Hyvä mies, kai...

[nalknalk]

...no ei tietenkään toimi linkki, mutta kuitenkin.

 

[no]

...no ei tietenkään toimi linkki, mutta kuitenkin.

Kiinnostuin ja hain linkin uusiksi

Tutkimus: Nalkutus toimii! — Uusi Suomi

 

[Veikkaan]

tavallaan vastaat itse myöhemmin esittämääsi kysymykseen. Ilmapiiri ratkaisee paljon myös sitä saako huomiota. Miehille on vaikeaa ymmärtää, että naisen nalkutus on ihan normaalia ja elämä jatkuu, mutta kuitenkin, jos mies oppii ohittamaan nalkutuksen, niin voi jäädä jotakin tärkeää kuulemattakin. Eli kysymyksessä on myös kommunikaatio-ongelma.

Kommunikaatio.ongelmaapa hyvinkin , mutta miten pitäisi toiveensa ilmaista? Voisiko ajatella, että nalkutus on tietyissä rajoissa normaalia - "kun valittaa, niin välittää". Miksi joutuu nalkuttamaan? Miksei mies osaa huomioida vaimoaan ja lastensa äitiä, kun osaa taidon muutoin, vieraiden kanssa? Onko ihan tyypillistä sekin, ettei mies välitä antaa huomiotaan vaimolle? Ei koe sitä merkityksellisenä, eikä siis vaimoa arvokkaana? Molemminpuolinen kommunikaatio-ongelma taitaa siis olla kyseessä. Ei varmaan johdu osaamattomuudesta, mutta mistä sitten?

Lukiessani aloituksen, tunnistin siitä kaikki tyypilliset, mitättömiltä vaikuttavat piirteet, mitkä voivat pikkuhiljaa kypsyttää naista. Turhanpäiväisestä tyytymättömyydestä saatettiin kertoa, mutta tunnetasolla lienee kyse suuremmasta. Pitäisikö saada luottamus siihen, että mies oikeasti on sydämellään mukana parisuhteessa ja perheen arjessa?

 

[no]

Kommunikaatio.ongelmaapa hyvinkin , mutta miten pitäisi toiveensa ilmaista? Voisiko ajatella, että nalkutus on tietyissä rajoissa normaalia - "kun valittaa, niin välittää". Miksi joutuu nalkuttamaan? Miksei mies osaa huomioida vaimoaan ja lastensa äitiä, kun osaa taidon muutoin, vieraiden kanssa? Onko ihan tyypillistä sekin, ettei mies välitä antaa huomiotaan vaimolle? Ei koe sitä merkityksellisenä, eikä siis vaimoa arvokkaana? Molemminpuolinen kommunikaatio-ongelma taitaa siis olla kyseessä. Ei varmaan johdu osaamattomuudesta, mutta mistä sitten?

Lukiessani aloituksen, tunnistin siitä kaikki tyypilliset, mitättömiltä vaikuttavat piirteet, mitkä voivat pikkuhiljaa kypsyttää naista. Turhanpäiväisestä tyytymättömyydestä saatettiin kertoa, mutta tunnetasolla lienee kyse suuremmasta. Pitäisikö saada luottamus siihen, että mies oikeasti on sydämellään mukana parisuhteessa ja perheen arjessa?

Ei tähän voi antaa yhtä vastausta. Ei mies voi mennä ihan kaikkeen mukaan, varsinkin, jos naisen järjestys on luokkaa "kynätkin järjestyksessä". Eli mielestäni nainen on verbaali luonnostaan ja "puhetta tulee" Ei kaikki ole nalkutusta.
Minä olen törmännyt kielenkäyttöön, jossa mies on idiootti ja kusipää ja se on ihan normaalia puhetta. Joku toinen taas voi ilmaista asian astetta lievemmin ja vaatia tottelemaan. Joku voi kierrellä ja toivoa. Nämä ovat niin henkilökohtaisia tapoja naisille, että miehillä pitää olla ymmärtämys mukana ja ei pidä ihan kaikkea ottaa edes huomioon.

 

[pienehkö]

Helpotusta niille joita mm. kielioppivirheet ärsyttävät:

Miehiä kotitöihin jatkuvasti penäävät naiset kokevat usein sanojensa hukkuvan mustaan aukkoon.

Mutta heidän pitäisi jatkaa – koska asiantuntijoiden mukaan nalkutus toimii, New Scientist -lehti kertoo.

Tutkimuksen mukaan jatkuvien kysymysten ja käskyjen virta aiheuttaa psyykkisen uupumuksen, joka jättää alttiiksi kaikelle suostuttelulle. Toisin sanoen, nalkutus väsyttää ihmisen siihen pisteeseen, ettei hän pysty vastustamaan käskyjä.

Nalkutuksen teho selvisi osana maailmanlaajuisia tutkimuksia, joissa tarkasteltiin suostuttelun tehoa.

Muita neuvoja tahtosi läpisaamiseksi on: äänenpainoissa ei pidä epäröidä, kasvokkain keskusteltaessa ei saa antaa liikaa vaihtoehtoja kasvokkain tapaamisessa eikä omaa asiaansa pidä kertoa liian nopeasti ilman taukoja ja epäröintiä.

[Tästä kappaleesta ei ylipäätään saa kunnolla tolkkua toistovirheen vuoksi ja lisäksi asia pitää nimenomaan kertoa nopeasti, ilman taukoja ja epäröintiä. "Another way to get what you want is to make your case quickly but without pause or hesitation."]

Imartelu, kuten suostuteltavan henkilön eleiden matkiminen, toimii myös. Ja jos kaikki muu epäonnistuu, niin aina voi turvatutua poliitikkojen taktiikkaan: keskustelukumppanin suututtamalla voi saada muiden sympatiat omalle puolelleen.

[Ei toisten eleiden matkiminen ole imartelua (välttämättä). Jos alkuperäisen kommenttin haluaa kääntää lyhyesti voisi sanoa: Imartelu sekä suostuteltavan henkilön eleiden matkiminen toimii myös. "Flattery also helps you get your own way, as does mirroring the body language of the person you are trying to persuade."]*

Uusi Suomi

[lähde: käännöskorjaus samalta sivulta, yleisön kommenteista]

Kun googlaa hakusanalla "nalkutus" niin huomaa että sillä on myös hyödyllisiä vaikutuksia,mm tämä;
http://www.uusisuomi.fi/viihde/22982-tutkimus-nalkutus-toimii

Hyötyjä ja haittoja voidaan arvioida laajemminkin. Nalkutus väsyttää ihmisen siihen pisteeseen, joka jättää alttiiksi kaikelle suostuttelulle, ettei hän pysty vastustamaan käskyjä.
Muitakin keinoja tahtosi läpisaamiseksi on olemassa, kuin jatkuvien kysymysten ja käskyjen virta.

Toisin sanoen, kun aiheutetaan psyykkisen uupumus, on saatu puoliso muutettua sellaiseksi kuin hänen tahdotaan olevan. Hyötynä saadaan hänen luovuttamansa työpanoksensa, sikäli mikäli kuin psyykkisesti uupuneella työkykyä on. Jotain kielteisiäkin seurauksia uupumuksesta voidaan ajatella johtuvan.

 

[nalknalk]

Tuo kotityö/nalkutus-linkki ei ollut alun perin minun vaan no:n laittama. Yritin tuossa aiemmin linkittää ikään kuin kevennykseksi juttuun jossa nalkutus toi jättipotin rahaa.

Tässä kävi nyt niin että nalkutus toimii mutta linkkini ei

 

[pienehkö]

Tuo kotityö/nalkutus-linkki ei ollut alun perin minun vaan no:n laittama. Yritin tuossa aiemmin linkittää ikään kuin kevennykseksi juttuun jossa nalkutus toi jättipotin rahaa.

Tässä kävi nyt niin että nalkutus toimii mutta linkkini ei

Sehän muuttaakin tietysti asian tykkänään voitolliseksi. Kyllähän yhden jos toisenkin ihmisen vähintään kertaalleen jo tosi mielellään väsyttääkin, on kuin lottovoitto syntymä uuvuksen.

 

[no]

Tuo kotityö/nalkutus-linkki ei ollut alun perin minun vaan no:n laittama. Yritin tuossa aiemmin linkittää ikään kuin kevennykseksi juttuun jossa nalkutus toi jättipotin rahaa.

Tässä kävi nyt niin että nalkutus toimii mutta linkkini ei

Sorry, siellä olikin useampi nalkutus sovellus


Vaimon nalkutus toi jättipotin — Uusi Suomi

 

[pienehkö]

Peruutankin edellisen lausuntoni ennenaikaisena ja tietämättömyyteeni vedoten. Se olikin pelkkä erehdys!

– Kun vaimoni tajusi, että saimme päävoiton, hän lysähti lattialle ja sanoi: ”Mutta minä halusin vain makkaran”.
(Uusi Suomi 9.12.2008)

Vaimon nalkutus toi jättipotin:

Kun googlaa hakusanalla "nalkutus" niin huomaa että sillä on myös hyödyllisiä vaikutuksia,mm tämä; http://www.uusisuomi.fi/viihde/43654-vaimon-nalkutus-toi-jattipotin

Nalkuttava vaimo patisti miehensä viime hetken lottokuponkiostoksille. Viime minuuteilla ostettu kuponki toi 4,2 miljoonan dollarin voittopotin, kertoo metro.uk.

Aucklandilaismies osti lottorivinsä kaksi minuuttia ennen ovien sulkeutumista.
– Vaimoni jankutti koko viikon kupongin ostamisesta, joten kun näin lottokyltin, kipaisin sisään ennen kuin he sulkevat ovensa, tuntemattomana pysyttelevä mies kertoo. Uudessa-Seelannissa lottovoittajat eivät normaalisti tule julkisuuteen.

– En ole koskaan ollut niin iloinen vaimoni nalkutuksesta, mies jatkaa.
Hän huomasi voiton, kun vaimo halusi makkaraa. Taloudellisesti tiukoilla olleen parin rahat eivät kuitenkaan riittäneet siihen, joten hän päätti tarkistaa lottokuponkinsa nähdäkseen, olisiko voittanut mitään.

(sankaruus kuuluukin sitten kai miehelle, mutta ollaan hissun kissun vaan siitä jutusta)

 

[nalknalk]

Sorry, siellä olikin useampi nalkutus sovellus


Vaimon nalkutus toi jättipotin — Uusi Suomi

Eipä mittää, ja kiitos kun laitoit
Mukavaa lauantaiehtoota!

 

[pienehkö]

Ed. vastaukseeni vaikutti tämä Mummelin kirjoitus, jossa jätettiin koko vastuu tyytymättömyyden tunteistaan Pandoralle itselleen.

Aivan oikein, niinhän sen pitääkin mennä, koska yksin hänelle se vastuu kokonaisuudessaan kuuluukin. Kukaan ei voi toisen ihmisen tunteista ollakaan vastuussa, sitä vastuuta ei voi siirtää, ei käytännössä eikä edes teoriassa.

 

[Veikkaan]

Aivan oikein, niinhän sen pitääkin mennä, koska yksin hänelle se vastuu kokonaisuudessaan kuuluukin. Kukaan ei voi toisen ihmisen tunteista ollakaan vastuussa, sitä vastuuta ei voi siirtää, ei käytännössä eikä edes teoriassa.

Sittenhän ei toista tarvitse huomioida. Ihan turhaan on puhua toisen huomioimisesta, ystävällisyydestä, ilon tuottamisesta tai mistään, joka voisi toisen tunteisiin vaikuttaa (myönteisesti). Siis ihan sama, mitä tekee itse, toinenhan vastaa aina omista tunteistaan. Tämä sama tietenkin koskee myös miehiä. Nainen voi tai siis oikeasti hänen kannattaa nalkuttaa, käydä sinkkuystävien kanssa viihteellä ja kokeilla kaikkea hyvältä tuntuvaa. Ei nainenkaan ole vastuussa miehen tunteista.

Tämä fraasi:"Kukaan ei voi toisen ihmisen tunteista ollakaan vastuussa, sitä vastuuta ei voi siirtää, ei käytännössä eikä edes teoriassa", jota myös monesti erinäisissä terapioissa tuotetaan, on ilman todellista asiayhteyttä kaamea. Varsinkin nuoret sitä toistaessaan oppivat, ettei kenenkään toisen tunteista tarvitse välittää.

 

[Veikkaan]

Tässäkin ketjussa ehdotetaan kaikenlaisia menetelmiä saada tilanne tai oikeammin Pandoran tunnekokemus muuttumaan. Mutta varmaan se on aika turhaa, koska hän on vastuussa omista tunteistaan .

Olen siinä kyllä samaa mieltä, ettei ulkoa annetut neuvot ja hihasta tempaistut ideat paljoa auta. Muutoinkin toisen neuvominen tekemään sitä ja tätä vaikuttaa aika triviaalilta. Ihan hupaisalta vaikutti tuo Mummelin ehdottama mökkiloma syksypimeillä vaippaikäisen kanssa ja lastenhoitajan mukaan ottaminen aittarakennukseen. Mutta kaikkihan on kiinni vain hyvästä tahdosta, jos sellaista löytyy . Kenen hyvästä tahdosta oikein puhutaan? Tarkoitetaanko taas vaimoa, vai kenties lastenhoitajaa vai miestä, ehkäpä lapsia.

Minua ärsyttävät "viisaiden neuvonantajien" vanhat fraasit, joissa ei ole mitään todellista sisältöä, vain heittoja, jotka bumerangina suunnataan hänelle, jolla ongelma on. Ihan sama kuin tuo tunnevastuu. Lapsetkin varmaan ovat vastuussa omista tunteistaan. Eikö sitäkään vastuuta muka voi siirtää?

Tunteisiin vaikuttamista kuitenkin tutkitaan jossain päin maailmaa mitä ilmeisemmin kuitenkin markkinointimielessä. Kuinka suostutella, jotta pääsee tavoitteisiin? Varmaan kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut naisten nalkutuksesta, ainoastaan niistä menetelmistä, miten toinen saadaan toiminaan oman mielen mukaan. Vaihtoehdoista jo tiedetään, että vaikeneminen, mykkäkoulu, paikalta poistuminen (hylkääminen) ovat myös tehokkaita keinoja. Ja varmaan on lukuisia muita yksilöllisiä mahdollisuuksia vaikuttaa toiseen - nimenomaan ensin hänen tunteisiinsa ja sitten vasta toimintaan.

 

[perus-elli]

Hei! Tämä on ensimmäinen viesti tälle foorumille, mutta asiaa on sitäkin enemmän.

Olen 30v nainen, ns. periaatteessa hyvässä avioliitossa. Tuntuu, että aika moni ulkopuolinen kadehtii minua ja pitää miestäni lähes tulkoon unelma-aviomiehenä. Periaatteessa hän onkin, mutta... Onko vika minussa vai miten on, siihen kyselen mielipiteitä.

Olemme olleet yhdessä 8 vuotta, josta naimisissa 5. Lapsia on kaksi. 3v 8kk poika ja 1v 7kk poika. Mies osallistuu lastenhoitoon ja kotitöihin ihan ok, mutta jotenkin vaan on tullut mitta täyteen:

1) Lasten kanssa hän kyllä on, mutta ei kykene samanaikaisesti tekemään mitään hyödyllistä. Vain leikkimään heidän kanssa, toki sekin on ok. Yleensä olettaa, että se on ok kun menee muksujen kanssa ulos ja minä siivoan. "Jätä loput sit mulle..." Joopa-joo

2) Jos teemme toisinpäin, niin hoitaa kyllä hommat, mutta kylläpä se kestää.

3) Ammatiltaan opettaja ja suorittanut lisäopintojakin. Työssään hyvä ja työpaikalla pidetty ihminen, mutta ei omaa mitään kunnianhimoa. Itse ajattelen, että hän voisi olla esim. hyvä rehtori, mutta ei itse halua tuohon suuntaan...

4) Seksi nyt on mitä on, joskus jopa hyvää. Lähinnä silloin kun hän on kännissä (joka on harvinaista nykyään). Liian kiltti noissa hommissa, paitsi joskus harvoin. Tämä nyt ei ole ongelma sinällään.

5) Rasittavaa pikkuflirttia heittää hiukkasenkin kauniimmille naisille, jopa meidän naapurissa vuokralla asuvalle "teinitytölle" (21-22v) opiskelija.

6) Kotona ei mikään huumorimies, mutta ootappas kun ollaan jossain isoissa juhlissa esim. häissä. Aina ollaan varsinaisia seuramiehiä ja hauskuutetaan muita, etenkin muita naisia. Olis hauskaa kun tosta huumorista näkis vielä jotain puolia kotonakin...

No tommosta noin alkuun. Eli hyvä mies periaatteessa, mutta joku mättää. Kyllä mä häntä rakastan, mutta miten sais noita tiettyjä vikoja korjattua. Eniten mättää ehkä tuo kunnianhimottomuus ja sitten se, että kotona olla vaisuja mutta muissa sosiaalisissa tilanteissa niin seuramiestä, että huh huh. Tulee varmaan muutakin mieleen jos keskustelua viriää...

Jätä se sika! Jos ei miehessä ole munaa edes rehtoriksi, niin olet valinnut huonosti. Tuollainen ukko mäkeen ja välittömästi!

 

[pienehkö]

Sittenhän ei toista tarvitse huomioida.

Sen asian ihan itse päätät ihan vapaasti. Minä tunnen voimakasta tarvetta huomioida ihmisiä joista välitän ja teen niin enemmän kuin mielelläni. Jos sellaista tarvetta ei itselläsi ole, niin köykäisiksi taitaapi jäädä sitten syytkin siihen.

Siis ihan sama, mitä tekee itse, toinenhan vastaa aina omista tunteistaan.

Onko? Ei minusta. Ennemmin huomioin muitakin, koska minusta se tuntuu hyvältä kun niin tekee.
Ja kyllä todellakin itse aina ja ainoana vastaan omista tunteistani. En tahdo kenenkään muun kantavan niistä vähäisintäkään vastuuta ja haluan tarvittaessa estää kaikki sen yrityksetkin.

Ja juuri siksi ihan itse sitä teen, iloa tuottavia asioita ja vaikutan myönteisesti toistenkin tunteisiin. Se mitä he tuntevat ei suinkaan ole minun päätettävissäni, eikä siten voi olla vastuullanikaan.

Tämä sama tietenkin koskee myös miehiä.

Kyllä selkeästi jokaista erikseen ja joka hetki. Hyvin yksinkertaista.

Nainen voi tai siis oikeasti hänen kannattaa nalkuttaa, käydä sinkkuystävien kanssa viihteellä ja kokeilla kaikkea hyvältä tuntuvaa.

Voi nalkuttaa, kuten niin monet tekevätkin. Voihan kokeilla miltä mikäkin tuntuu kunakin aikana, jos ei sitä muuten tiedä tai muista. En ota kantaa mitä naisten kannattaa tehdä. Tiedän että minun ei kannata tuonsuuntaisesti toimia. En nauti nalkkeestakaan.

Ei nainenkaan ole vastuussa miehen tunteista.

Ei yksikään eikä koskaan ikinä milloinkaan! Todella yksinkertaista.

Tämä fraasi:"Kukaan ei voi toisen ihmisen tunteista ollakaan vastuussa, sitä vastuuta ei voi siirtää, ei käytännössä eikä edes teoriassa", jota myös monesti erinäisissä terapioissa tuotetaan, on ilman todellista asiayhteyttä kaamea.

Syytä on tuottaa. Monet terapeutit tietävät joidenkin realiteettien voivan tuntua kaameilta ja yllätyksenä saattaa niiden hyväksyminen tuottaa suuriakin vaikeuksia.

Varsinkin nuoret sitä toistaessaan oppivat, ettei kenenkään toisen tunteista tarvitse välittää.

Omistaan on hyvä välittää, vaikka joskus unohtuu, eikä nuoriakaan mikään estä niin halutessaan välittämästä toisistaan ja tunteistaan.

 

[pienehkö]

Tässäkin ketjussa ehdotetaan kaikenlaisia menetelmiä saada tilanne tai oikeammin Pandoran tunnekokemus muuttumaan. Mutta varmaan se on aika turhaa, koska hän on vastuussa omista tunteistaan .

Vähiten turhaa ehdottaa nimenomaan Pandoralle, sillä hän on ainoa ihminen joka tunteitaan voi tuntea ja hallita, näinollen täydellä vastuulla kaikkia tunteitaan sekä omia tunnereaktioitaan. Toiset eivät muuta voi tehdä kuin vasta tarpeen vaatiessa pistää säkkiin ja heittää häkkiin.

Olen siinä kyllä samaa mieltä, ettei ulkoa annetut neuvot ja hihasta tempaistut ideat paljoa auta.
Mutta kaikkihan on kiinni vain hyvästä tahdosta, jos sellaista löytyy . Kenen hyvästä tahdosta oikein puhutaan?

Ihan kenen hyvänsä kenellä sattuukaan omaa kuinka olemaan omassa käytössään.

Minua ärsyttävät "viisaiden neuvonantajien" vanhat fraasit, joissa ei ole mitään todellista sisältöä, vain heittoja, jotka bumerangina suunnataan hänelle, jolla ongelma on. Ihan sama kuin tuo tunnevastuu.

Sen fraasin sisältö vastaa todellisuutta ja on siis tosiasia, joka on realiteettina hyvä tietää, mutta ärsyähän halutessasi vapaasti vaan, ei niistä tunteistasi kukaan muukaan vastaa.

Lapsetkin varmaan ovat vastuussa omista tunteistaan. Eikö sitäkään vastuuta muka voi siirtää?

Ei voi siirtää, kun ei niiden hallintaakaan voi siirtää. Yksinkertaista.

Tunteisiin vaikuttamista kuitenkin tutkitaan jossain päin maailmaa mitä ilmeisemmin kuitenkin markkinointimielessä. Kuinka suostutella, jotta pääsee tavoitteisiin?

Tottamooses ja himokkaasti tutkitaankin mm. siitä yksinkertaisesta syystä että asiakashan vastaakin omista tunteistaan, eikä suostuttelija.
Ensiksikin asiakkaan suostumus on kauppalakien mukaan välttämätön edellytys, jotta hänen voidaan katsoa olevan omista kaupanteoistaan vastuussa. Toiseksi hän ostaa kaupan kohteen myyjältä vain jos niin tuntee haluavansa tehdä.
Kauppasopimuksen voidaan katsoa olevan ostajaa sitova, koska ostaja on yksin vastuussa a) tunteistaan, b) teoistaan. Kauppias ei voi määrätä asiakkaan tunteita eikä tekoja, eikä tietenkään vastaa niistä, vaan vastaa vain itsestään.

Varmaan kukaan ei oikeasti ole kiinnostunut naisten nalkutuksesta, ainoastaan niistä menetelmistä, miten toinen saadaan toiminaan oman mielen mukaan.

Aivan oikein oivallettu että ainoastaan niitä menetelmiä pidetään kiinnostavina, joilla toiminaan toinen saadaan oman mielensä mukaan niin kuin tahdotaan tarkoituksena olevankin, ja mahdollisimman vähän mitään muuta odottamatonta. Nalkutus ei myy hyvin, siksi se ei kiinnosta ketään, sillä ei ns. tehdä tulosta, vaan tappioita.

Vaihtoehdoista jo tiedetään, että vaikeneminen, mykkäkoulu, paikalta poistuminen (hylkääminen) ovat myös tehokkaita keinoja.

Tehokkaita ne todella onkin, mutta toivotun vaikutuksen saaminen vaikeaa ja teho suuntautuu helposti ei-toivottuun, mutta jokainen onkin vastuussa vain omista tunteistaan ja teoistaan, ei koskaan toisten.

Ja varmaan on lukuisia muita yksilöllisiä mahdollisuuksia vaikuttaa toiseen - nimenomaan ensin hänen tunteisiinsa ja sitten vasta toimintaan.

Muulla tavalla kuin tunteen kautta ei voi vaikuttaakaan toimintaan, sillä muutenhan tekisikin yllättäen taas itse sen mitä tehdyksi haluaisi.
On paljon ja paljon parempia, varmempia ja ennenkaikkea miellyttävinä paljon nopeampia menetelmiä saavuttaa haluamansa lopputulos. Valinnanvaraa on runsaasti ja kiukuttelu sieltä kannattamattomimmasta päästä valikoiman koko kirjoa.

 

[veikkaan]

Kovasti pitää toistaa ja erottaa jokainen lause asiayhteydestä, jotta voisi itsensä vakuuttaa. Siis ne omat tunteet, joista on itse vastuussa - ei suinkaan toinen kirjoittaja. Vai kirjoittiko edellinen vastauksensa tunteettomasti? Tuskinpa.

Omista tunteistaan on tietenkin aina vastuussa loppupeleissä, kaiken työstämisen ja selittelyn jälkeen. Mutta se ensireaktio ei yleensä synny tyhjästä, vaan jonkin vuorovaikutuksen seurauksena. Olipa kyseessä ilo tai suu, myötätunto tai kateus, rakkaus tai viha. Kyllä jokainen on tietyssä määrin vastuullinen toiselle näistäkin tunteista. Ainakin niin toivoisin. Vastuuta ja harkintaa esimerkiksi siinä, mitä sanoo ja tekee, jos ja kun toisen tietää ja tuntee. Osaksi tietämistä riittää sekin, että on tekemisessä ihmisen (elävän olennon) kanssa.

Perusta tunnetason vuorovaikutukselle opitaan, jos toimitaan inhimillisesti. Tietenkään tämä ei ole itsestäänselvyys, eivätkä kaikki ymmärrä toisen tunteita tai oman käyttäytymisensä merkitystä inhimillisessä kanssakäymisessä. Empatiakykyyn liittyy ymmärrys toisen tunteista ja oman käyttäytymisen tietoinen, tarpeellinen säätely ja hillintä nimenomaan ajatellen toisen tunteita ja reaktioita.

Siis kyllä vastuuta toisen tunteista pitäisi olla ainakin läheisissä suhteissa. Toisaalta vastuun jättäminen tunteistaan toiselle voi sekin olla tietoista. Narsistit osaavat tämän erinomaisesti. Tyypillistähän heille on syyttää toista omista vaikeuksistaan, huonosta olostaan ja epäonnistumisistaan. Kaiken kukkuraksi heille sopii kaiken syyttelyn jälkeen juuri tuo väite, että jokainen on vastuussa omista tunteistaan - tosin vain heittona hänelle, jolle tunnelasti on purettu.

Joten mikään ei lopulta tue tuota ilmaan heitettyä lauselmaa, että "Kukaan ei voi toisen ihmisen tunteista ollakaan vastuussa, sitä vastuuta ei voi siirtää, ei käytännössä eikä edes teoriassa".

 

[Veikkaan]

Mistähän teorioista "pienehkö tai keskipieni" on nuo tunnefraasinsa kehittänyt. Vaikuttaa ihan markkinapsykoosilta, ostohysterian lietsomiselta ja ihmisten inhimillisyyden hyväksi käytöltä. Näillä eväillä narsisti pärjää kyllä liike-elämässä, muttei kotona.

Manipulointi ja ympäripuhuminen kun ennen pitkää alkaa kuormittaa lähipiirin tunne-elämää siinä määrin, että he eivät voi aina olla reaktioistaan vastuussa. Mutta aivopesun tavoitteena onkin murtaa toisen psyykkinen vastustus. Tosin eihän aivopesu sisälly fraasiin, että jokainen on vastuussa omista tunteistaan, kun katsotaan vain lopputulosta.

Ihan pelottaa, millaisia keinoja kehitellään vääristämään ihmisten tunteita. Manipulointi on tullut niin kiinnostavaksi osaksi narsistista maailmaa, missä ihminen lopulta jätetään yksin itsensä kanssa kokemaan narsistinen tyhjyys ja avuttomuus. Ja parannuskeinoksi tarjotaan: Lähde, jätä kakki taaksesi, juokse niin lujaa, kuin pystyt. Olet vastuussa tunteistasi.

 

[no]

Kovasti pitää toistaa ja erottaa jokainen lause asiayhteydestä, jotta voisi itsensä vakuuttaa. Siis ne omat tunteet, joista on itse vastuussa - ei suinkaan toinen kirjoittaja. Vai kirjoittiko edellinen vastauksensa tunteettomasti? Tuskinpa.

Omista tunteistaan on tietenkin aina vastuussa loppupeleissä, kaiken työstämisen ja selittelyn jälkeen. Mutta se ensireaktio ei yleensä synny tyhjästä, vaan jonkin vuorovaikutuksen seurauksena. Olipa kyseessä ilo tai suu, myötätunto tai kateus, rakkaus tai viha. Kyllä jokainen on tietyssä määrin vastuullinen toiselle näistäkin tunteista. Ainakin niin toivoisin. Vastuuta ja harkintaa esimerkiksi siinä, mitä sanoo ja tekee, jos ja kun toisen tietää ja tuntee. Osaksi tietämistä riittää sekin, että on tekemisessä ihmisen (elävän olennon) kanssa.

Perusta tunnetason vuorovaikutukselle opitaan, jos toimitaan inhimillisesti. Tietenkään tämä ei ole itsestäänselvyys, eivätkä kaikki ymmärrä toisen tunteita tai oman käyttäytymisensä merkitystä inhimillisessä kanssakäymisessä. Empatiakykyyn liittyy ymmärrys toisen tunteista ja oman käyttäytymisen tietoinen, tarpeellinen säätely ja hillintä nimenomaan ajatellen toisen tunteita ja reaktioita.

Siis kyllä vastuuta toisen tunteista pitäisi olla ainakin läheisissä suhteissa. Toisaalta vastuun jättäminen tunteistaan toiselle voi sekin olla tietoista. Narsistit osaavat tämän erinomaisesti. Tyypillistähän heille on syyttää toista omista vaikeuksistaan, huonosta olostaan ja epäonnistumisistaan. Kaiken kukkuraksi heille sopii kaiken syyttelyn jälkeen juuri tuo väite, että jokainen on vastuussa omista tunteistaan - tosin vain heittona hänelle, jolle tunnelasti on purettu.

Joten mikään ei lopulta tue tuota ilmaan heitettyä lauselmaa, että "Kukaan ei voi toisen ihmisen tunteista ollakaan vastuussa, sitä vastuuta ei voi siirtää, ei käytännössä eikä edes teoriassa".

Olet niin oikeassa.

Minulle tuli mieleeni, että tämä asia on jo vanhempien opetettavissa lapsilleen siinä määrin, kun lapsen geeni kykenevät sen vastaan ottamaan. Vanhemmat kieltävät toisten lasten sortamisen ja nimittelyn. Tee toiselle juuri niin , kuin haluat itsellesi tehtävän.

Nämä toisten tunteiden vaistoamiset ovat yksilöllisiä. Kokenut ihminen tunnistaa heti toisen surun tai pettymyksen ja se vaikuttaa taas vuorovaikutukseen.

Tietysti tunteet ovat jokaisen omia, mutta niin riippuvaisia lähipiiristä myös. Pitää kylmentää mielensä, jos elää tuntematta toisten tunteita. kaikista ei kannata vastuuta kantaa, mutta oma lähipiiri on sen arvoinen ja miksei myös hädässä olevat kauemmatkin.

 

[Summer in Paris]

Hei,

mietin, että voisiko Pandoran ja hänen miehensä ongelmat aiheutua seuraavanlaisesta tapahtumainkulusta (turha varmaan kiistellä kumpi oli ensin muna vai kana):


- Pandoran mies kehuu vastakkaista sukupuolta (on olemassa ainakin omasta mielestäni varatun ihmisen antamia vastenmielisiä kehuja puolison seisoessa vieressä ja sitten on niitä vilpittömiä kehuja, joita antavat sekä varatut että vapaat henkilöt vastakkaiselle sukupuolelle ilman mitään taka-ajatuksia. Väittäisin, että on sangen helposti erotettavissa, kummasta on kyse).
- Pandora pahoittaa mielensä (tunne on aina olemassa vaikka kuinka ulkopuoliset ihmiset sanoisivat, että sitä ei saa tuntea tai tunne ei ole oikeutettu)-
- Pandora alkaa miettiä, mikä tuo toinen luulee olevansa ja mitä vikaa puolisossa on.
- Pandora alkaa ilmaista tyytymättömyyttä, koska on itse tyytymätön puolisonsa käytökseen.
- Puoliso kostaa tyytymättömyyden ilmaisut kehumalla muita naisia
jne.

Jos jokainen nainen muistaisi kehua miestään ja jokainen mies muistaisi olla kehumatta muita naisia, avioliitot onnistuisivat paljon paremmin

 

[pienehkö]

Mistähän teorioista "pienehkö tai keskipieni" on nuo tunnefraasinsa kehittänyt. Vaikuttaa ihan markkinapsykoosilta, ostohysterian lietsomiselta ja ihmisten inhimillisyyden hyväksi käytöltä. Näillä eväillä narsisti pärjää kyllä liike-elämässä, muttei kotona.

Manipulointi ja ympäripuhuminen kun ennen pitkää alkaa kuormittaa lähipiirin tunne-elämää siinä määrin, että he eivät voi aina olla reaktioistaan vastuussa. Mutta aivopesun tavoitteena onkin murtaa toisen psyykkinen vastustus.

Juu, täytyy varoa tuota murtumista. Vetäydyn ja pidättäydyn valintani mukaan kommentoinnista.