Huonoja kokemuksia tukiperheistä?

huonoja kokemuksia tukiperheestä, löytyy.. Lapseni 1,5v ja 6v ovat käyneet kerran tukiperheessä, toista kertaa ei tule ikinä, koska: 1,5v oli pyörinyt portaat yläkerrasta alas(nenä mustana, kasvoissa paljon mustelmia,jotka mennään huomenna kuvaamaan lääkäriin), 6-vuotiaamme ja heidän 7-v jätettiin vahtimaan kahdestaan 1,5-vuotiastani tukiperheen vanhempien lähtiessä lenkille. 6-vuotiaalle oli tippunut leuvanvetotanko otsaan. Olivat myös leikkineet sytkärillä keskenään, aikuisten ollessa muualla.......

Hirveetä!

 

Luulen, että ollaan "tukiperhe" tietämättämme...lasten kaverille, jota pyydetään yökylään tosi lyhyillä varoitusajoilla. Perheessä lähes kymmenen lasta ja normi vanhemmat, mutta tää yksi lapsi ei koskaan haluis lähtee meiltä pois, menee piiloon yms. En epäile mitään kaltoikohtelua tämän lapsen kohdalla, meillä vaan on ehkä vähän "rauhallisempaa", vaikka 5 lasta meilläkin on Ollaan tosi tyytyväisiä tähän leikkikaveriin, lapsemme tarvitsevat kyllä kavereita ja ollaan itsekin tarvittu apua joskus aikoinaan, eikä siitä tarvi aina niin suurta numeroa tehdä!!!

 

Meillä hyviä kokemuksia tukiperheestä.

 

kaupunkin maksaa mm sairaan lapsen tukiperheelle olemisesta noin pyöreästi 80€ vrk
Vrk lasketaan siitä kun lapsi menee tukiperheeseen esim illalla tukiperheen toiveesta kun muu ei nyt vaan sovi,
eli klo 19.00 seuraavana päivänä lapsi laitetaan taksiin ja kouluun hiukan yli 7.00 aamulla siis,
näin tukiperhe saa 2vrk:lta maksun,
(se on ihan kaupungin toimesta meille ja tukiperheelle kerrottu että vuorokausi kun vaihtuu saa tukiperhe luonnollisesti silloin 2vrk:lta maksun)
vaan miten tuo vähänen aika auttaa sitä perhettä joka haluaa hengähtää
Samoin näitä ei kukaan meidän paikkakunnalla tarkista montako kertaa vuodessa lapsi oikeasti on ollut hoidossa vaan tukiperhe voi laskuttaa täydet päivät mitä on myönnetty (ehkä 30kpl) vaikka todellisuudessa lapsi ei ole hoidossa ollut kuin juuri ja juuri 10 kertaa vuoden aikana ja nekin näissä pätkissä.

Pelan kautta en tiedä onko tämmöinen kierous mahdollista.

Meillä siis oli tämmöisiä ongelmia yhden tukiperheen kanssa,
kuin myös se että tukiperhe päätti milloin heille lapsi on tervetullut. Ei koskaan sopinut meidän ehdotelmat ja etenkään se että lapsi olisi mennyt heille aamusta ja tullut kotiin seuraavan vuorokauden iltana.
Onneksi nuo ongelmat on entisiä sillä nyt on uusi paikka
Mutta olen kuullut että kyseinen perhe toimii edelleen tukiperheenä ja edelleen sama meno jatkuu
Kaupunki ei tee mitään kun näistä paikoista on huutava pula.

Osa tutuistani saattoi minut tunnistaa kun heillekin aikanaan tästä olen avautunut. Mutta en halua kertoa tarkemmin nimiä paikkakuntia ym.

Missä näin hyvin maksetaan??? yleinen korvaus on 21€ hoitopalkkio ja 29€ kulukorvaus. Ite oltu 2v tukiperheenä ja voin taata että tolla rahalla ei pääse palkoille. Valtio tostakin osansa riipasee. Sen kun jakaa 24H ja kahdelle ihmiselle niin kuinkahan moni rupeis noilla tunti liksoilla hommiin. Sit aina vika ei ole tukiperheessä. Meillä loppui erään perheen kanssa yhteistyö koska sossutätit eivät saanneet mitään aikaseksi. Tässä meidän naapuri cityssä on taatusti huutava pula tukiperheistä koska kaupungin hommat mättää, ei tukiperheitten tai niitä tarvitsevien...

 

Kunnioitan kyllä kovasti niitä perheitä, jotka lähtevät tukiperheiksi. Minun mielestäni tuota lastensuojelun salaisuusverhoa pitäisi saada vähän avautumaan... niiin, että lapset ja tukiperheet löytäisivät toisensa vaatimustason mukaan, eikä tulisi mitään yllätyksiä... En jaksaisi toimia tukiperheenä (toinen lapsista on hankala asperger-lapsi), mutta jaksamme häntä itse hoitaa, vaikka meillä ei olekaan tukiverkkoa. Jos meillä olisi vaan tämä toinen "normaali" lapsemme, niin minulle tulisi kyllä yllätyksenä jos meille tuotaisiin tuollainen asperger-lapsi viikonlopuksi ja kuinka rasittaavaa sitten olisi.... kun kaikesta pitää aina taistella...että kyllä tukiperheiden pitäisi saada aina tietää minkälainen lapsi olisi tulossa. Minun lapseni käyttäytyy hienosti ollessaan esim. kylässä kavereidensa luona ja nämä parin tunnin lepotauot viikonloppuisin ovat ihania. Nämä hetket kotona ovat rauhallisia. Onneksi meidän lapsemme kasvettuaan on tullut käytökseltään helpommaksi. Mutta on tämä asperger-arki ollut todella rankkaa. Minun ei todellakaan tee mieli hoitaa muiden lapsia (hoidan kyllä joskus pyydettäessä) eikä ole vauvakuumetta näiden jälkeen...

 

Kirjoittelin tänne aiemmin, melkein vuosi sitten, kuinka ei kemiat ole oikein toiminut sillä hetkellä olleiden tukilapsien kanssa. Tuo tukiperhesuhde päätettiin lopulta kesän aikana lopettaa, ja aloite siihen tuli tuettavalta perheeltä. He eivät suoraan ehdottanut sopimuksen purkua, mutta ajoissa etukäteen sovittu viikonloppu peruttiin siinä vaiheessa kun kysyimme monelta noudamme lapset. Eivät olleet edes samassa kaupungissa. Ehdottelivat uutta aikaa jonnekin seuraavalle kuulle jne. Tästä sitten alkoi keskustelu, joka päätyi aikamme asiaa harkittuamme siihen, että yhteistyö oli liian vaikeaa. Sekä lasten että vanhempien kanssa.

Todennäköisesti olisimme lopettaneet koko tukiperhetoiminnan siihen, mutta meille tarjottiin samoissa keskusteluissa uusia lapsia. Asiaa harkittuamme päätimme antaa vielä yhden mahdollisuuden toiminnalle. Nyt tiedän mitä tukiperhetoiminta voi parhaimmillaan olla! Edelleenkään en tiedä lasten kotioloista yhtään mitään, tai syitä miksi ovat lastensuojelun asiakkaita. Lapset ovat vaativia, mutta oikein mukavia. Homma toimii myös vanhempien kanssa. Viikonloput sovitaan etukäteen hyvissä ajoin. Ajoista pidetään kiinni. Noudetaan perjantaina töiden jälkeen ja viedään kotiin samoihin aikoihin sunnuntaina. Lapset tykkää olla meillä ja me tykätään kun välillä saadaan "elämää taloon". (Joskin sunnuntaisin kyllä huokaistaan syvään kun rauha laskeutuu Tähän kun kaikkien tukiperheiden tilanne päätyisi niin hyvä tulee!

Mitä tulee tämän keskusteluketjun kommentteihin korvauksista, niin haluaisin teidän pohtivan, että miksi tämä toisten saama korvaus niin mietityttää? Nostaako kateus päätään, että joku saa jostain tekemästään jotain? Kulukorvaus menee hyvin suurelta osin kuluihin, mutta jos vaikka jossain kuussa muutama kymppi jääkin käteen, niin saammeko siinä jotain enemmän kuin ansaitsisimme? Annamme kuitenkin viikonlopun omasta ajastamme vieraan ihmisen lastenhoitoon, ja teemme kaikkemme että viihtyvät. Jos siitä muutaman kympin saamme, niin entä sitten? Summa ei kuitenkaan ole sellainen, että vaikuttaisi talouteemme. Jos koet että sillä rahalla oma elämäsi paranee, niin kokeileppa tukiperheenä oloa. Väittäisin että raha ei tule riittämään motivaatioksi. Siitä huolimatta yllättävän moni tuntuu olevan sitä mieltä, että ei siitä saisi kukaan saada yhtään mitään.

Jokuhan tässä ketjussa pohti sitäkin, että mikä se motiivi sitten on. "Täytyy olla todella itsekäs syy". Heitän vastakysymyksen: Miksi ostat jollekin ihmiselle lahjan? Ei varmasti ole sen kummempi motiivi. Saa itse jotain siitä, että toiselle tulee hyvä olo. Itsellä ainakin se, että lapsilla on hyvä olo. Näyttävät iloiselta. Se riittää tekemään minutkin iloiseksi. As simple as that.

 

Minä myös ihmettelen että korvauksia kritisoidaan. Me saadaan tukiviikonlopusta noin 150e miinus verot. Jos se tuntuu kiitettävältä summalta jonka haluaa itselleen niin sitten voi ryhtyä itsekin tukiperheeksi, "työllistyy" varmasti ihan heti, niistä on niin pulaa.

Kaikki ei meillä mene omaan taskuun vaan lapselle on ostettu vuodessa sitä sun tätä vaatetta ja kenkää. Saattaa esim tulla rikkinäisillä kengillä viikonlopuksi, toki hommataan uudet kun ei muuten oikein ulkoilla voi jne. Vanhemmilta on kyllä kysytty lupa saadaanko joskus antaa lapselle tavaraa.

Meille tämä on ollut siinä määrin rasittavaa, kun on omatkin pienet, että harkitaan lopettamista, sossun kanssa on jo keskusteltu. Raha ei mitenkään kyllä motivoi jaksamaan, vaikka maksettaisiin kymmenkertaisesti, tässä on vaan takki ihan tyhjä.

 

[QUOTE="vieras";27839475]Jos sovitaan että kerran kuussa lapset tulevat viikonlopuksi, niin sitten sovitaan niin! Ei ole tosiaankaan liian tiheä väli. Mitä hyötyä tuollaisesta lyhyestä illasta aamuun-tukiperheajasta edes olisi lapsille taikka sille lepoa tarvitsevalle vanhemmalle?[/QUOTE]

Minusta näissä kannattaa molempien osapuolien aika suoraan lausua omat tuntemukset, eikä muhia niitä tykönään.

Omaa kokemusta tukiperhetoiminnasta nyt noin vuosi. Meillä kivat lapset ja homma toimii mainiosti - omat lapsemme ovat hurjan kiintyneitä 'lisälapsiin' ja odottavat kovasti heidän tuloaan.

Meillä suunnitelmassa oli tuo 1 vkl / kk, mutta useammastakin syystä olemme nyt perheen kanssa sopineet, että parempi vaihtoehto olisi tiivistää käyntejä, mutta vain yhdeksi yöksi kerrallaan. Tämä sopii paremmin siis sekä meille että lasten perheelle. Jos tukilapset ovat kovin pieniä, usein yksi yö erossa omista vanhemmista on lapselle pienempi taakka ja lapsi jaksaa vierailun paremmin. Meillä ainakin aiemmin toisen illan raastava koti-ikävä on vaihtunut siihen, että miettivät mitä vielä ehtivät ennen kuin tarvitsee lähteä kotiin.

Itse tukiperheenä varaan sovitun ajan/päivän sitten kyllä kokonaan lisälapsille ja perhe itse päättää ajankohdat omien tarpeidensa mukaan. Sieltä perheen tarpeista koko homman pitäisi lähteä - ei tukiperheen tarpeista, vaikka toki nekin on kokonaisuutena otettava huomioon.

Ongelmien kanssa kamppaileville sanoisin, että asioista kannattaa puhua mahdollisimman avoimesti ja suoda kuvion muodostumiselle aikaa. Jo pelkkä tutustuminen kestää muutaman vierailun kun kaksi perhettä hioo tapojaan yhteen.

 

Mekin olemme tukiperheenä olleet pian kaksi vuotta. Haetaan perjantai-iltana töiden jälkeen, hakumatkaa tunti joten lapsen kotona ollaan noin klo 18. Meillä takaisin kotona klo 19. Ei ole tullut mieleenkään että joku ajattelisi tämän johtuvan että "helpommalla pääsevät" ja "palkka vaan juoksee koko päivältä".
Minulle vallan mainiosti kelpaisi täysin vapaa viikonloppu rankan työviikon jälkeen, mutta lähdemme kuitenkin työpäivän päälle vielä lapsenhakumatkalle. Ja tämmöisestä käytännöstä täällä jotkut valittaa että vasta illalla kehtaavat ottaa lapsen (toivottavasti ja tuskin meidän tukilapsen vanhemmat ovat tuota mieltä).
Sanokaa sille tukiperheelle jos ei systeemi ole teille hyvä, ehkä saatte toisen perheen. Meidän kohdalla jos alettaisiin tuollaisesta niuhottamaan, voisin kyllä vastata että enempään ei pystytä ja antaa sitten olla, jos ei täysi lapsenhoitopalvelu hakemisiin ja viemisineen kelpaa.

 

Voih kun saisi tukiperheen.
Olis lapsilla joku muukin aikuiskontakti kuin perhe ja opettajat.

 

Eräs ystäväni yh vie joka toinen viikonloppu lapset tukiperheesen ja vielä mainostaa, kuinka pääsee bilettämään ja on tosi vihainen, jos joskus vuoro siirtyy tukiperheen sairastelun tai muiden menojen takia. Tässä syy miksi en osallistu "lahjoita lapselle päivä tukiperheessä"-keräyksiin....

 

Vaikka ketju on jo vanha, ajattelin vielä kirjoittaa oman kokemukseni. Olen itse "tukiperhe-sinkku" ja koen omalta osaltani onnistuneeni tukiperheenä olemisessa ihan hyvin, vaikka minulla ei omia lapsia olekkaan. käsittääkseni kokemus on ollut molemminpuolinen.
Minulla ei ole siis omia lapsia eikä miestä. Halusin vain yksinkertaisesti olla jollekkin avuksi. Ikävä lukea, että joillakin on ollut ikäviä kokemuksia (esim. erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitoaikojen lyhyydestä.) Koen kuitenkin osissa vastausta vähän turhaa valittamista, koska mielestäni pitäisi osata olla myös kiitollinen, kun joku alkaa kyseiseen toimintaan. Kaikki perheet ovat erilaisia, niin myös tukiperheet. Kyllä tukiperheelläkin täytyy olla sanansa sanottavana milloin heille käy viikonloppu parhaiten ja sitten yhdessä sovitaan. Tottakai pitää yrittää pitää sopimuksista kiinni. Minä ainakin pidän siitä kiinni, että kerran kuussa on tukiperheviikonloppu.

Jo se ajatus, että tällaista toimintaa ylipäätään Suomessa järjestetään, pitäisi olla kiitollisuuden aiheena. Olen matkustellut paljon ja asunut ulkomailla ja oppinut arvostamaan sitä, että meillä Suomessa on sellainen sosiaalijärjestelmä, jota ei mistään muualta maailmasta löydy. Tietenkin ihanteellisinta olisi,jos löytyisi oma ihanteellinen tukiperhe, mutta aina kaikkea ei voi saada ja se koskee elämässä kaikkea muutakin. Tärkeintä on, että lapsella on perheessä hyvä olla eikä häntä laiminlyödä mitenkään ja vanhempi tai vanhemmat saavat omaa tärkeää aikaa ja/tai lepoa. Lisäksi on erittäin vaikea ennustaa etukäteen miten toiminta perheiden kanssa lähtee sujumaan.

 

Meillä on tukiperhe, ja ainoastaan hyvää kokemusta. Tukiperhe"täti" on aivan ihana ja tyttäreni on käynyt hänen luonaan jo 3-vuotiaasta asti (6,5 vuotta). Puoli vuotta jonotimme tukiperhettä. Itse olen ainakin tosi kiitollinen .

 

Me ollaan tukiperheenä ja haluaisin kertoa tämänkin puolen näkökulman.
Valitettava tosiasia on se, että jos tukiperhe ei tee hommaa sydämellään, tässä voi hyväksikäyttää ja vedättää, jotta voisi hoitaa mahdollisimman vähän ja saada maksun mahdollisimman paljosta. Suurille rahoille tässä ei siitäkään huolimatta pääse.

Meillä on käynyt sekä ihan terveitä lapsia, että pitkäaikaissairaita/vammaisia.

AINA ehdotan vanhemmille, että voisivat tuoda lapset jo heti aamusta ja hakea hakupäivänä illalla päivällisen jälkeen. Joskus tehdäänkin näin, mutta joskus äiti tuo lapsen vasta päivälliselle.
Mielestäni meidän kuuluu TUKEA, mikä tarkoittaa sitä, että vanhemmat saisivat mahdollisimman pitkän lepohetken.

Useinhan tukiperhehoitoa on perheelle myönnetty vain se yksi viikonloppu eli 3vrk. Jos näin on, esitän ehdotuksen että lapsi/lapset tulisivat heti perjantaina aamulla. Jos kyse on ollut koulu/eskari-ikäisestä, olen ehdottanut että voisin itse hakea heidät suoraan koulusta/eskarista, jolloin vanhemmat saa silloinkin sen levon jo aamusta alkaen.

Meillä "lainalapset" ja omat lapset on ihan täysin samalla viivalla. Kaikille samanlaiset mahdollisuudet ja rajat. Siitä tukiperhepalkkiosta on lapsia viety Sea Lifeen, Särkänniemeen (sain netistä halvemmalla rannekkeet) ja muihin maksullisiin huvituksiin. Ja jos olen kaupassa nähnyt jotain ihanaa vaatetta tarjouksessa, olen ostanut ihan kaikille lapsille tasapuolisesti. Kunhan nyt ei miinukselle mennä, niin ei ole haitannut, vaikka palkkiosta näitä maksetaan.

Me elämme ihan sitä tavallista arkea, mitä omien kanssakin. Ja juuri sitä sen kuuluisi mielestäni ollakin.
Joskus täällä kiukutellaan ja sitten heitä komennetaankin. Ihan kuin omiakin.

Ja kyllä meillä vanhemmat allekirjoittavat lomakkeen, mihin kirjaan tarkat tulo- ja lähtöajat.

 

Meillä kaksi eri perhettä ja aika huonoja kokemuksia... ensimmäinen perhe oli yh äiti jolla kaksi teini-ikäistä lasta, oli juurikin tuota, että koskaan ei sopinut lasten mennä, tai sitten vain yksi lapsi kerrallaan ja yhden yön(illasta, aamuun) ja sovittu sossun kanssa yksi koko viikonloppu kuukaudessa. No muutettiin ja tälle tuli onneksi loppu. Toinen tukiperhe oli monilapsinen rokkariperhe maalta, oli sellainen hälläväliä äiti, isää en tavannut koskaan, lapset aina likasissa samoissa vaatteissa hakieassa ja syksyllä viipottivat avojaloin yöpuku päällä pihalla, karkkia syötiin koko ajan, hampaita ei pesty eikä suihkussa käyty, tämän kokemuksen jälkeen päätin, että vaikka sossu kuinka tarjoaa tukiperhettä, minulle totaali yh:lle, niin en suostu.

En tiiä vastaako tähän enään kukaan mut mistä päin tä tämmönen oli

 

Meidän poika ollut sijoitettuna mutta nyt minulla puolet kuusta. Äsken juuri selvisi, että poika joka on jo teini menetti kesätyöpaikan, koska tukiperheen äiti ei lähtenyt poikaa töihin viemään! Kyllä tässä on useita vuosia sodittu, onneksi kohta kotiutuu kokonaan..jos vielä saavat sinne lapsen niin voi poloista vanhoja ovat ja vielä umpi uskovaisia..

 

Vain murto-osa Pelastakaa Lapset ry:n hädän ja lasten nimissä tapahtuvasta varainkeruusta ohjautuu itse kohteelle suurimman potin kerää tämä järjestö millä rahoittaa sumutuksensa.

Siitä huolimatta ymmärtämättömiä riittää jotka lahjoittavat rahaa tälläiselle yhdistykselle tarkistamassa edes taustoja miten ja mihin rahat ohjautuu vai ohjautuuko mihinkään.

Pelastakaa Lapset ry:n väittämistä "ihmiskaupoista" 1960 luvun loppupuolella on muu muassa Suomen Yleisradio ja euroopan radioviestimet asettanut ohjelmia esityskieltoihin lisäksi Pelastakaa Lapset ry:stä on vireillä monta rikos- ja vahingonkorvauskannetta niistä myöhemmin infoa

Pelastakaa lapset on pelkkä taloudellisin intressein toimiva kaupallinen yhdistys joka hutkii ja rahastaa sekä ainakin suomessa harjoittaa rikollista toimintaa.

Kuluttaja/yrittäjä älä anna rahaa tälläiseen epämääräiseen toimintaan!

Katso tästä Pelastakaa lapset ry:n raadollisuus havainnollisesta näkökulmasta

http://www.savethechildren-finland.blogspot.fi/

lue myös

Pelastakaa lapset ry ja lainvoimainen tuomio kavalluksesta

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201612132200039909

Pelastakaa lapset ry tehtailee aiheettomia huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa

 

Tukiperhe ollaan ja kovasti mietitään pitkäaikaista. Muuten tilanne hyvä, mutta pitää vielä kuulostella omia tuntemuksia.

 

Eräs ystäväni yh vie joka toinen viikonloppu lapset tukiperheesen ja vielä mainostaa, kuinka pääsee bilettämään ja on tosi vihainen, jos joskus vuoro siirtyy tukiperheen sairastelun tai muiden menojen takia. Tässä syy miksi en osallistu "lahjoita lapselle päivä tukiperheessä"-keräyksiin....

Lasten etuahan tukiperheellä haetaan sekä perheen jaksamista. Eikö tämän yh:n kuuluisi koskaan päästä bilettämään? Mitä vanhemman kuuluu tehdä tukiviikonlopun aikana? Näillä lapsilla on varmaan ihan kivaa tukiperheessä sillä aikaa, kun äiti tuulettuu ja on toivottavasti sitten jaksavat äiti lapsilleen.

 

vain kaksplussa pystyy tähän
Tukiperhetoimintaa verrataan lapsenvahdin ja perhepäivähoitajan palkkaan ja työhön

Näinpä!

 

Tähän tarvii kommentoida että liian vähän tuotiin missään koulutuksessa ilmi että kuinka vaikeaa on yrittää kiintyä kiintymyssuhdehäiriöiseen lapseen. Lastensuojelunpiirissähän on paljon lapsia joilla vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssyhde on puutteellinen ja se vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen. Normaali lapsi vastaa hyvään hoitoon siten että saat siitä itsekin hyvänolon tunnetta, näin kiintymyksen tunteen syntyminen helpottuu. Lapsi jolla häiriöitä sen suhteen ei anna sinulle sitä positiivista feedbackia ja joudut tekemään paljon enemmän työtä sen eteen että kykenet tuntemaan positiivisia tunteita lasta kohtaan.

Olen miettinyt paljon tuota kemia-asiaa ja varmasti se pätee lastenkin kohdalla. Helposti sitä ajattelee että kyllähän tervejärkinen aikuinen nyt lasta kun lasta rakastaa. No se ei ole niin yksinkertaista. Perhesijoitusten runsas purkaantuminen varmasti kielii myös osaltaan sitä.

Tuohon teidän ekaan esimerkkiin että ei varmaan mikään ensimmäinen vastaavanlainen tapaus. Pahinta tässä hommassa on että kiinnyt lapseen ja suurikin huoli voi kasvaa tämän elinoloista. Et ole kuitenkaan oikeutettu tietämään mitä lapselle tapahtuu seuraavaksi ja jää aika tyhjä olo. Kuitenkin ihmisiä ollaan eikä mitään hoivarobootteja.

Käy kiintymyshäiriöisiä ja lapsia ja me ei vaan enää jakseta. Kiitos kaikille jakaneille. Helpotti. Ei olla ainoita, jotka on joutuneet luopumaan, kun ongelmat vaan on liian isoja eikä jaksa niitä kantaa. Kiitos.

 

[QUOTE="vieras";27837584]Haluaisitko kertoa vähän tarkemmin noista huonoista kokemuksista (paljastamatta tietenkään kenenkään henkilöllisyyttä)?

Tukiperheistä on tosiaan huutava pula. Ehkä kaikista halukkaista ei olekaan tukiperheiksi? Sitä ei vain haastatteluissa välttämättä voi nähdä. Joskus tukiperhe ei ehkä tulekaan niin hyvin toimeen lasten ja näiden vanhempien/vanhemman kanssa, mutta senkin saattaa huomata vasta myöhemmin.

Ajattelisi, että vain aidosti välittävät ihmiset hakeutuisivat mukaan toimintaan. Ei siitä kuitenkaan niin paljoa makseta, että esim. pelkän rahan takia kannattaisi hommaan ryhtyä.

kaupunkin maksaa mm sairaan lapsen tukiperheelle olemisesta noin pyöreästi 80 vrk
Vrk lasketaan siitä kun lapsi menee tukiperheeseen esim illalla tukiperheen toiveesta kun muu ei nyt vaan sovi,
eli klo 19.00 seuraavana päivänä lapsi laitetaan taksiin ja kouluun hiukan yli 7.00 aamulla siis,
näin tukiperhe saa 2vrk:lta maksun,
(se on ihan kaupungin toimesta meille ja tukiperheelle kerrottu että vuorokausi kun vaihtuu saa tukiperhe luonnollisesti silloin 2vrk:lta maksun)
vaan miten tuo vähänen aika auttaa sitä perhettä joka haluaa hengähtää
Samoin näitä ei kukaan meidän paikkakunnalla tarkista montako kertaa vuodessa lapsi oikeasti on ollut hoidossa vaan tukiperhe voi laskuttaa täydet päivät mitä on myönnetty (ehkä 30kpl) vaikka todellisuudessa lapsi ei ole hoidossa ollut kuin juuri ja juuri 10 kertaa vuoden aikana ja nekin näissä pätkissä.

Pelan kautta en tiedä onko tämmöinen kierous mahdollista.

Meillä siis oli tämmöisiä ongelmia yhden tukiperheen kanssa,
kuin myös se että tukiperhe päätti milloin heille lapsi on tervetullut. Ei koskaan sopinut meidän ehdotelmat ja etenkään se että lapsi olisi mennyt heille aamusta ja tullut kotiin seuraavan vuorokauden iltana.
Onneksi nuo ongelmat on entisiä sillä nyt on uusi paikka
Mutta olen kuullut että kyseinen perhe toimii edelleen tukiperheenä ja edelleen sama meno jatkuu
Kaupunki ei tee mitään kun näistä paikoista on huutava pula.

Osa tutuistani saattoi minut tunnistaa kun heillekin aikanaan tästä olen avautunut. Mutta en halua kertoa tarkemmin nimiä paikkakuntia ym.
[/QUOTE]
Tämä teidän entinen tukiperhe varnaan sopii loistavasti jollekulle toiselle, vaikkei hoito vastannut teidän tarpeitanne?

 

Onko kellään omia kokemuksia tukiperheistä?
Meillä nyt jo usea huono kokemus ja ihmettelen millaisia ihmisiä sinne valitaan tukiperheiksi.
Tarve taitaa olla niin valtava ettei laadun perään olla niin nuukia.

Oletkos itse ollut hankala heille?

 

Onko kellään omia kokemuksia tukiperheistä?
Meillä nyt jo usea huono kokemus ja ihmettelen millaisia ihmisiä sinne valitaan tukiperheiksi.
Tarve taitaa olla niin valtava ettei laadun perään olla niin nuukia.

On myös niin, ett tukiperheen oma elämäntilanne elää ja siellä voi olla joskus väsymystä jos omassa perheessä huolia. Eivät silti voi lopettaa alkanutta ihmissuhdetta lapseen, ja taas jaksamista löytyy… mahdollisimman pitkät ihmissuhteet ovat sitä vakautta, mitä lapsi kaipaa. Älkääpä nyt koko ajan vaihtako sitä tukiperhettä!