Ihan uusia vauvahaaveita

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pauliina35
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä sillon tällön yritän aloittaa käsityöt, mutta aina ne tyssäävät. Minulta puuttuu käsityögeeni vaikka kuinka tahtoisein sen omata.
Mietiskelen täällä juuri, että olisin niin valmis jäämään pois töistä mammalomalle!
MiviTotal on loistava nestemäinen valmiste, jossa on suurin osa vitamiineista sun muista helposti imeytyvässä muodossa. Itse olen ainakin sen hyväksi havainnut.
 
foolihaposta; mulle suositeltiin möllerin sydämelle-purkkia, kun siinä on tosipaljon foolihappoa ja sitten nuo rasvahapot. sitä suositteli niin terkkari ja apteekin tätikin meni siinä kovaan ääneen sanomaan, että tämä on hyvä tuote varsinkin jos vauvoja suunnittelee :-o en ees vihjannu sille mitään..
 
Mä olen syönyt foolihappoa (Bio-Folin) nyt reilu kuukauden. Sen lisäksi syön säännöllisesti kalaöljykapseleita (paitsi niinä päivinä kun syön oikeata kalaa) ja helokkeja atooppisen ihoni vuoksi. Hyvä tietää, että möllerin purkista saa reilusti foolihappojakin! Täytyy sitä sitten ostaa ensi kerralla.

Laureli: Mä olisin myös enemmän kuin valmis jäämään pois töistä mammalomalle... Ja olisin mielelläni sitten pari vuotta vauvan kanssa kotona.

Joko muilla on alkanut pikkujouluaika? Mulla on ensi viikonloppuna. En olekaan aikoihin juhlinut, joten nyt voisi ottaa vähän drinkkiäkin... Pelottaa vaan jo nyt se seuraavan aamun olo, kun nykyään elimistö ei toimi enää samoin kuin ennen vanhaan... Ei ole vanhaksi tulemista ;-)
 
Ei ole tiedossa pikkujouluja, miehen synttärit taitaa olla ennen joulua ainoa juhla mitä vietetään kosteammissa merkeissä :)

kohta varmaan pitäis miettiä joululahjoja ja -kortteja... rahatilanne vaan ei ole kauhean hyvä, mutta eiköhän me jotain kivaa ja hyödyllistä lähimmille ihmisille keksitä :)
 
Huomenta kaikille.

Varsinaisia foolihappovalmisteita en ole etsinyt, mutta otan joka toinen aamu b-vitamiinipillerin missä montaa eri b-vitamiinia muun muassa sitä foolihappoa. Joka toinen aamu otan sitten monivitamiinintabletin. Kalaöljykapseleita otin ennen, mutta sitten huomasin että ne jostain syystä aiheutivat minulle nenäverenvuotoa.

Pikkujoulukausi alkaa minulla tämän viikon perjantaina. Kolmet juhlat on tiedossa tähän näköön. Niitten ei pitäisi olla mitään ryyppäjäisiä, toki ilmaiset juomat kuuluvat ainakin kahtien pikkujoulujen ohjelmaan.

Nyt tossua toisen eteen ja suunta kohti työpaikkaa.
 
Huomenta.
Tänä vuonna ei varmaan ole moniakaan pikkujouluja. Luulisin, että kavereiden kanssa voisi olla yhdet, mutta muista en tiedä. Kavereiden kanssa vietettävät pikkujoulut on meillä ollut yleensä lähinnä glögin juomista ja lautapelien pelaamista. Miehellä on varmaan töiden puolesta jotkut pikkujoulut, mutta ne on yleensä olleen sellaiset, että työporukka on juhlinut ihan omassa porukassa. No, se on varmaan jo tullut kaikille läheisimmille selväksi, että mä en juurikaan juo. Jonkun siiderin tai drinkin voin ottaa, mutta se on sitten siinä. Eli jos joku on vuosien varrella päätellyt, että Floxi varmaan yrittää vauvaa tai on raskaana kun ei oikein juo, niin on kyllä vetänyt vesiperän. Heh-heh.

Kohta taas koulujuttujen pariin.
 
Hei, mahtuuko joukkoon enää mukaan...? Luin vasta äskettäin tätä ketjua läpi ja tämä oli aloitettu jo elokuussa... minä olen mattimyöhäisenä liikkeessä. Tämä tuntuu olevan ainoa ketju missään vauva-keskusteluissa mikä sopii mun elämäntilanteelleni. Kaikki tuntuu kohkaavan niin hulluna lapsenteon ympärillä että tällaista mietiskelevää ihmistä moinen meno hirvittää... On niin hienoja termejäkin ihmisillä että en ees aina oikein ymmärä mistä puhutaan *nolotus*... oviksen sentään tiedän :D

Naimisiin menin mieheni kanssa elokuussa ja ikää on tullut mittariin jo 34 ( kohta 35 ;( )... joten mitään poikasia tässä ei olla. Pikkuhiljaa on vauvakuume tarttunut meikäläiseenkin ja mietittiin miehen kanssa että joskus tuossa talven tullen voisi alkaa yrityksen "tosimielessä". Nyt kun mentiin ( 2 vuoden seurustelun jälkeen ) naimisiin, niin uteluita varsinkin työkavereilta on tullut ihan kyllästymiseen asti. Jotenkin tuntuu että lisääntyminen saa olla ihan julkista omaisuutta nykyään ja siitä pitää kysellä... jos on pää kipeänä niin heti ollaan kysymässä että ollaanko raskaana tai vaikka vain varvas!
No mutta joo, olis kiva päästä joukkoon mukaan ja vaihtamaan ajatuksia muiden kaltasteni kanssa jos vielä huolitaan ;)

 
Juu, tervetuloa mukaan vaan! Turhan usein sitä ihmiset tosiaan suoraan kyselee, ett jokos sitä on vauvaa tulossa... Aika riskiä kysellä noin vaan, kun sitähän ei edes tiedä jos joku on vuosikaudet yrittänyt, mutta vauvaa ei tule. Tai oli syy mikä tahansa, niin eiköhän se ole pariskunnan ihan henkilökohtainen asia... Se on sitten eri asia, jos vaikka hyvä ystävä kyselee. Mutta en kyllä tykkää, jos työkaverit tai muut puolitutut utelevat...
 
Tervetuloa mukaan KarinaK, pikkuhiljaa tänne ollaan itse kukakin valuttu! Juu, se on jopa jotenkin tökeröä kysellä, että jokos sitä teillä kohta kuullaan pienten jalkojen tepsutusta. Tosiaan kun ei voi tietää toisten elämän tilanteista. Joskus oikein ilkeällä tuulella ollessani tekisi mieleni kysyä vastaan, että no, jokos teillä ollaan eropaperit laitettu vireille tai, no, jokos on viinanjuonti saatu hallintaan. Anteeksi, tuo on inhottavaa, mutta joskus pienessä päässäni haudon tällaisia. Eräs ystäväni teki rohkeasti ja aina, jos joku kysyy niin hän kertoi avoimesti lapsettomuudestaan ja siihen liittyvistä hoidoista ja surusta. Rohkeaa, tokkopa minusta olisi moiseen.
Miten muuten käytättekö luomutuotteita? Itse olen herännyt tähän luomutietoisuuteen vasta vähän aikaa sitten jonkin dokumentin innoittamana. Ja nyt ajatellen tätä vauva-asiaakin niin yritän terveellistyttää elämäntapojani. Mites muut?
 
Tervetuloa mukaan KarinaK!
Tuo utelu on kyllä niin tökeröä välillä. Onneksi itse en ole kovinkaan montaa kertaa joutunut kyselyjen kohteeksi. Kaippa se vähän hillitsee kyselyjä kun ei olla naimisissa... luulisin. Pitäisi keksiä joku vakiovastaus, minkä sitten heittäisi, jos ei keksi mitään muutakaan.

Luomu kysymykseen voisin sanoa, että hävettävän vähän. :( Jyväskylästä sai paikallisen (?) leipomon hyviä Luomu sämpylöitä. Ne sellaisia jyväisiä ja ne oli vähän D-mallisia. Saako niitä vielä? En tiedä, että onko totta, mutta olen kuullut, että suomalaiset tavallisesti kasvatetut hedelmät, vihannekset,... jne... ovat yhtä puhtaita kuin Etelä-Euroopasta tuodut Luomutuotteet.
 
Flox, niin varmasti onkin ja onkohan se nyt niinkään hyväksi ympäristölle tai meille, jos niitä vihanneksia lennätetään tänne kaukomailta. Enemmänkin olen keskittynyt luomulihan, -munien ja -maitotuotteiden tarkkaamiseen. Ne kun ovat jo siellä ravintoketjussa ylempänä eläimet niin on ehtinyt kertyä kaikkia myrkkyjä.
 
Juu, tervetuloa mukaan vaan Kaarina. Me kukin ollaan aloitettu tällä ennemmin tai myöhemmin ja joukkoon kyllä mahtuu. Monet meistä on siirtymässä/siirtynyt jo ihan haaveilijoista yrittäjiksi. Itse odottelen menkkojeni loppuvan huomenna, ja sit alkaa yritys tai siis petipuuhat ilman ehkäisyä. En usko että me ruetaan mitään oviksia mittailemaan, vaan annetaan vauvan tulla, jos on tullakseen.

Toi utelu vauva-asioista on tosi tökeröä. Useasti olen sanonut joillekin utelijoille suoraan, että voi olla tosi epäkohteliasta ja törkeää kysyä toiselta noin henk.koht. asiaa, koska joku on voinut yrittää vuosikausia lasta sitä saamatta. Ja oon todennut samaan hengenvetoon, että meille vauvanhankinta ei ole ajankohtaista... Nythän se alkaa kyllä olla. Suht vähän on tullut uteluita, koska en ole naimisissa mieheni kanssa.
 
Niin, tarkoitin tuolla vihannesten puhtaudella maaperä asioita. Tuo vihannesten rahtaaminen tänne pohjoiseen asti on kyllä oma lukunsa näissä ympäristö asioissa. Siis, on ollut juttua, että Etelä-Euroopan maaperä on lannoitettu tehokkaamman maatalouden vuoksi niin "täyteen", että sen puhdistuminen vie todella piiitkän ajan. Vaikka viljeltäisiinkin luomusti niin viljelykset saavat silti niitä teollisia lannoitteita. Siis, en mene takuuseen, että onko tämä totta.
 
Kiitos vaan että pääsin vielä joukkoon mukaan :). Oli mukava lukea juttuja tässä iltasella läpi ( ehdin sivulle 13 asti ), on sentään muutama meikäläisenkin ikäinen joukossa mukana ja juttua oli mm. lapsuuden ihanista telkkusarjoista.. :D

Itellä on jotenkin kummallisen pelonsekaisen-jännittyneen-odottavan-toivovan -sekainen suhde mahdolliseen tulevaan raskauteen. Tulenko raskaaksi edes koskaan tai ainakaan kovin helposti. Onhan sikiöllä kaikki ok, millainen se itse synnytys on ( tuntuu että vain kauhutarinoista puhutaan ), millainen on raskausaika jne. Jotenkin kun on näin vanhaksi elänyt eikä ole lasta siunaantunut, niin sitä ajattelee, että miten sitä enää voi raskaaksi tullakkaan ja miten se kroppa käyttäytyy. En tiedä, ihan hullunkurisia ajatuksia on pää täynnä... enkä oikein osaa niitä tuoda julki ainakaan miehelleni.

Tarkoitus olisi varata aika gynekologille tässä ihan pikapuoliin ja kai se sitten olis niin että sitä vois alkaa niihin tositoimiin jos vihreää valoa näytetään... Pillereitä en ole syönyt enää aikoihin ( ne ei mulle sopineet ) ja kondominkin kanssa on ollut vähän niin ja näin. Lähinnä on varmoihin päiviin luotettu.

Tuli muuten tuo foolihappo asiakin mulle ihan uutena juttuna. No, oppia ikä kaikki :)

Joo, tässä tämmöistä höpinää ja mietiskelyä asioista keskiviikkoiltana. pitää jatkaa ketjun lukemista :)
 
Pikkujoulu ei täälläkään ei ole oikein tiedossa. Me ei taideta laittaa oikein mitään jouluruokia. Itse olen töissä joulupyhinä ja vapaa-ajalla olis sit tarkoitus käydä syömässä molempien vanhempien luona. Ja sieltä sitä ruokaakin aina saa mukaan, joten voi kotonakin jatkaa sitten herkuttelua.

Meilläkin syödään luomutuotteita. Maitoa, kananmunia, suurin osa kasviksista ja lihastakin on luomua. Itse olen jo monta vuotta käyttänyt luomua, miehenkin sain siihen mukaan, kun yhteen muutettiin. :)

Sorruin muuten toissa päivänä ostamaan muutamia vauvanvaatteita. :) Löysin Lindexiltä niin syötävän suloisia, etten voinut vastustaa kiusausta. Mies ei oikein voinut ymmärtää mitä järkeä oli niitä ostaa, mutta halusi kuitenkin nähdä mun ostokset ja senkin oli pakko myöntää vaatteiden suloisuus. Ehkäpä silläkin alkaa se kuume pikku hiljaa nousemaan enemmän. :)
 
Ainiin! Kun oli puhe noista foolihapoista ym. niin itse ajattelin aloittaa syömään sitten sellaista MultiTabsin Raskausmonivitamiinia, josta saa kaiken tarvittavan. Ja sitä suositellaan raskautta suunnittelevillekkin sekä jo raskaana oleville.
http://www.multi-tabs.fi/raskaus_monivitamiini
 
Tervetuloa KarinaK! :)

Mä olen nyt yrittänyt popsia kaikenmaailman vitamiineja ja kalaöljyjä. Pitääkin muuten katsoa, että mitä merkkiä mulla on ja tarkemmin, että mitä niissä on.
Mutta kun unohdan ottaa niitä! Välillä otan myös rautaa ennen kuukautisia.
Yritän parantaa tapani.
Suositellaanko muuten myös maitohappobakteereita odottaville äideille? Vai muistanko ihan väärin?

Mä olen toistaiseksi rennon viileesti naureskellut raskaudesta kyseleville. Tämä oliskin hyvä vastakysymys:"jokos teillä ollaan eropaperit laitettu vireille?" Mutta ei luonto anna periksi sellaista mennä kysymään. Enpä tiedä, miten suhtautuisin siinä tapauksessa, että yritystä olisi takana pari vuotta. Sitten voisin varmaan sanoa jo mitä vaan.

En niinkään luomusta tiedä, mutta lähiruokaa ostan mielelläni. Haluaisin kyllä oman kasvimaan. Se olisi parasta!
 
Hei taas kaikki ja tervetuloa mukaan KarinaK!

olen jatkanut neulomista, lasten vaatteita syntyy lisää koko ajan... mies jo kyseli mitä niillä meinaan tehdä... se taitaa olla huolissaan, että onko mun vauvakuume taas pahalla tasolla... :D en halua painostaa sitä suuntaan enkä toiseen, joten en ota lasten tekoa nyt puheeksi, mutta eiköhän noiden pienten nuttujen esittely oo varmaan kanssa aika painostavaa :D

Laurelin vastaukset ois loistavia - tosin eräs ärsyttävä henkilö varmasti vetäisi siitä herneen nenään... kerran heillä kyläillessämme leikin heidän vauvansa kanssa ja äijä sitten sanoi miehelleni "varo vaan toi tarttuu" "nyt se kyllä käskee heti hommiin ku pääsette kotiin" ja muuta törkeetä... onneksi mieheni osaa laittaa jauhot suuhun kyselijöille :D (siis joltain kavereilta kun tollasta kuulisi en pahastuisi, mutta kyseessä on tosi kuvottava tyyppi...)

meillä käytetään luomua rahatilanteen mukaan ja aina lähiruokaa jos mahdollista. tosi kurjaa, että luomutuotteet ovat niin kalliita :( Luulisi valtion tukevan luomua niin että kaikilla olisi siihen varaa - se kun on ympäristön ja ihmisen kannalta parempi vaihtoehto, ja maistuukin vielä paremmalta :)

Nyt taidan jatkaa nutun kutomista. Iloista päivää kaikille :)
 
Heippa!
Onkos kaikki peuhaamassa lumessa, kun on ollut niin hiljaista. Tänne Hki ei kyllä ole satanut vielä lunta, vaikka säätiedotus niin lupaili. Noh, katsotaan...tietokoneeni sääennuste (mistä lie sääpalvelusta sekin tulee?) kyllä väittää, että nyt sataisi lunta.

Tuo on ihan totta, että luomutuotteiden tuotantoa pitäisi tukea huomattavasti enemmän. Minua harmittaa myös se, että joissakin yhteyksissä luomuviljelijöitä pidetään vähän hihhuleina. Miksi? Järkevää ja kestävälle pohjalle rakennettua maatalouttahan se edustaa, ei mitää höpönhöpöä.

Jeps, nyt takas hommien pariin.
 
Moi,
minäkin pyrin käyttämään luomua (ainakin maito, munat ja yleensä myös liha). Tuotteiden kotimaisuus on minulle myös tärkeää, ostan vain esim. kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja ympäri vuoden. On totta, mitä Flox kirjoitti, että luomuviljelijöitä (ja joskus jopa luomutuotteiden käyttäjiä) pidetään joskus vähän höyrähtäneinä. Minusta siinä ei ole mitään kummallista, päin vastoin! Eihän kyse nyt kutenkaan ole mistää "ääriliikkeporukasta", joka kasvattaisi porkkanoita navetan takana ja kävisi puhumassa niille rakkauden sanoja aamuin illoin :)

Ai niin, KarinaK, tervetuloa poppooseen mukaan minunkin puolestani! Kivaa, kun saamme lisää mukavia ihmisiä loistavaan porukkaamme.

Niistä pikkujouluista... mulla on vain yhdet pikkujoulut tiedossa. Ja voin hyvin mennä sinne vaikka autolla, vaikka en juomisia ole mitenkään entisestään vähentänyt näiden vauvahaaveiden takia. Kaveripiirini on onneksi sellainen, että on tottunut siihen, että joskus voin hyvin juhlia ihan selvinpäin ja joskus olen taas iloisessa hiprakassa. Eli kukaan tuskin kiinnittäisi mitään huomiota, vaikka vesilinjalla olisinkin.

Enemmän mua jännittää "kiinnijääminen" täällä töissä, jos mahdollinen raskaus joskus alkaa. Kuten olen kertonutkin, olen perheyrityksessämme töissä ja olen varma, että jos joudun aamuisin jäämään vähän pidemmäksi aikaa kotiin aamupahoinvoinnin takia tai jos olen rättiväsynyt viikosta toiseen (olen kuullut, että joillekin raskaus, etenkin alkuaikoinaan, aiheuttaa ihan tolkutonta väsymystä), sukulaiset arvaavat, mistä on kyse. Voipi siis olla, että joudun tunnustamaan tilanteen joillekin perheen jäsenille aiemmin kuin haluaisin. Toivotaan siis, että jos joskus tärppää, raskaus sujuisi ilman pahoinvointeja ja väsymyksiä!

Tömps, kyselit siitä kastemekosta ja että kenelle teen sen. Kudon sitä ihan omaa vauvaa silmällä pitäen. Ja jos käy niin ikävästi, että en jostain syystä koskaan raskaaksi tulekaan, jää mekko muistoksi vauvahaaveajoista.

Tuollaiset vauvautelut (etenkin vähän tuntemattomammilta ihmisiltä) ovat tosiaan todella ajattelemattomia puheita. Onneksi minulta ei juuri kukaan koskaan ole mitään udellut, sillä sukulaiset ja kaverit ovat varmoja siitä, että en ikinä hanki lapsia. Kuten joskus aiemmin kirjoitinkin, se, että olisin raskaana tulee olemaan sukulaisille ja tutuille huomattavasti isompi uutinen kuin se, että en ikinä tekisi lapsia. Oman luonteeni tuntien vastaisin kyllä suoraan uteluihin (etenkin jos vaikka yritystä olisi jo takana, eikä olisi tärpännyt) sanomalla jotain sellaista, että kärsimme lapsettomuudesta ja antaisimme aika paljon, että saisimme sen lapsen. Minusta olisi ihan oikein laittaa "luu kurkkuun" tuollaisia asioita uteleville typeryksille!

Noh, tässähän tätä juttua tulikin. Nyt pitää jatkaa töiden kimpussa. Touhukasta torstaipäivän jatkoa kaikille!
 
Pauliina, tuosta raskauden aikaisesta väsykyksestä piti kertoa ystäväni kokemus. Siis tämä ystäväni, jolla on 2 vee tytär, kertoi että häntä väsytti tosi paljon raskaana ollessaan ja hän ei uskaltanut sen väsymyksen takia ajaa autoa. Ja mä ymmärsin sen niin, että tämä väsymys ei jäänyt vain alkuraskauteen. Että jee!

Ehdottaisinkin Pauliina, että aloitat jo nyt töistä myöhästelyn, :D jos pelkäät siellä kiinni jäämistä. Sitten kun on tosi kyseessä, niin kukaan ei enää huomaa mitää, jos silloin tällöin tulet myöhemmin. Vitsi, vitsi! ;)
 
Hih hih, toi oli hyvä ajatus! Täytyy tosiaan tässä pikkuhiljaa venyttää aamulla töihiintuloa, niin työkaverit ovat sitten jo tottuneet siihen, että en kuitenkaan tule ajoissa. Taidan ottaa käytäntöön jo ensi maanantaina :)
 
Mietin, että voisiko raskaudesta kyseleville sanoa kohteliaasti jotain tähän tapaan, "että kiitos vaan kun kysyt, mutta mitä jos olisimmekin yrittäneet jo pitkän aikaan, mutta mitään ei tapahdu. Mitä luulet, miltä minusta tuntuisi sitten vastata kysymykseesi?"

Yksi kaveri oli tyynen rauhallisesti töissä vielä viidennellä kuukaudella, eikä kertonut kenellekään mitään. Olivat kuulemma jo vähän alkaneet sitä masua katsella, kun tyttö on muuten tosi hoikka. Kai nyt kolmen kuukauden jälkeen on jo ihan ok, ja fiksuakin, kertoa? Eikä kyseessä ollut mikään työpaikanmenettämispelko tms.
Itse kerron perheelle varmaan parin kuukauden kohdalla, tai sitten en. Kuka tietää, sen näkee sitten. ;)
 
Minä olen ajatellut, että joskus kolmannen kuun alussa olisi hyvä aika kertoa sukulaisille. Mutta saas nähdä, pysyykö sitä nahoissaan niin pitkään :)

Eihän se raskaus tietysti työkavereille tai työnantajalle kuulu, mutta kyllähän viides kuukausi on jo aika pitkällä... riippuu tietysti työpaikasta. Jos työ on sellaista, että äitiyslomasijaisen saa helposti, ei kertomisen venyttäminen minusta niin paha kuin se, että työpaikkana on vaikka joku suht pieni firma ja spesiaaliala, jonne äitiyslomalle jäävälle on vaikeaa löytää pätevää sijaista. Silloin minusta olisi reilua kertoa työnantajalle tilanteesta vähän aikaisemmin.

Tuo Emmin lause uteluihin oli kyllä hyvä. Se pistäisi kyselijän takulla miettimään, mikä on sopivaa ja mikä ei.

Näistä uteliaista tuli mieleeni, että moni raskaana ollut kaverini on kertonut, miten puolituntemattomat ovat rynnänneet taputtelemaan heidän vauvamasuaan. Osa ei ole kokenut tilannetta kamalan pahaksi, mutta joitakin se on loukannut todella paljon. Itselleni ei tulisi mieleenkään silitellä kenenkään vatsaa, ainakaan kysymättä. Omat siskoni ovat kysyneet, haluanko kokeilla vatsan läpi vauvan liikkeitä, ja tokihan minä olen halunnut! Mutta että jossain kaupassa puolituttuun naapuriin törmätessäni alkaisin muitta mutkitta taputtelemaan hänen masuaan... ei ikinä!
 

Kuumimmat

Yhteistyössä