Rv 34+1
En vaan sen jälkeen koska kipulääke olikin mennyt sairaalapetiin eikä minuun...(sektio)
huusitteko synnyttäessänne?
- Viestiketjun aloittaja plääh
- Ensimmäinen viesti
Huusin...tai no, oikeastaan nyyhkin tuskissani etten jaksa enää... Tuli se poika sieltä sitten kuitenkin ulos. :heart:
Huusin ja kirosin :snotty:
Mutta mä en tuhlannut siihen voimiani, vaan se oli avuksi. Ei se vauva ilman sitä raivoa ja mekkalaa olis tullut sieltä (mun) omin voimin ulos..
Ja joo, epiduraalista ei ollut mitään iloa kun ei se mulkero sitä saanut oikeeseen paikkaan ja ponnistin kipujeni kanssa ihanat 1h20min yli 4 kiloista pötkylää pihalle :kieh:
Vähän sattui..
Mutta mä en tuhlannut siihen voimiani, vaan se oli avuksi. Ei se vauva ilman sitä raivoa ja mekkalaa olis tullut sieltä (mun) omin voimin ulos..
Ja joo, epiduraalista ei ollut mitään iloa kun ei se mulkero sitä saanut oikeeseen paikkaan ja ponnistin kipujeni kanssa ihanat 1h20min yli 4 kiloista pötkylää pihalle :kieh:
Vähän sattui..
En huutanut, vaan synnytyslauloin. Oi että kun ois mukava päästä siihen tilanteeseen taas =)
Esikoisella huusin, kuin syötävä. Synnytys oli pitkä, melkein 17h, ponnistusvaihe 1,5h.. Kipu pääsi pään sisään, liikaa kipulääkkeitä, olin ihan sekaisin... Kuopuksella sanoin kerran "ai".
lady of the lake
Kuopukselta kiljuin, huusin ja karjuin.Niin kivulias ja tuskainen oli se synnytys ettei unohdu koskaan.Enkä hävennyt jälkikäteen, ihmettelen vieläkin miten kestin sen kivun |O
juuri näin tais se miullaki tapahtuaAlkuperäinen kirjoittaja Rakkapanuu:Taisin mie vähän huutaakin ja tais siinä muutama kirosanakin tulla.
Niin maan p*keleeseti, siis esikoisen synnytyksessä.
Toisen synnytyksessä en paljoa kerennyt huutelemaan, edes kissaa ku tytär meinas tutkimuspöydälle jo syntyä ja hyvä kun pääsin synnärille.
Hieman vauhdikasta menoa ja äitiyskortissa lukeekin oikein isolla synnytys NOPEA.
Toisen synnytyksessä en paljoa kerennyt huutelemaan, edes kissaa ku tytär meinas tutkimuspöydälle jo syntyä ja hyvä kun pääsin synnärille.
Hieman vauhdikasta menoa ja äitiyskortissa lukeekin oikein isolla synnytys NOPEA.
Bannitar
Kun ekassa synnytyksessä repesin peräpäähän asti 38 tikin verran, en kyennyt huutamaan. Mutta kun seuraava lähes nelikiloinen poika syntyi, kiljuin kamalalla äänellä. Kahdessa seuraavassa synnytyksessä olen ollut hiljaa.
Lilli
noup, ensimmäisessä synnytyksessä taisin ähkästä vaan. Ja toisen tekeminen olikin jo vähän kipeempää, kysyin kätilöltä hyvin kohteliaasti että saanko kirota Lupa tuli
Lupa tuli
Bannitar
Sitä kestää vain kun on pakko. Pakoonkaan ei pääse.Alkuperäinen kirjoittaja lady of the lake:
Toisessa ja kolmannessa huusin. Ekassa juttelin rauhallisesti kätilön kanssa ja välillä ponnistin!
En synnyttäessä (kummassakaan) mut miehen käsi tuli kyllä kärsi kovia. Avautimis vaiheessa tuli kyllä sillon hieman myös itekki avauduttuu...
vieras
mä oon ollut varmaan tosi hiljainen synnyttäjä, tosin kipu oli niin kova etten pystynyt kunnolla ees puhumaan.