja.
 
Hyvää viikonloppua kaikille! Ehdottomasti ottaisin miehen mukaan synnytkseen ja eikä hän mistään hinnasta pois jäisikään!

odottelen edelleen tätiä kylään, pillereistä olen syönyt siis viimeisen kappaleen keskiviikkona. Jännitttää kyllä tuo yrittämisen aloittaminen. hui, jos tärppäis heti ensi kerrasta! Monet ovat sanoneet, että on ihan suuri todennäköisyys tulla raskaaaksi heti pillereiden lopettamisen jälkeen. Silloin on ikään kuin munasoluja jonossa, runsain määrin ja raskautuu tavallista nopeammin. Saa nähdä.

En yhtään tiedä millainen oman kiertoni tulee olemaan. Olen syönyt diane novaa meilkein kymmenen vuotta putkeen. Saa nähdä tuleeko niitä menkkoja ollenkaan. Diane novanhan on tosi runsashormonin pilleri. Pelkään myös millaiseen kukkaan naama ja selkä puhkeavat pillereiden lopettamisen jälkeen. Alkujaan aloitin Diane novan syämisen juuri aknen takia.

Ajatella, että jos heti tärppäis ja kaikki sujuisi hyvon, elokuussa olisi jo vauva sylissä. Onneksi se raskausaika on kumminkin niin pitkä. Siinä ehtii sitten henkisesti kasvaa ja valmistautua vanhemmaksi.

Miten ootte ajatellut ratkaista pikkujouluajan juhlimiset? En haluaisi kellekään kertoa tästä vauvatehtailusta. Miten pikkujouluissa (työssä ja kaverien kanssa) voi olla juomatta/ tai ottaa tosi vähän paljatumatta. En haluaisi herättää mitään epäilyjä...
 
Miä oon alkanu nykysin muutenkin niin nihkeäksi viinan juonnin ja juhlmisen suhteen, että ovat jo pitkään kyselleet, et ootko raskaana, varmaan jo luopuneet toivosta. Aion ottaa kohtuudella ja sillon kun tekee mieli pohtimatta vielä sen kummemmin vaikka pillerit kohta loppuvatkin. Mutta vinkki Popelle: olen joskus juonut ykkösolutta tai limulonkeroa tuopista, jos en ole halunnut selitellä. Kotihipoissa olen täyttänyt samaa pulloa vedellä. Kuulostan säälittävältä, myönnän :).
Kävin eilen vauvaperheen luona kylässä, vaikuttivat onnellisilta koko sakki ja vaikka välillä tulikin hirveä huuto, ni vauvakuumeeni ei laantunut niinkun on aiemmin käynyt. Totuuden näkeminen on ennen hidastanut kuumeilua, nyt lienee siis vakavaa laatua.
 
Huolestuttaako ketään muuta tämän vauva-asian taloudellinen puoli? Minulla eikä miehellä ole vakityötä, pätkää ja matalapalkka-aloilla. Vielä myös haaveilen ehkä myös toisen ammatin hankkimisesta, kuinkahan se onnistuisi pienen lapsen kera. Kävin tuolla sivustoilla, mutta en oikein saanut selkoa niistä mammalomaraha-asioista saati sitten muista. Ainahan sitä varmasti jotenkin pärjää, mutta tämmöisiäkin pyörii päässäni satunnaisesti.
 
Samoja mietin kuin Laurelikin. =( Mieheni vielä minuakin enemmän.Me olemme kumpikin pienyrittäjiä ja vielä pienituloisia, miehelläni varsinkin nyt kun tämä lama uhkaa niin vaarantuu entisestään oma yritystoiminta, on sellainen ala johon se heti vaikuttaa....Vaikuttaahan se minunkin työhöni aivan varmasti, mutta ehkä viiveellä.

Minua itseäni hirvittää eniten se, että jos sen vauvan teen niin joudun mitä luultavimmin jättämään tämän työn ja etsimään sitten muuta tilalle, mutta täällä missä minä asun ei todellakaan ole liiemmälti työpaikkoja. =( Ja tästä jää varmasti minulle velkataakka niskaani jos sen lopetan, että onko se sitten minun tulevaisuuteni olla kotiäiti ja veloissa korviani myöten? Kyllä nämä asiat pakostakin siirtävät meidän vauva hankintaamme tulevaisuuteen, edes muutaman vuoden....asiat saattaa olla sitten jo toisin.

Itse ajattelen niin että kyllä me varmaan jotenkin tultaisiin toimeen.Kun muutenhan tässä maailmassa tekisivät lapsia vain rikkaat, jos eläminen kävisi mahdottomaksi.Mutta mies pitää tärkeänä että taloudellinen puoli olisi mallillaan ennen lapsen tuloa. Mutta jos talous ei vaan kohene, mitäs sitten? Minäkin vanhenen ja kuitenkin tahtoisin meille perheen....että kai se olisi sitten vaan tehtävä hyppy tuntemattomaan.Ja toivottava parasta.

 
Olen kiireisesti lueskellut viestejä, mutta en ole ehtinyt oikein paneutua kirjoittamaan. Jotain hyviä ajatuksia mulla kyllä oli, ja joku peikkokin tuolla väliin kirjoitteli jotain omituisuuksia, mutta hyppään taas ketjun kyytiin.

Olen nyt ajatellut yrittää tankata niitä vitamiineja ja mm. rautaa pikkuhiljaa. Joogaillut olen jonkin verran ja itseasiassa aiemmin vaivanneet selkäkivut ovat alkaneet hellittää. Yleensä ne on pahimmillaan kuukautisten aikaan, joten mielenkiinnolla odotan ensi viikkoa...
Väitän muuten, että viimeisen viikon aikana mies on sanonut vauva-sanan useammin kuin minä. Taitaa kuume alkaa nousta myös hänellä. Jeejee! :)

Täällä alkaa jouluvalmistelut joulukuun alussa. Ajattelin myös tehdä porkkanalaatikkoa, vaikka en ole koskaan ennen tehnyt. Koristelut keskitän vain olohuoneeseen.

Raha-asioista sen verran, että olishan se ihanaa, kun saisi talouden jonkinlaiseen kuntoon siihen mennessä kun vauva syntyy. Tällä hetkellä teen töitä sen eteen kovasti, mutta kyllä tässä vähän onneakin tarvitaan... Kai ne asiat jotenkin loksahtaa paikoilleen.
 
Meillä kyllä tuo taloudellinen tilanne on ainakin yks iso syy miks vielä vähän lykätään vauva hanketta. Mies on jo töissä ja, kun itse saan tuon koulun loppuun ja töihin pääsen niin meillä alkaa talous olla sitten hyvällä mallilla. Toinen syy tietty siihen vauvan lykkäämisen on se, että mies ei ihan vielä halua, se ei oo vielä niin kuumeissaan kuin minä. Ainahan nuo miehet kypsyy hitaammin joka asiassa. :)

Siitä synnytyksestä tuli vielä mieleen sellainen, että kyllä kovissa kivuissa ollessaan ihminen voi olla todella erilainen kuin normaalisti. Ei olisi uskonut sitä synnyttänyttä herttaista, ujoa tyttöä samaksi pahansisuiseksi raivopääksi, millainen hän oli synnytyksessä. Kuinkahan rumasti sitä itse sitten käyttäytyy jos on kovin kivuissaan?? :P
 
Huomenta ja mukavaa alkanutta uutta viikkoa kaikille!

Minä kävin eilen ekan kerran oikein "kunnolla" jouluostoksilla, ja kyllähän sieltä jotain matkaan tarttuikin: miehelle kolme paitaa ja sisarusten lapsille jos jonkinlaista peliä ja lelua.

Meillä taloudellinen tilanne on ihan ok, joten sen puolesta nämä vauva-asiat eivät mietitytä. Toki se rahatilanne voisi (varmaan kaikkien mielestä) parempikin olla, mutta ihan hyvin pärjäämme näinkin. Molemmilla on vakiotyöt, oma asunto, jossa tilaa vauvallekin, eikä asuntolainaakaan mitenkään mahdottomasti, ja säästöjäkin on ehtinyt kertyä pikkasen sukan varteen.

Olen miettinyt tuota käytöksen muuttumista, mistä Papunen kirjoitti. Itse asiassa just viikonloppuna tokaisin miehelleni, ettei hän saa sitten loukkaantua, jos huudan hänelle jotain ilkeyksiä synnytyksessä, tai vaikka ajan hänet ulos koko salista. Itseni tuntien se voisi olla hyvinkin mahdollista :) Olen jopa kuullut, että muuten hyvin kiltti ja kohtelias nainen on huutanut salissa nukutuslääkärille "päästävänsä tämän päiviltä, jos ei sitä epiduraalia ala kuulumaan".
 
Heippa vaan kaikille!
Minä voisin kanssa kuvitella, että synnytyksessä voisin haukkua kaikki lähellä olevat pystyyn ja ladella vaikka mitä ilkeyksiä. :P Varmasti ne siellä on jo kaikenlaista kuulleet ja osaa suhtautua... toivottavasti.

En ole miettinyt tuota vauva-asiaa oikeastaan taloudellisen tilanteen kautta. Jotenkin vaan uskon, että kyllä sitä pärjäisi. Onhan ne muutkin pärjännyt. Miehellä on vaki työ, joten se helpottaa kummasti. Minua tietysti mietityttää, että minkälainen työllisyystilanne on sitten kun valmistun... No turha kai sitä on miettiä. Sen näkee sitten.
 
heippa!
Kyllä ne synnytysjutut aina kuulostaa karmealta, eli kyllä jännittää, mutta lähinnä sitä että joutus leikattavaks, mua jotenkin karmii se vatsaviilto, enemmän kun nuo alapäähommat.
Olen ihan väsyksissä töistä, ja huomaankin töiden jälkeen sukeltavani joululehtien maailmaan. Ostin lantut, ja puuronhimo iski, eli piti laittaa riisipuuro uuniin hautumaan...onhan tää vähän hölmöö, mut tuntu heti että kaamos piristyi, kun sai puuhastella. Muutenkin olis kiva jakaa jouluruokia eripäiville, siis silloin ihan joulunakin, kun samana päivänä tai ees kolmena päivänä ei kerkee nauttia kaikesta.
meidän vauva haaveet on jo niin pahoja, että mitattiin ulko-oven ja pihaportin leveys, että jos napsahtaa kaksoset, että mahtuvatko vaunuissa sisälle, ja mahtuvat, ja siis jos ees tulisi se yksikin, ni sillekin löyty vaunuille tilaa. ja sitten piti jo etsiä kärryjen hintoja netistä.mitäs muille??
joko teillä tehdään joulua?
Meinaatteko laittaa millaisen kinkun, pakaste, tuore, luulla, ilman luuta?
 
Moi,
kylläpäs kuullosti kivalle nuo matkailijarouvan portinmittauspuuhat :) Minä en ole vielä vaunujen tarjontaa netistä tutkinut, mutta vauvalehtiä selaillessa olen kyllä tarkkaan lukenut kaikki vaunuvertailut ja vaunuvalmistajien mainokset. Uskoisin, että kun ja jos vaunuostoksille joskus pääsemme, mies tutkii ja vertailee niitä minua tarkemmin. Miehessä on sen verran insinöörin vikaa, että syynää takuulla kaikki mekanismit ja systeemit antaumuksella.

Vaikka miehen kanssa kahdestaan joulua vietämmekin, meillä on kunnon kinkku pöydässä. Perinteisesti olemme ostaneet luomu- tai viljapossun tuoreen juhlakinkun potkalla. Paistan sen jo aatonaattona päivällä, sillä en uskalla jättää sitä yöksi uuniin (olen kuullut kauhujuttuja siitä, miten rasvat ovat valuneet ulos uunista ja kinkku on kutistunut nyrkinkokoiseksi korpuksi).

Kaksosista tulikin mieleeni, että kun kävin gynellä ja kysyin sitä, voiko heti pillereiden lopettamisen jälkeen yrittää raskautumista vai pitääkö odottaa ekat luomukuukautiset, hän sanoi, että kaksosraskauden todennäköisyys on hieman suurempi, jos tärppää heti ekasta kierrosta pillereiden lopettamisen jälkeen. Johtuisko tosiaan siitä, että niitä munasoluja on siellä "rivissä odottamassa", en tiedä.
 
Heippa.

Tuosta kaksosrauskaudesta, mistä johtunee...mutta mieheni puolella on paljon kaksosia...ovatkohan ne niin hedelmällisiä vai? =) Hirvittää ajatella että jos itse pamahtaisi raskaaksi kaksosia odottaen.hui kauhee....Kiire painaa päälle...en ehdi tämän enempää...moikkarallaa. =)
 
Alkaa joulutunnelma kohota - kylällä asentelivat eilen jouluvaloja. Voi kun tulee kaunista. :)
Olen myös osan joululahjoista jo hommannut. Eilen aloin tehdä kaverin vauvalle myssyä sellaisesta ihanan pehmeästä langasta. Siinä sitten ajattelin, että kunpa saisi pian alkaa kutoa myös omalle nyytille.

Täällä meillä ei paljon tarvitse porttia mittailla. Toivon hartaasti, että olemme muuttaneet siihen mennessä, kun lapsi alkaa itsestään ilmoitella. Ihan asuttava paikka tämä tietenkin on, mutta en tähän kotiin silti lasta halua tuoda.

Nyt hommiin! Hauskaa päivää kaikille! :)
 
Hello!
Minulla ei vielä ole paljoakaan joululahjoja hankittuna... Oikein olen yhden hankkinut. Minulla oli niin suunnitelmissa hankkia joululahjat tänä vuonna hyvissä ajoin ettei tule paniikkia, mutta kun en keksi oikein mitään. En yhtään keksi mitä tuolle miehelle voisi ostaa enkä kyllä keksi että mitä mun siskolle ja hänen miehelleen voisi ostaa. Hmmm... Mitään kamalan kallista en kyllä ole ajatellut ostaa kenellekään, vaan jotain kivaa ja tarpeellista. Äidille ostin joululahjaksi yhdestä nettikaupasta, vieläpä alesta, pashmina huivin. Täytyy alkaa lukemaan kaikenlaisia lehtiä vähän tarkemmin, jos vaikka niistä löytyisi hyviä lahjaideoita.

Kinkku gallupiin... me ei itse paisteta kinkkua kun ollaan tämäkin joulu erillämme. Minä äidin luona ja mies omien vanhempiensa luona. Mutta perinteisesti meillä on ollut isohko luullinen kinkku, koska joulupäivänä meille tulee yleensä vaihtelevan kokoinen joukko sukulaisia syömään.

Hehee... ei kyllä meilläkään kannata ovia tms. mittailla. Hassua, tässä talossa asuu yksi lapsi ja hänkin ensimmäisessä kerroksessa. Hissi on tässä talossa tosi pieni, joten olisi ihan turha koittaa tunkea vaunujen kanssa hissiin. No, mutta... meillä on kumminkin tuo muutto enemmän tai vähemmän ajankohtainen. On tämä asunto ihan hyvä, mutta vähän liian pieni meille kahdelle.

Onpas täällä kova tuuli. Huh! Mukavaa päivän jatkoa kaikille.
 
Hui! Säikähdys kaksoisraskaudesta. Mies naureskellen kommentoi, että eikös se olis kätevää, kun tulis kaks kerralla, siinähän ne menis samalla. Ei kyllä menis, semmosia juttuja oon lukenu, että on äitiparat kovilla. Meillä ei kyllä suvussa ole kaksostumista ja harvinaistahan se on muutenkin. Kunhan olisivat terveitä tuli sitten yksi tai enemmän.
Kinkkua ei meillä laiteta, asutaan kaukana ja ollaan koko joulu vanhempiemme luona. Jouluverhot tosin jo eilen laitoin, vaikka onkin kuulemma liian aikaista. Mutta kun on niin pimeää ja ankeaa.
 
Meillä se on palvikinkku, oman kylän sikalasta ja savupalvista ja on hyvää. =) Minä se neuloin jo miehelle villasukat joululahjaksi, nyt jos ehdin niin muutamat muut sukat pitää vielä ystäville neuloa, se on mukava lahja antaa että saada.
Vanhemmilleni en meinaa keksiä mitään, niillä kun on jo kaikkea...eikä se saisi maksaa maltaita...onneksi on vielä aikaa.
 
Minä täällä taas. Ei oikein huvittaisi lukea siihen tenttiin, niin roikun sitten täällä. Menen kyllä kohta lukemaan.

Mutta siis, äsken unohtui jutustella tuosta kaksoisraskaudesta. Hui! Se on varmaan sopiva ajatus siitä. Olisihan se jees juttu, mutta olen kuullut kanssa näitä juttuja, että äidit ovat aika kovilla aika pitkänkin ajan jos vertaa ykden lapsen odotukseen. Minun suvussa ei paljoakaan kaksosia ole. Semmosta juttua olen kuullut, että vaarini äiti olisi toinen kaksosista, tämä toinen lapsista on ilmeisesti kuollut heti syntyessään. Tästä toisesta lapsesta ei taida edes olla mitään merkintöjä kirjoissa ja kansissa, kun ei silloin 1800-luvulla kai ollut niin tarkkaa. Siskopuolellani on noin 2,5 vuotiaat kaksoset. Miehen lähisuvussa ei taida olla yhtään kaksosia.
 
Hei taas pitkästä aikaa :) Kiva lukea teidän kuulumisia, tässä muutama oma mielipide joihinkin kysymyksiin:

Hauskaa, että muutkin neulovat :) Itse teen tällä hetkellä vauvojen vaatteita - huijaan muita ja itseäni että ne ovat sukulaisten ja tuttavien lapsille... vaikka oikeasti laitan ne hyllyn perälle piiloon odottamaan omia vauvoja :D Äidille neuloin villasukat joululahjaksi ja nyt on vuorossa vauvan villahousut, saas nähä mitä niistä tulee :D Olen kutonut nyt sellaisella innolla, että sormet ja kämmenet särkevät. Pakko välillä siis pitää taukoa :)

Foolihaposta on puhuttu paljon, mistä tuotteesta sitä mahtaa saada? tarkoitan siis, että mistä apteekin tuotteesta :D onko joku vitamiinivalmiste missä sitä on myös seassa? Itse olen kasvissyöjä ja miestäni ainakin on huolestuttanut ravintoni laatu jos olen joskus raskaana... mua naurattaa ajatus siitä miten se sitten komentaisi mua syömään sitä ja tätä ja vahtisi mun ravinnon laauta :D

Synnytys ei pelota mua, mutta sairaalat ja neulat ja tipat kylläkin! Nyt kun katson lähes joka päivä Sairaala-sarjaa on kammot helpottaneet tosi paljon, se synnytys ei näytä yhtään niin pahalta enää :) Enemmän mua pelottaa epiduraali ja muut pistokset, ja se että kädessä olisi koko ajan joku neula kiinni, heikottaa pelkkä ajatuskin. Eli minä olen näillä näkymin ihan valmis luomusynnytykseen. Toivon kyllä, että pääsisin veteen ainakin jossain vaiheessa ja muutenkin kaikki mahdolliset luomu-kivunlievitykset olisi tarjolla. Joku taisi kysyä Suomen vesisynnytysmahdollisuuksista, sitä ei ole kaikissa sairaaloissa, toisissa pääsee veteen makoilemaan, mutta vedessä ei saa synnyttää. Kannattaa katsoa oman sairaalan nettisivuilta, siellä varmaan lukee mitä mahdollisuuksia synnytysosasto tarjoaa.

Enemmän mua huolestuttaa synnytyksessä häpeä. Joo, en osaa suhtautua kauhean luonnollisesti alapääasioihin, kuvottaa ajatus, että sitä koko ajan siellä räplätään :D ja vielä silleen että mies on vieressä ja monet lekurit ja hoitsut siinä pyörii... ja imettäminen onkin sitten asia erikseen, tuntuu niin vieraalta ajatukselta, että joku vauva imee tissiä :P taidan olla ihan luonnonoikku :D

Itsellä ei alkoholin kanssa olisi ongelmaa, juon nykyään todella harvoin ja vähän, että eipä sitä juuri tarvitsisi varoa yritysaikanakaan. Mutta lääkkeitä pitäisi ehkä miettiä, särkylääkkeet ja muut pitäisi varmaan vaihtaa heti alkuunsa.

Monta ystävää on saanut viime aikoina lapsia, ja toiset odottavat nyt. Juuri juttelin yhden tulevan isän kanssa, ja hän kertoi, että sai sitä lasta ihan tosissaan tehdä ja yrittää liiankin kauan. Ihana oli nähdä miten innoissaan ja onnellinen hän oli tulevasta lapsesta :)

Miehen kanssa keskusteltiin eräänä päivänä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, ja rivien välistä olin lukevinani, että häntä huolestuttaa asia. Kun kerta sairastan jo nyt masennusta niin riski vaikealle masennukselle on kuulemma suuri sitten synnytyksen jälkeenkin. Itse toivon, että lapsen saanti parantaisi masennukseni, olen niin kuullut käyneen monelle :) Tai ainakin uskon sen helpottavan, saisin jotain intoa elämääni. Mutta hyvä on asia pitää mielessä, ja tietää sen olevan riski, niin ehkä siihen osaa sitten varautua ja suhtautua paremmin.

Välillä tuntuu, etten halua lapsia, en osaa kuvitella miten ne meidän maailmaan sopisivat. Välillä taas haluan ihan hirveästi touhuta lasten kanssa. Miehen siskon tytön kanssa olin leikkimässä vähän aikaa sitten, ja oli ihanan rento olo. Lasten kanssa kun saa hassutella ja leikkiä ja olla vaan oma itsensä :) Laidasta laitaan siis mennään täällä tunteiden kanssa :D Mitä yrittäjille kuuluu tänään? Entäs muille? :)


 
Tömps, lohdutukseksi voin sanoa, ettei sitä neulaa suinkaan jätetä sinne käteen. Suoneen jää tipanlaiton jälkeen vain sellainen muovinen, joustava, tosi ohut kanyyli, jota ei kyllä huomaa. Neulalla vain avataan suoniyhteys, joten ei tarvitse pelätä, että se neula olisi koko ajan kädessä kiini.

Minä syön Multivita Plussaa, siinä ainakin on foolihappoa. Uskoisin apteekista tai luontaistuotekaupasta löytyvän myös pelkkiä foolihappovalmisteita.

Jee, tänään saan kaventaa kastemekon helmasta 50 silmukkaa. Niiden yli 400 silmukan kutominen suht ohuella langalla on aika hidasta, joten tuo kavennus helpottaa hommaa huomattavasti :) Selain jotain toista vanhaa käsityölehteä, ja sieltäkin tuli vastaan ihania vauvaneuleita. Kädet suorastaan syyhyää!

Olettekos muuten kuinka keskustelleet miehenne kanssa kasvatuksesta ja kasvatusperiaatteista? Me juteltiin asiasta viikonloppuna, ja olemme onneksi hyvin samoilla linjoilla näissä asioissa.

itse syön Multivita Plussaa, jossa on myös foolihappoa.
 
Kiitos Pauliina, tuo ajatus muoviosasta helpottaa edes vähän :D

kastemekon kutominen on varmasti työlästä, kenelle sitä teet? ;) 400 silmukkaa huh huh :D mistä löysit ohjeen? luetteko neulojat käsityöblogeja? niitä on mielestäni kiva lueskella, ja niistä löytää usein helppoja ja kivoja ohjeitakin.

me keskustellaan aika usein kasvatuksesta, lähinnä muun keskustelun ohessa tulee esille. meillä on pääpiirteittäin samat ajatukset, mutta sitten on jotain erojakin, joista varmasti saadaan kiistellä vielä monet kerrat :D minä kyllä aion voittaa ne kinat ;)
 
Tuli tuosta tömpsin häpeä-ajatuksesta mieleen, kun yhdellä kaverilla oli synnytys lähestymässä, niin hän sanoi varaavansa ajan kosmetologille alapään karvojen poistoon. Että ei kuulemma muuten kehtaa mennä synnyttämään. Hmmm?
En usko, että siellä kukaan pahemmin niitä karvoja katselee, joten itse varmaan annan rehottaa siinä vaiheessa.

Mäkin voisin tosiaan alkaa huijata sekä itseäni ja miestäni, että kudon tässä vaan kavereiden ja sukulaisten vauvoille. Joskus tulee blogeja selailtua, kun etsii jotain ohjetta, mutta säännöllisesti en ole käynyt lukemassa.

Miehen kanssa aina välillä puhutaan kasvatukseen liittyvistä asioista. Yleensä se lähtee siitä, että näkee tosielämässä tai telkussa jotain kasvatukseen liittyvää ja sitten aiheesta keskustellaan sitä kautta. Hyvin on samanlaiset ajatukset, onneksi!
 
Tömps, tuon tipan laittaminen ei todellakaan ole mitenkään paha juttu. Pikkasen nipistää, mutta ei satu. Tuon muovisen kanuulin laittaminen ei myöskään tee kipeää. Kannattaa myös sanoa, että pelkää neuloja, niin he sitten osaavat suhtautua ja toimia sen mukaan. Mutta sitten varoituksen sananen. Se tiputettava neste voi tuntua kylmältä ja vähän ikävältä kädessä. Voi jopa särkeäkin vähän. Eli jos tuntuu ikävältä, niin sitä kättä, jossa se kanyyli on kannattaa lämmittää vaikka toisella kädellä ja tietysti kertoa hoitajalle, että nyt tuntuu ikävältä. Toivottavasti nyt en pahentanut kenenkään kammoja, mutta minua helpotti silloin tiputuksessa ollessani tämä tieto. En hätääntynyt vaan tiesin, että mistä on kysymys.

Minä lueskelen satunnaisesti käsityöblogeja. Näissä blogeissa on se erityisen hyvä asia, että niissä kerrotut ohjeet on testattu ja mahdolliset korjaukset tai muutokset on jo valmiina.
 

Yhteistyössä