Ihan sama millä puolustelette lapsenne virikehoitoa, olette laiskoja!

[QUOTE="vieras";28957475]Huhhuh ja vielä kehtaat valittaa että jotain puuttuu!!! Mitä vittua hankit lapsia jos yhteiskunnan tehtävä on järjestää heille kaikki.[/QUOTE]

Anteeksi nyt vain, mutta valitinko mä? Jotain taisi mennä ohi - sinulta. Jos luet vastaukseni uudelleen, huomaat että vastasin tuossa omassani viestiin jossa kysyttiin, että missä helvetissä kaikki tämän keskustelun tyypit sitten asuvat. Tarkoitukseni ei nimenomaan ollut valittaa vaan kiinnittää huomio siihen, että meiltä(kin), täältä metsän keskeltä, tosiaan löytyy paljon palveluita. Ihan muuten vain mainitsin, ettei täältä avointa päiväkotia löydy - mutta missäänhän en sanonut edes sellaista kaipaavani.

Joko sulla on asenteessa jotain korjattavaa tai sitten luulet minua joksikin muuksi. Tasan kaksi viestiä olen tähän ketjuun kirjoittanut ja nekin ihan vain kertoakseni, että pikkupaikoiltakin toimintaa löytyy - ja ellei löydy, niin sitä voi aivan hyvin järjestää. En siis ymmärrä tätä "Täällä ei oo mitään"- itkemistä - tosin en tajua tuota sunkaan ilkeilyäsi.

 

[QUOTE="vieras";28957458]Me asutaan pikkukylässä myöskin. Täältä löytyy:
- MLL
- Perhekerho
- Pyhäkoulu
- Satutunteja pienille
- Taaperojumppaa
- Lastentapahtumia
- Puisto, jossa päiväkotilaiset & muut voivat tavata toisiaan ja johon voi tulla leikkimään myös pk:n aukioloajan ulkopuolella
- Kavereita
- Vanhempien välistä toimintaa
- Lähikunnassa myös päiväkerho

Mitä täältä ei löydy:
- Avointa päiväkotia[/QUOTE]

Niin, ja korostan tosiaan vielä, että "Mitä täältä ei löydy"- kohdan mainitsen ihan muuten vain, en valittaakseni. (Mistä mä edes valittaisin, täältähän löytyy paremmin palveluita kuin muutamista kaupungeista?) Mutta tämä nyt ihan vain siltä varalta, että joku muukin käsittäisi viestini väärin ja päättäisi vetää herneen klyyvariinsa.

 

Heitetään vettä lisää myllyyn.

Hirvee määrä tuntuu olevan liikkeellä masentuneita, metsässä asuvia, erityislasten vanhempia yms. yms. kumma juttu sinänsä, että todellisuus ei päiväkodissa niinkään näy.. meillä hoitajilla kun sattuu olemaan perheen ja lapsen tiedot, todella harvoin tulee kansio vastaan, missä lukee vanhemman masennuksen vuoksi, erityislapsi, metsässä asuminen

Missä helvetissä te oikein asutte kaikki? itse asun suht pienellä paikkakunnalla ja täältä kyllä löytyy palveluita, kerhoja, mll, puistoja, avoimia päiväkoteja, kavereita ym.

Tiedätkö että lapsen äiti saattaa olla vakavastikin masentunut, mutta hänellä ei ole diagnoosia. Ja vaikka olisikin, hän ei välttämättä halua sitä päiväkodin tietoon.

Eikä perheen tarvitse asua missään metsässä, jotta lapselle olisi vaikea löytää seuraa ikätovereista. Paljon on kiinni silkasta tuurista; vaikka kodin lähellä olisi puistoja, ei niissä välttämättä käy juuri ketään. Näin on/oli meillä. Päivästä ja viikosta toiseen ulkoilin lapsen kanssa kahdestaan tyhjissä puistoissa, joskus harvoin saatiin seuraa. Välillä lapsi itki pettymystä ja yksinäisyyttä, kun puistosta ei löytynyt leikkikaveria tai jos joku lapsi lähti kotiin pian meidän tulomme jälkeen. Lapsi oli kotona 3-vuotiaaksi, jolloin minä palasin töihin (tämä tapahtui viime kuussa). Lapselle olisi saattanut tehdä hyvää päästä päiväkotiin jo aiemmin, mutta ITSEKKÄISTÄ syistä hoidin hänet kotona 3-vuotiaaksi, jotta minun ei tarvinnut palata vihaamaani työpaikkaan yhtään pakollista aiemmin. Ja pidin lapsen kotona myös siksi, että ajatus erossa olemisesta koko päivän ajan tuntui liian vaikealta lapsen ollessa pienempi -ja vaikeaa se on nytkin. Päivittäin töissä alkaa itkettää kun on niin ikävä lasta.

 

Täällä eräs nelihenkinen perhe, johon kuuluu isi, äiti ja kaksi taaperoa. Asutaan juurikin siellä "metsässä", josta lähimpään kaupunkiin on matkaa useita kymmeniä kilometrejä. Täällä on muutamia palveluita, mutta monen asian kanssa joutuu lähtemään kauemmas, kaupunkiin, tai vähintään isompaan kuntaan.

Silti täällä on pienten lasten aktiviteetit mallillaan. On perhekahvilaa, on perhekerhoa, on satutunteja, on taaperojumppaa, on pyhäkoulua. Lisäksi me vanhemmat (käytännössä siis äidit, koska äitejä meistä kotonaolevista vanhemmista suurin osa on) ollaan aktiivisia ja järjestetään lapsille leikkituokioita päivällä tai illalla tapahtuvien kylästelyjen merkeissä. Välillä käydään puistossakin, jossa tapaavat myös päiväkodissa olevia lapsia. (Päiväkotilaiset siis käyttävät ko. puistoa.)

Ymmärrän, ettei jokaisella pikkupaikkakunnalla ole samoissa määrin tätä pikkulapsille suunnattua toimintaa, mutta hyvät vanhemmat - tekin voitte olla vaikuttamassa siihen. Jos kaipaatte jotain tiettyä toimintaa, mitä asuinkunnassanne ei ole - järjestäkää sitä itse. Niin mekin on täällä tehty. Pitkälti mennään näissä lastenjutuissa ihan talkoohengellä ilman rahallisia ansioita, parhaan palkkamme saamme lasten ilon nähdessämme Tarkoitan vain, että jos se kerran onnistuu täällä, niin ei kai se nyt tosissaan voi olla niin hankalaa jossain muualla? Tuossa lapset saavat kaipaamiaan virikkeitä ja seuraa ikäisistä lapsistaan. Samalla sosiaaliset taiddot karttuvat.

Näiden lisäksi touhuillaan kotosalla kaikennäköistä. Lapset ovat mukana pihatöissä, eläintenhoidossa, remonteissa, ruuanlaitossa, siivouksessa jne. tietty sen mukaan, mitä voivat tehdä. Ja jos on jotain, mitä eivät voi tehdä, niin osallistuvat katselemalla. Muutoin luetaan, piirretään, askarrellaan, maalataan, lauletaan, soitetaan, käydään retkellä, leikitään kaikenlaista,...

Hyvin meillä on lapset viihtyneet kotihoidossa, mutta tietysti on ymmärrettävää, että välttämättä vaikkapa 5-vuotiaalle nämä eivät täysin riitä. Joskin silloinkin vanhemmilla on mahdollisuus ottaa ohjat käsiin, muutenkin kuin päiväkodin osalta...

En silti tuommitse päivähoitoa, jokainen valikoi omalle perheelleen passeleimmat ratkaisut. Meillä ollaan tyytyväisiä tähän, jossain muussa perheessä johonkin toiseen. En valita

Tälle iso peesi ja kukkapuska! Ihan totta, ei ole niin vaikea tehdä niitä puistotreffejä vaikkakin puolituttujen kanssa, vaikka joka päiväksi. Siinä sitä tutustuu, kohta ollaan äidit keskenään kavereita, ja lapset samoin, voidaan kylästellä, äidit juoruaa ja lapset leikkii. Tai Ihan omalla porukalla voi vaikka yrittää saada vuoron koulun liikuntasaliin ja pitää jumppia, jos ei mikään muu taho järjestä. Mielikuvitusta, rohkeutta ja aktiivisuutta vaan peliin

Itselläkään ei ole tarkoitus arvostella, mutta joskus tuntuu, että asioista tehdään vaan liian vaikeita. Eikä vanhemmat osaa enää luottaa omiin kykyihinsä kasvattaa ja tarjota niitä virikketä, kun ajatellaan, että siihen vaaditaan joku koulutettu henkilö! Täälläkin vanhemmuutta suomitaan niin raadollisesti, ettei ihme, kun epävarmuus iskee ja ajatellaan päiväkodin ikään kuin pelastavan lapset omilta virheiltä. Luottakaa itseenne ja omaan vanhemmuuteenne!

 

Mä olen niiin onnellinen, ettei meikäläisen verorahoilla enää kustanneta näitä virikehoitolasten äitien pepun homehduttamista kotisohvassa. Siis kuvottavaa, että itse maataan kotona ja lapsi viedään hoitoon. Yök. Jättäkää lapset tekemättä, jos ette niille pysty kotona ollessanne edes virikkeitä itse tarjoamaan.

 

[QUOTE="mona";28957465]No mut totahan munkin elämä on vaikkei kukaan ole pk:ssa, esikoinen on kerhossa eli viemistä ja hakemista pienempien kanssa. Niinä päivinä ku esikoinen ei ole kerhossa, niin jatkuvasti puetaan,riisutaan,siivotaan. Ollaan me sitten perhekahviloissa, puistoissa tai kavereilla..Kyllä mä pääsisin helpommalla jos veisin vanhemmat lapset pk:hon, mutta mun esikoinen nauttii siitä että saa olla kotona joten en vie.[/QUOTE]

Niin, kerhossa. Eli ei kotona 24/7.
Meillä pk toimii "kerhona" kerhojen loistaessa poissaolollaan sen 2 x 4h viikossa. Onko se nyt niin kamalaa?

 

Me asutaan onneksi paikkakunnalla, missä on mahdollisuudet tuhottomiin määriin erilaisia toimia perheille, joissa lapset kotihoidossa. Puistoissa täällä ei käy ketään!! En tiedä, ollaanko aina ihan väärään aikaan liikenteessä vai eikö täältä tosiaan löydy muita kotiäitejä? Pointtini kuitenkin on, että jos ei olisi mitään paikkaa, missä lapseni pääsisi leikkimään muiden lasten kanssa ja harjoittelemaan sitäkin taitoa, saattaisin harkita osittaista "virikehoitoa". Kaverit kaikki palanneet töihin tai sitten kotona on pieni vauva, josta ei niin suurta seuraa ole meiän 2,5v:lle. En tiedä muiden samanikäisistä, mutta omani nauttii toisten lasten seurasta suunnattomasti. Ei hän sitä tarvitse 8h päivässä, ei todellakaan, mutta 1-2h on hänelle erittäin mieluista. Kyllähän hän pärjäisi ilmankin, mutta omasta mielestäni muiden lasten seura on myös tärkeää. "Oppii olemaan", vai miten se nyt sanotaan. Ehdottomasti oon kuitenkin sen kannalla, että hoito-oikeutta on rajattava rankalla kädellä. Ei pieni lapsi tarvitse mitään 6-8h hoitopäivää 3krt viikossa, jos vanhemmat on kotona! Ehkä joku maks. 10-12h viikossa ois sopiva hoitoaika... Vaikeaa varmaan sitten toteuttaa noin lyhyitä hoitosopimuksia, en tiedä. Järjestelmä pitää muuttaa myös niin, että hoitopaikka säilyy, jos vanhempi lapsi jää äidin (isän) ja vauvan kanssa kotiin. Onhan niitä syitä juu ja joka toinen lapsi on erityinen tai vähintään äiti liian masentunut lastaan hoitamaan ja sitä rataa... Kyllä mun mielestä silti lapsen paikka on pääsääntöisesti kotona, jos jompi kumpi vanhemmistakin on.

 

Ja just tämän takia en ole saanut kahdelle lapselleni päivähoitopaikkaa ,koska hoidossa on lapsia joiden äiti onvauvan kanssa kotona. Ihan muoti-ilmiö.
Minä olisin mennyt töihin mutta ilman pk-paikkaa 3vvuotias on ja pysyy kotona työttömän äidin seurana - kiitän ja kumarran.

 

Tälle iso peesi ja kukkapuska! Ihan totta, ei ole niin vaikea tehdä niitä puistotreffejä vaikkakin puolituttujen kanssa, vaikka joka päiväksi. Siinä sitä tutustuu, kohta ollaan äidit keskenään kavereita, ja lapset samoin, voidaan kylästellä, äidit juoruaa ja lapset leikkii. Tai Ihan omalla porukalla voi vaikka yrittää saada vuoron koulun liikuntasaliin ja pitää jumppia, jos ei mikään muu taho järjestä. Mielikuvitusta, rohkeutta ja aktiivisuutta vaan peliin

Itselläkään ei ole tarkoitus arvostella, mutta joskus tuntuu, että asioista tehdään vaan liian vaikeita. Eikä vanhemmat osaa enää luottaa omiin kykyihinsä kasvattaa ja tarjota niitä virikketä, kun ajatellaan, että siihen vaaditaan joku koulutettu henkilö! Täälläkin vanhemmuutta suomitaan niin raadollisesti, ettei ihme, kun epävarmuus iskee ja ajatellaan päiväkodin ikään kuin pelastavan lapset omilta virheiltä. Luottakaa itseenne ja omaan vanhemmuuteenne!

Oi kiitos Mä en ole koko ikääni täällä "käpykylässä" asunut, mutta itse asiassa musta tuntuu, että kaupungissa asuessani tällaisten asioiden järjestely oli tuplaten hankalampaa Toki ympärilläni saattoi olla vääränlaisia ihmisiäkin (siis sikäli, että tarpeet ja ajatukset ei noilta osin kohdanneet) mutta kyllä tuossa on muutakin. Pikkukylillä ja pienillä paikkakunnilla on taipumusta yhteisöllisyyteen niin hyvässä kuin pahassakin, ja minusta tämä asia pitäisi kääntää nimenomaan positiiviseksi asiaksi ja käyttää yhteisöllisyyttä positiivisessa mielessä, lasten hyväksi Rohkeasti ideoimaan vain ja mukaan erilaisiin juttuihin, kyllä se siitä lähtee! Ja mikäpä ettei näitä asioita voisi soveltaa kaupunkiympäristössäkin, siellähän lapsiperheitä on enemmän ja pikkukaupungeissa monasti lyhyehkön välimatkan päässäkin toisistaan.

 

Tälle iso peesi ja kukkapuska! Ihan totta, ei ole niin vaikea tehdä niitä puistotreffejä vaikkakin puolituttujen kanssa, vaikka joka päiväksi. Siinä sitä tutustuu, kohta ollaan äidit keskenään kavereita, ja lapset samoin, voidaan kylästellä, äidit juoruaa ja lapset leikkii. Tai Ihan omalla porukalla voi vaikka yrittää saada vuoron koulun liikuntasaliin ja pitää jumppia, jos ei mikään muu taho järjestä. Mielikuvitusta, rohkeutta ja aktiivisuutta vaan peliin

Itselläkään ei ole tarkoitus arvostella, mutta joskus tuntuu, että asioista tehdään vaan liian vaikeita. Eikä vanhemmat osaa enää luottaa omiin kykyihinsä kasvattaa ja tarjota niitä virikketä, kun ajatellaan, että siihen vaaditaan joku koulutettu henkilö! Täälläkin vanhemmuutta suomitaan niin raadollisesti, ettei ihme, kun epävarmuus iskee ja ajatellaan päiväkodin ikään kuin pelastavan lapset omilta virheiltä. Luottakaa itseenne ja omaan vanhemmuuteenne!

Tahtoisin nähdä järjestämänne puistotreffit täällä, missä leikkipuistoja ei oikeasti ole ja tarhan pihaan ei voi mennä sen aukioloaikana. Bonuksena tosiaan se, että yhteistä kieltä ei ole muiden äitien kanssa, niin olisi varmaan mukavaa juoruilua

En ymmärrä miksi näissä Aina luetellaan sädekehä kiiltäen, että "meillä leivotaan, luetaan, lauletaan, askarrellaan, ulkoillaan, siivotaan, nukutaan, syödään, käydään vessassa.. siinä sitä virikettä tarpeeksi". Ei kai 2 x 4h viikossa päikyssä poissulje tuota kaikkea, kun sitä eivät tee teidän kerhonnekaan?

 

Hmm... Eikö sitä vauva-aikaa voisi ajatella myös sisarusten välisenä tutustumisaikana, eräänlaisena sisaruslomana? Ja jättää virikehoidot sikseen.

 

[QUOTE="Happy";28957595]Mä olen niiin onnellinen, ettei meikäläisen verorahoilla enää kustanneta näitä virikehoitolasten äitien pepun homehduttamista kotisohvassa. Siis kuvottavaa, että itse maataan kotona ja lapsi viedään hoitoon. Yök. Jättäkää lapset tekemättä, jos ette niille pysty kotona ollessanne edes virikkeitä itse tarjoamaan.[/QUOTE]

PEESI tälle.

 

[QUOTE="jepp";28957675]PEESI tälle.[/QUOTE]

Peesi minkä kerkiät, mutta osa-aikainen hoito on silti sallittua, vaikka toinen olisi kotona. Mikä on mustakin hyvä homma, en tajunnut ennen että jotkut pitää lapsia siellä koko viikkoa, vaikka itte ovat kotona. Mutta kun nää kokopäiväset tippuu osa-aikaisiksi, niin tilalle tumpataan toinen osa-aikainen. Eli ylisuurissa ryhmissä se lasten määrä ei tipu vaan nousee.

 

[QUOTE="vieras";28957693]Peesi minkä kerkiät, mutta osa-aikainen hoito on silti sallittua, vaikka toinen olisi kotona. Mikä on mustakin hyvä homma, en tajunnut ennen että jotkut pitää lapsia siellä koko viikkoa, vaikka itte ovat kotona. Mutta kun nää kokopäiväset tippuu osa-aikaisiksi, niin tilalle tumpataan toinen osa-aikainen. Eli ylisuurissa ryhmissä se lasten määrä ei tipu vaan nousee.[/QUOTE]

Osa-aikaisen virikehoidon pystyn jo ymmärtämään, kokopäiväistä en ja onneksi ei tarvitsekaan.

 

[QUOTE="jepp";28957722]Osa-aikaisen virikehoidon pystyn jo ymmärtämään, kokopäiväistä en ja onneksi ei tarvitsekaan.[/QUOTE]

Siinä ollaan samaa mieltä
Meillä on pk:n toimesta rajattu tuota hoitoaikaa mikäli toinen kotona ja kuvittelin sen tosiaan olevan käytäntö kaikkialla. No mutta, kohta on

 

[QUOTE="vieras";28957662]Tahtoisin nähdä järjestämänne puistotreffit täällä, missä leikkipuistoja ei oikeasti ole ja tarhan pihaan ei voi mennä sen aukioloaikana. Bonuksena tosiaan se, että yhteistä kieltä ei ole muiden äitien kanssa, niin olisi varmaan mukavaa juoruilua

En ymmärrä miksi näissä Aina luetellaan sädekehä kiiltäen, että "meillä leivotaan, luetaan, lauletaan, askarrellaan, ulkoillaan, siivotaan, nukutaan, syödään, käydään vessassa.. siinä sitä virikettä tarpeeksi". Ei kai 2 x 4h viikossa päikyssä poissulje tuota kaikkea, kun sitä eivät tee teidän kerhonnekaan?[/QUOTE]

No jos on tosiaan tuollainen tilanne, niin silloin tuo kuvaamasi aika virikehoidossa päiväkodissa varmasti onihan perusteltu. On totta, että periaatteessa ihan sama, onko viikossa sen 2kertaa 4 tuntia kerhossa vai päikyssä, mikäli toimnta on suunnilleen samaa eikä lapsiryhmäkään mikään ylibuukattu.t

Mun kirjoituksen pointti oli enemmänkin rohkaista vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä tarjota niitä virikkeitä, olla rohkeampia esim tutustumaan toisiin lapsiperheisiin ja hankkimaan niitä leikkikavereita lapsilleen jne. Että ei se päiväkotiole mikään välttämättömyys, eiä virikkeiden tarjontaan taisosiaalisten taitojen oppimiseen tarvitse ammatilaiste ja suurta lapsiryhmää, se kai oli pointtini