Meillä kans sama tilanne. Taitaa jäädä mun äitiysloma vaan muutaman kuukauden mittaiseksi. Yhteiset bruttotulot laskee pahimpina kuukausina 60%, joten kauan ei voida niin elellä.
Mutta pakko mennä asenteella "yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu". Tilannetta ei helpota se, että mieheni äidinkieli ei ole suomi ja ala on tietenkin IT. Ja sillä alalla yllättäen kaikki "unohti" kertoa miehelleni, miksi Suomessa pitäisi kuulua liittoon (kaikissa kulttuureissa kun tuo työttömyysraha ei ole tekemisissä minkään liiton / työttömyyskassan kanssa).. Itse en ollut silloin vielä kuvioissa mukana, enkä tuota asiaa tajunnut tarkistaa häneltä, kun laitoimme hynttyyt yhteen. No, sitä asiaa ei auta enää murehtia.
En tunne sinua, mutta minua auttoi 10 minuutin itku ja sitten "työhön" alkaminen. Katse kohti tulevaisuutta asenteella "kyllä tämä tästä". Eli ekana käytiin läpi työkkärin kurssit ja ilmoittauduttiin niihin hakijoiksi. Sitten käytiin läpi menot ja tulot. Päätettiin, mistä voidaan luopua (minä kauneusjutuista, mies ylimääräisistä tv-kanavista jne). Meillä seurataan nyt aika tarkasti menoja, jotta nähdää, mistä voidaan karsia.
Halaus sulle, kyllä kaikki hyväksi vielä muuttuu!