Huhtikuun vauvat 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Säde2010
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Taffel, kiva kuulla etten ole ainoa liikkeitä jo tunteva! Täälläkin ne yhä vaan vahvistuvat, eli ei niistä oikein voi erehtyä. Eikä tässä montaa päivää mennytkään kun saan jo perua sanani siitä että on asentoja joissa saan olla omassa rauhassa, nyt noita tuntuu kyllä jo ihan kaikissa asennoissa. Ja kuten arvelinkin, ainakin näin alkuun häiritsee nukahtamista, eli nyt saa nukkua vielä huonommin. :P Täällä mies oli kyllä varmasti enemmän innoissaan kuin minä, yrittää nykyään joka ilta kuunnella masua ja kuvittelee aina kuulevansakin vaikka mitä. :D

Selvitin just, että täällä olisi näköjään maanantaina tuo sikainfluenssarokote.. Tulipa se päätös pian eteen, en vieläkään tiedä olenko menossa ottamaan sen vaiko enkö. No, viimeistään maanantai-iltana varmaan tiedän mitä päätin.

Enkä ultraakaan ole vielä muistanut varata, täytyy tehdä sekin ensi viikolla. Ja hammaslääkärillekin pitäisi kai soitella..

Rinnoista on näköjään ollut keskustelua, täällä on tullut pari kuppikokoa lisää kyllä. Enpä ole ihan perillä tuosta koosta enää kun en enää sopivia liivejä omista. :D Pitää nyt pärjäillä näillä muutamilla urheiluliiveillä jotka tosin jo pieniä nekin. Ensi viikolla sitten jotain imetysliivejä katselemaan vaikkapa. (Ensi viikkoon on aina kiva siirtää asioita :D)

Tulikin mieleen, että mikähän vaikutus stressillä mahtaa olla raskauteen? Joka kerta kun olen sanonut että koulun kanssa on kamala kiire, ovat neuvolatädit aina kysyneet että onko kovasti stressiä. Nyt kun tuota viimeksi kysyttiin tuon toisenkin kerran niin jäin vähän miettimään että onko sillä jotain merkitystä sitten.. Täytyy varmaan taas googlailla kun ehtii.

Nyt syömään ja sitten pakkaamaan, ollaan taas lähdössä vanhempieni luo, tällä kertaa kissatkin ovat hoidossa muualla. Ehkä nyt sitten saa ottaa oikein rennosti ja tosiaan jättää sen stressin kauas taakse!
 
tytönäippä 31.3.2010 toinen (esikoinen 6/08, km 5/09), Koks
Sienna@ 4.4.2010 esikoinen, Naistenklinikka
Zarja* 4.4.2010 esikoinen ,Tays
TNL 4.4.2010 esikoinen
Alessia* (34v+33v) 6.4.2010 toinen (esikoinen 7/08), Kätilöopisto
Säde2010 8.4.2010 toinen (esikoinen 10/06)
Johnu 8.4.2010 esikoinen
Sandrapaa88 9.4.2010 esikoinen
Ilona79 12.4.2010 toinen (esikoinen 10/07)
kiukkumöykky 13.4.2010 esikoinen
Kesä* 15.4 neljäs
Ilona81 15.4.2010 esikoinen (km 05/09, km 07/09)
Monuska79 16.4.2010 esikoinen, Oulu
Iita* 17.4.2010 esikoinen
Lydia* 20.4. 2010 toinen (esikoinen 10/06)
Hertta1981 24.4.2010 toinen (esikoinen 12/08)
Tylleröinen 25.4.2010 esikoinen
Illusia75 24.4.2010 toinen (esikoinen 7/08)
Mamu82 25.4.2010 kolmas (esikoinen 8/06, toinen 12/07)
Leeloo 26.4.2010 esikoinen
Jenny* 29.4.2010 esikoinen
Tz 30.4.2010 esikoinen
Mity 30.4.2010 esikoinen

Lisäsin itseni uudelleen ketjuun, kun päivitysketju ei ollut kai viimeisin. Anyway, tavalla tai toisella pysytään ajantasalla :)
 
Muuten voin kohtuudella itse täällä. En edelleen nuku pihaustakaan..horrosunia ajoittain. Muuten varmaan kellahtaisin tai jotain:). Liikuntaa olen taas saanut kehiin ja se vasta piristävää onkin ollut vaikka tuntuu että kulkisin jotain iso myrskytuulta päin (unettomuus vie voimat, ja muu tämä tilanne),mutta suomalaisella sisulla mennyt eteenpäin vaan.

Moi,

Täällä hiljaista eli vatsassa ei tapahdu muuta kuin pientä kasvua ja silloin tällöin vihlaisuja, joten ei ole tullut kirjoiteltua mutta lueskeltua kylläkin.

Nukkuminen on edelleen heikkoa ja heräilen yöllä. Viime yö meni onneksi hyvin, nukahdin heti ja en herännyt kuin 2 kertaa :) Olo ihan kuin eri ihmisellä. Nukkuvaivaisille vinkkinä, kokeilkaa auttaisiko kirkasvalolampun käyttö aamu(päivi)sin. Itsestäni tuntuu, että se auttaa pitämään sisäinen kellon paremmin ajassa eli ei väsytä niin paljoa koko päivää ja yöunen laatu paranee. Ainakin hieman ja jos ei muuta niin plasebovaikutuksena :)

Zarja, tuo sinun nukkumattomuus alkaa kuulostaa tosi vakavalta. Olethan keskustellut siitä lääkärien kanssa? Vaikka eihän nuo fysiologisia vaivoja hoitavat lääkärit juuri aiheesta tiedä tai välttämättä edes suhtaudu vakavasti. Kysy saisitko ajan psykiatrille, heillä on kokemusta unihäiriöiden hoidosta myös muilla kuin perinteisillä unilääkkeillä. Muutenkin tuo sinun ja sikiön terveystilanne kuulostaa niin kurjalta, että voisi olla hyvä kelata ajatuksia päivänvalossa ulkopuolisen henkilön kanssa.

Toivottavasti et loukkaannu näistä ajatuksista! En voinut olla kirjoittamatta, kun lähipiirissä on henkilö, joka nukkumisongelmien (ja huolia - kumpi sitten onkaan muna ja kumpi kana) takia sairastui vakavaan masennukseen ja on ollut tästä syystä myös psykiatrisella osastolla hoidossa. Asia on edelleen akuutti ja hoito vasta alussa, joten siksi varmaankin reagoin viesteihisi niin voimakkaasti. Oletko ajatellut, että serotoniini lääkityksestäkin saattaisi olla apua? Hyvä, että saat kiskottua itsesi ulkoilemaan ja liikkeelle siitä ei varmasti ole haittaa. Kiva myös huomata, että olet kaikesta huolimatta positiivisella mielellä - tai sellainen kuva viesteistäsi välittyy. Ihan kauhean paljon sympatiaa ja tsemppiä!

Pimeyden ja sen sen aiheuttamien seurausten takia viikonloppuna iski valtava valon ja lämmön kaipuu. Mahdollisuus vain viikon matkaan joten kauemmas ei viitsi oikein lähteä. Ja Thaimaassa mietityttää paikallisen hoidon taso, jos vatsa-asukin takia pitäisi palveluita käyttää. Nyt siis vähän suunnitteilla Kanarian matka joulukuussa. Katsellaan miten käy, muutama viikko sitten oli mielessä NY... Ja pakko myöntää, että sikainfluenssakin sotkee matkahaaveita. Onko ulkomailla suurempi vai pienempi riski saada tauti kuin kotimaassa..?!? Rivien välistä voi ehkä päätellä, että tällä hetkellä en ole aikeissa rokotetta ottaa.

Mutta eiköhän tässä tullut tarinaa yhdelle illalle! Mukavaa iltaa kaikille!
 
Viimeksi muokattu:
Mä menen huomenna ottamaan rokotteen. Mun sisko (joka on myös raskaana) kävi jo tänään.

Tuosta rokotteen turvallisuudesta puhuin kaverini kanssa, joka on lääkäri. Vaikka hän ei ihan yksityiskohtia tiennyt, niin hänen mukaansa kysessä ei missään tapauksessa ole mikään upouusi rokote, vaan vanhoja influenssarokotteita on käyetetty pohjana, ja niitä on täydennetty juuri tähän tautiin sopiviksi. Niinpä kyseessä on pitkälti sama lääke, joka on ollut vuosikaudet käytössä. Eikä siinä ole mitään ainesosaa, joka voisi olla sikiölle vaarallinen.

Siskoni oli muuten rokotuksen yhteydessä saanut tietää, että rokote alkaa suojata vasta 1-2 viikon kuluttua sen ottamisesta. Mulle se oli ainakin uusi tieto. Eli vaikka matkaa ajatellen ihan viime tingass ei kannata ottaa.
 
Kyllä olen ajatellut odotella nyt siihen ekaan ultraan asti odotella.. On meinaan melkoisen kallista lähteä yksityiselle ultraamaan. pitää vain ajatella positiivisiä ajatuksia ja toivoa että kaikki on hyvin! :)
 
Tulipa mieleen... Ne joilla on jo tuntemuksia niin, miltä teistä on tuntuneet ensimmäiset liikkeet tai aavistukset liikkeistä? Ja millä päivillä?

T. Liikkeiden tunnustelija 14+0
 
Kävin tänään aamupäivällä rokotuksessa. Terkkari käski syödä maksimiannokset Panadolia jos yhtään tuntuu siltä, ja kertoi, että monen hoitohenkilökunnan jäsenen mielestä mikään rokotus ei ole ikinä aiheuttanut näin kipeää käsivartta... Noh, mulla tuntuu pientä arkuutta esim. jos kurottelen, mutta muuten ei mitään.



Mity, mulla ekat mahdoliset liikkeet oli muljahduksia. Kunnon potkuja tuli vähän aikaa sitten. Mutta voivathan ne tuntua niin monella eri tavalla. Nyt rv 17+3.
 
Minä haluaisin tiedustella onko kenelläkään ollut vielä tuota sokerirasitustestiä? Itselläni oli pieni sukurasite joten minut testattiin näin hyvissä ajoin ja torstaina kokeessa olin, ja se ei mennyt ihan nappiin.. Siinä kun oli 12 tuntia ollut syömättä ja sitten sellainen sokerilitku naamaan, niin paha olohan siitä tuli, ei muuta kuin sitten kaksi tuntia yrität pitää kaiken sisällä, että arvot saadaan kunnolla mitattua. Sitten piti mennä ostamaan ruokaa, että olo helpottuisi ja kyllähän se ruoka maistui, mutta sitten se alamäki jatkui.. Mikään ei pysynyt sisällä kaikki tuli ulos ja mikä mukavinta, olin tietysti koulussa. Onneksi mies oli kotona ja pystyi hakemaan kesken koulupäivää minut kotiin lepäämään. Onko muille tullut näin voimakkaana tuo pahaolo?? Olin jo onnellinen kun alkuraskauden pahoinvoinnit alkoivat olla takana kunnes sitten tuli tämä ja nyt on ollut sitten taas hiukan heikompi olo.

Tuosta stressistä oli puhetta.. Meidän perheessä siitä on keskusteltu urakalla, koska itse opiskelen täysipäiväisesti ja teen vielä töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Kaikki ovat kyselleet minun jaksamistani ja toitottaneet että en saa stressata liikaa yms. Olenkin jo päättänyt että lopetan aika varmasti työt joulun jälkeen, koska koulua pitää saada vielä eteenpäin ennen synnytystä. Stressillä on se vaikutus, että maha voi supistella ja raskaus voi aikaistua. Useimmiten nämä ovat suurempia ongelmia raskauden loppupuolella, mutta yritän nytkin ottaa rennosti että oma pää jaksaa olla mukana ja kroppa kestää.

Hui miten moni on ostellut jo paljon kaikenlaista, itse en nimittäin ole vielä uskaltanut ostaa oikeastaan mitään. Ensimmäisen ultran jälkeen ostimme miehen kanssa pienen unirievun, mutta siinä se sitten onkin. Odotellaan että alkaisi sitä isompaa asuntoa löytymään ja sille vauvalle olisi huone, jonne voisikin jotain hankkia. Muutenkin ollaan ajateltu vasta joulun jälkeen uskaltautua ostoksille. Onko muilla asunnon hankkiminen edistynyt??

Huomenna olisi tarkoitus mennä vaateostoksille, kun tuli eräät hautajaiset minne tarvitsisi vaatteita ja vanhat suorat housut tekivät aika pahasti tiukkaa :) Toivottavasti löytyy kaikkea kivaa, on muutenkin talvivaatteista pulaa.

Hyvää pyhäinpäivää kaikille!!

*taffel* 16+5
 
Mä oon jo ostanu niin paljon vauvanvaatteita että on pidettävä pieni tauko kyllä :D Vaunutkin olen jo kattonu valmiiksi, mutta ne tilataan sitten keväällä. :) asun yksiössä juuri nyt, mutta kaksio tai kolmio olisi tarkoitus saada ennekuin pikkuinen tulee maailmaan, kolmio olisi toisaalta parempi että ei tarvitsisi taas heti sitten muuttaa kun lapsi kasvaa kun haluaa oman huoneen. :) Nyt on pari päivää ollut kyllä tissit hellänä, ja kasvukipuja mahassa.. mutta en niin liikkeitä ole kyllä tuntenut, onko normaalia? olen kyllä kuullut että ekassa raskaudessa niitä ei ehkä näin alussa tunnekkaan, ja riippuu siitä missä kohtu sijaitsee.. toivotaan että kohta alkaa jotakin tuntumaan :) Hyvää Halloweeniä kaikille!
 
Taffel, meidän esikoisella (nyt 1 v 4 kk) se unirätti onkin kaikista tärkein kapistus! Ei koskaan huolinut tuttia, joten alussa oli kiva, kun oli jotain mitä tarjota, jos vauva alkoi yöllä itkeä. Nyt menee heti painimaan unipupunsa kanssa kun pääsee sänkyyn, ja halii sitä myös päivällä. Parasta olisi, jos samanlaisia rättejä olisi kaksi, koska aina vahingossa tulee puklut tai oksut siihen rätille...

Sandrapaa, mulla ekassa raskaudessa liikkeet tuntuivat tosi myöhään, pitkälti 20. viikon jälkeen.

Possuflunssarokotteen jälkeen ekana yönä en pystynyt nukkumaan vasemmalla kyljellä, mutta tokana yönä sekin jo onnistui. Panadolia ei tosiaan tarvinnu nappailla sen takia.
 
Joo aivan, olen kuullut että joillakin voi mennä pidemmälle ennenkuin tuntee liikkeet, ja todella vaikeaa tietää että mikähän niistä tunteista oisi vauveli vai omat suolet.. Mun pikkuvelillä on kans Apina, ja univiltti jotka sillä on ollut vauvasta asti, ja niistä ei kyllä vielä ainakaan luovuta ja hän on nyt 4-vuotias, äiti teki mahtavan ratkaisun, ja leikkasi filtin kahteen osaan niin voi toista aina pestä kun toinen on käytössä, mutta kumpikin on sillä kädessä kuitenkin kun niitten kanssa kulkee tai nukkuu. :) Oletteko te muut jo ymmärtäneet että teille on oikeasti tulossa lapsi, minulle itselleni on ollut tosi vaikeaa sitä tajuta vielä, mutta ehkäpä ne tunteet sieltä ultran jälkeen tulevat kun näkee että siellä oikeasti joku on. :) ja vaikea edes tuntea että on raskaana kun on niin MAHTAVA olo, sydän lyö tuhatta ja sataa ja kunto on huono, siinäpä ne, pientä päänsärkyä ja maha kramppeja sillon tällöin. Ensimmäinen ultra on 19päivä marraskuuta. :) muutama viikko vielä odottamista.. mutta saa toivoa että aika menee nopeasti ja että kaikki oisi niinku pitää :) kyllä tulee niin herkäksi kun näkee pieniä vauvoja.. aivan kyyneleet silmiin, kun ne on niin söpöjä!!! :) aivan uskomatonta että saan itsekkin muutaman kuukauden päästä oman pienoisen! :)
 
Täälläkin on seurattu ja tunnusteltu että onkos niitä liikkeitä. Vaikuttaisi siltä että vielä ei niitä tunnu, mutta varmaankin melko lähiviikkoina. Monenlaisia ajatuksia kyllä heräilee ja tunteet on tosi pinnassa muutenkin. Jotain mielialavaihtelua nyt ollut muutaman viikon.Taitaa ne hormonit todellakin tuolla vähän heitellä.
Joku oli vähän huolissaan kun en saa unta. Psykiatri on juuri lääketieteellisesti spesialisti esim henkisten sairauksien hoidossa. Itselläni syyt ovat nyt suoraan fyysiset eli syitä on kyllä löydetty. En vaan halua niitä täällä tarkemmin puida. Mutta en osaa olla "valittamattakaan". Olen menossa neuvolaan ensi viikolla ja pyydän lääkäriajan, sillä en jaksa varmastikaan koko raskauden läpi tätä hurjaa valvomista. Jotain niksiä ainakin hetkeksi saatava että elimistö voisi palautua.Kiitos kuitenki "huolenpidosta".Olen myös harkinnut lymfaa tms..joka tapauksessa en kaipaa mitään kemiallista elimistööni, sillä sikiölle useimmat eivät tee hyvää.
Ja kaikesta ei ole tietoa edes. Sinänsä hankala tilanne Oma odtusaikani on siis ollut todella haastava ja jatkuu vaan. Pääasia on kuitenkin se, että ei ole hengenvaarallista sairautta ja sikiön tilanne yhä stabiili. Joten aina täytyy nähdä asioiden valoisat puolet. Eletään tässä ja nyt ja nautin tästä niin suuresti kuin vain ikinä voin.

Mies on mahtavan tuen antanut ja hänen voimansa on ollut tärkeä omassa jaksamisessa myös. Miten teillä muilla kumppanit ja parisuhteet nyt kun on näitä suuria muutoksia? Kyllä mekin on mietitty usein että uskomatonta että pian meillä on saman katon alla yksi ihminen lisää..meistä kahdesta syntynyttä:)!! Ei aina meinaa uskoa että näin ihanasti asiat on. Ystäväpiirissä on paljon lapsettomuutta ja monenlaisia mutkia ollut vauvahaaveissa. Jotenkin itsekin pelkäsi että sehän voi osua vaikka meidänkin kohdalle. Mutta elämä on lahja ja sen olemme saaneet. Sen soisi kaikille jotka oikeasti lapsen haluavat ja ovat valmiita huolta kantamaan ja rakastamaan. Mutta elämä ei aina mene reilusti,

Unirättejä mäkin hypistelin yksi päivä vauvaliikkeessä..aika kivoja kyllä..ja kummasti sitä saa aikaansa muutenkin noissa liikkeissä kulumaan. Kovissa hinnoissa on pienetkin tuotteet..mutta me on ajateltu satsata tiettyihin asioihin miettimättä hirmuisesti rahaa. Vaunut, syöttötuoli joka jo onkin, pinnasänky..
Mutta eihän tässä vielä ole kiire noiden tavaroiden kanssa. Itse vaan olen niin kiireinen että jotenkin tykkään hankkia jo ajoissa kuin sitten kaiken hässäkän keskellä kerralla. Ja toisaalta saa sitten pienen kanssa rauhoittua kun se syntyy tähän meidän keskelle:). Eikö olekin kaikkea hienoa nykyisin vauvoille ja lapsille..unileluista lähtien kaikkea hienoa. Ihailin noitakin kylvetystuotteita..tekisi mieli ostaa ja ostaa ja ostaa.

Jokos niitä ulkomaan matkaillijoita on? Takan New Yorkia jne vai edessäpäin;))? Kertokaahan matkakokemuksia ja löytöjä:).
Pianhan ne alkaa joulualetkin..sieltä saa suomessa tehtyä toivottavasti hyviä juttuja. Itselle ei tarvita mitään, nyt satsataan vaan tulevaan:).
Oletteko muuten miettineet kuinka kauan aiotte viipyä äitiyslomilla..tokihan nyt on aikaista? Mutta minulta työnantaja kysyi asiaa ja jotain arviota yritin miettiä siihen että milloin paluu sitten koittaa. Hauska täältä kaukaa miettiä niin pitkälle. Vauvaakaan vielä..:).
Jos saisin itse valita niin viipyisin kunnes lapsi on 3 vuotias..mutta se ei vaan ole mahdollista.

Sandrapaa..sulla on tosi pitkä odotus pelkkään ekaan ultraan, tuo kysyy jo luonnetta että pystyt odottamaan noin pitkälle käymättä omakustanteisesti. Onnellisia hetkiä sinne 19 päivään. Muuten olen tuolloin mieheni kanssa minäkin menossa ultraan..silloin meillä on rakenne ultra. Ja jännitystä on taas kovasti ilmassa:).
Onko sinullakin kunto "heikko"..täällä samaa..Kuinka huomaat sen? Minä en jaksa kävellä kuin pieniä pieniä lyhyitä lenkkejä, pyörryttää, ja voimat vaan on vähissä. Kuntoilen kuitenkin minkä pystyn, että ei aivan menisi rapakuntoon. Onko muilla mitään voipumista..ja entäs liikuntaohjelmaa:)?

Nyt ei vaan enempää irtoa tälle iltaa..ajattelin kirjoitella ja käydä lukemassa ajatuksianne..:)! Hyviä unia ja vahvaa ensi viikkoa:)))*!!!
 
tytönäippä 31.3.2010 toinen (esikoinen 6/08, km 5/09), Koks
Sienna@ 4.4.2010 esikoinen, Naistenklinikka
Zarja* 4.4.2010 esikoinen ,Tays
TNL 4.4.2010 esikoinen
Alessia* (34v+33v) 6.4.2010 toinen (esikoinen 7/08), Kätilöopisto
Säde2010 8.4.2010 toinen (esikoinen 10/06)
Johnu 8.4.2010 esikoinen
Sandrapaa88 9.4.2010 esikoinen
Ilona79 12.4.2010 toinen (esikoinen 10/07)
kiukkumöykky 13.4.2010 esikoinen
Kesä* 15.4 neljäs
Ilona81 15.4.2010 esikoinen (km 05/09, km 07/09)
Monuska79 16.4.2010 esikoinen, Oulu
Iita* 17.4.2010 esikoinen
Lydia* 20.4. 2010 toinen (esikoinen 10/06)
Hertta1981 24.4.2010 toinen (esikoinen 12/08)
Tylleröinen 25.4.2010 esikoinen
Illusia75 24.4.2010 toinen (esikoinen 7/08)
Mamu82 25.4.2010 kolmas (esikoinen 8/06, toinen 12/07)
Leeloo 26.4.2010 esikoinen
-Jojo 28.4.2010 esikoinen, Naistenklinikka
Jenny* 29.4.2010 esikoinen
Tz 30.4.2010 esikoinen
Mity 30.4.2010 esikoinen

Terveisiä kaikille Buenos Airesista Argentiinasta! :) 2kk matka-aikaa jäljellä, uudeksi vuodeksi mennään New Yorkiin.
Elokuun puolvälissä plussasin, ensimmäistä odotan ja LA 28.4.2010 nyt siis rv 14+5. Ei ollut suunniteltu lapsi, mutta iloinen yllätys kuitenkin. Jätin ehkäisyn kesäkuussa ja päätettiin että jos on tullakseen niin tulee.

Suomessa kävin Naistenklinikalla ekassa ultrassa kahdesti. Arvioin "hieman" väärin kiertoni, alkuperäinen LA oli 3.4, mutta siirtyi siis pikkasen. :) Ekassa ultrassa rv oli 8, tokalla kertaa ekassa ultrassa rv 11+6. Kaikki ok ainakin tähän mennessä. Yllättävän helpolla olen päässyt, ei pahempaa pahoinvointia, ihan niitä ns. normaaleja eli väsymystä ja nälkä pahoinvointia jos ei ole kerennyt syödä. Tänään vasta ekan kerran aloin lukemaan tätä keskustelua ja oli paljon johon piti kommentoida. Tietenkin unohdin nyt jo puolet.

Huomasin, että joillain oli huonoja kokemuksia Naistenklinikalta. Harmi! Mulla käynyt vissiin tosi hyvä tuuri koska kaikki siellä ovat olleet tosi mukavia! Kuukauden päästä suunnilleen suuntaan täällä etelä-Amerikassa päin rakenne ultraan, yksityinen sairaala on jo katottu valmiiksi eikä ole täällä suunnalla pahan hintainenkaan.

Sikainfluenssa rokotteesta oli paljon täällä puhetta, itse en meinaa sitä ottaa.

Neuvolasta sen verran, että itse käyn Espoossa neuvolassa ja neuvolatäti kuka mulla on, on todella mukava. Samoin kaikki terveydenhoitajat. MUTTA, ensimmäinen raskausajan lääkärintarkastus oli jotain aivan kammottava. Mulla on sellanen vanhempi naislääkäri, joka oli tosi kovakouranen. Jopa niin että aloin vuotamaan verta käsittelyn jälkeen. Onko teillä tietoa pystyykö neuvolalääkärin vaihtamaan, en todellakaan halua enää samalle lääkärille.

Toivon kaikille oikein hyviä vointeja! :)
 
Mulla on New Yorkin matka ensi viikonloppuna :) Miestä tosiaan taitaa vähän jännittää, miten sillä menee esikoisen kanssa. Kun nää pienetkin on jo niin fiksuja, että ne huomaa jos toista vanhempaa voi pallottaa helpommin kuin toista...

Meillä tää uusi odotus ei erityisemmin ole vielä vaikuttanut parisuhteeseen. Sitten alkaa vasta vaikuttaa kun lapsi on syntynyt ja kotona hirveä härdelli!

En vielä tiedä kauan olen kotona, joko kunnes kuopus on 1,5 v tai 2,5 v. Menen sittten syksyllä töihin (tai ehkä keväällä vähäksi aikaa ja sitten kesälomalle). Esikoisen aion pitää kotona 3-vuotiaaksi, koska mummoja ja pappoja ja puistotätejä on tässä lähellä tarpeeksi, että välillä saa itse huilia vauva kanssa kahden.

Tervetuloa, Jojo! Varmaan saat neuvolalääkärin vaihdettua jos haluat. Tosin ei sitä kovin montaa kertaa tapaa muutenkaan.
 
Pitkästä aikaa ehdin vähän kirjoitella, on ollut kiirusta. Kaikki on mennyt kohtuullisen hyvin, vatsan turvotusta edelleen ja nyt täytyy välillä turvautua äitityshousuihinkin jo. Vatsan kanssa on ollut muitakin ongelmia, mutta ei onneksi mitään vakavaa. Vaikka minäkin tutkimuksiin jouduin.

Sikainfluenssarokotuksen otin, käsi tuli vähän kipeäksi, muita oireita ei. Ainakaan vielä ei kaduta.
Liikkeitä ei tunnut vielä, on vasta viikko 16 alkanut. Ultrassahan päivällä aikaistui tuo laskettu aikani. Muistaakseni näihin aikoihin esikoista odottaessani näin unen joka viittasi (paikkaansapitävästi) sukupuoleen, mutta nyt ei ole edes minkäänlaista tunnetta, että kumpi tulee. Näkeehän sen sitten.

Rinnat on kasvaneet, isompia rintaliivikokoja täytyy jo käyttää.

Täällä on ollut ihanan vilkas keskustelu, ja lukemassa olen käynyt ahkerasti, pitäisi vielä ehtiä vähän kommentoimaankin useammin.
 
Heippahei täältäkin!

Tänään ollut jännittävä päivä, sain sikainfluenssarokotteen työterveyshuollossa. Onneksi sitä kautta ettei joutunut odottamaan neuvolan rokotusaikaa, joka on vasta puolentoista viikon päässä. Totesin, että kai se on hyvä ottaa rokote kun työskentelee sosiaali- ja terveysalalla ja tapaa ihmisiä paljon päivittäin. No jos se olisi tällä ohi niin ei tarvitsisi miettiä koko asiaa ollenkaan enää ja saisi nauttia odotusjasta eikä pelätä mahdollista influenssatartuntaa.

Joku kyseli liikkeistä, minulla tuntuu töytäisyjä ja vähän nykäysten tyylisiä tuntemuksia kun masuasukki liikkuu. Ne tuntuvat lähinnä navan alapuolella, mutta nyt myös sekä vasemmalla että oikealla puolella. Mielestäni ne ovat aivan eri tuntuisia kuin normaalit suoliston toimintaan liittyvät tuntemukset eivätkä ole ollenkaan epämiellyttäviä. Tänään töiden jälkeen oikaisin sohvalle ja silloin alkoi melkoinen ralli, mieskin pystyi tuntemaan liikkeet vatsan päältä, vaikka rv 18 alkoivasta. Ihanaa!!!

Hyviä vointeja kaikille!
 
Heipparallaa!

Kävin myös ottamassa tänään rokotteen, toistaiseksi vain käsi kipeytynyt hieman. Toivottavasti muita oireita ei tulisikaan.

Liikkeistä en osaa vielä varmaksi sanoa, välillä tuntuu sellaisia pieniä "muljahduksia" tuolta vatsasta ja toisinaan alkaa yhtäkkiä jostakin kohti ikään kuin kiristämään tuota vatsanahkaa.. Hankala selittää, mutta jos sattuu alushousujen saumakohtaan, sen tuntee tosi selvästi.
Voih, kumpa tuntisi pian jo selkeitä potkuja - niitä odotellessa... :)

Asuntoja katsellaan mekin jatkuvasti, ei vain ole sopivaa sattunut kohdalle. Peukkuja täältä muille samassa jamassa oleville!

Jahas, täykkärit alkaa, sohvalle siis :)!

Hyviä vointeja!

-Iita* rv 16+5
 
Hei kaikille!

Lukemassa olen käynyt aktiivisesti, mutta eipä ole tullut kirjoiteltua taas aikoihin :)

Täällä ei vielä tunnu liikkeitä, ainakaan liikkeiksi tunnistettavia. Odotan jo malttamattomana, että maha-asukki ilmoittaisi olemassaolostaan. Sikainfluenssarokotetta harkitsen vielä, mutta olen varmaankin kallistumassa sen ottamisen puoleen. Jotenkin vain koko päätös ahdistaa, se päätös nyt on vaan tehtävä.

Kohta lähden etsimään ensimmäistä kertaa mammahousuja itselleni :D
Yllätyksekseni huomasin pari päivää sitten töihin lähtiessä, että aiemmin löysät farkut eivät enää tahtoneet mahtua jalkaan, ja muut housut olivat tietenkin juuri kuivumassa pyykkinarulla. Pienen punnerruksen jälkeen pääsin lähtemään kotoa pöksyt jalassa, ja töihin oli pakko ottaa mukaan colleget vaihtohousuiksi. Ostoksille siis, mars mars. Hymy huulilla tietenkin, kasvavasta vatsasta ylpeänä ;)

Lähes puoli vuotta laskettuun aikaan tuntuu ikuisuudelta, eikä millään malttaisi odottaa... Onko muilla samoja ajatuksia?

- Hätähousu-Tylleröinen
 
Mulla laskettuun aikaan vielä 5 kk ja 3 päivää, ja ihan hyvin jaksan odottaa :) Kun on jo tämä yksi lapsi. Ekassa raskaudessa sitä halusi kamalasti tietää, miltä oma lapsi näyttää. Nyt ei enää niin jännitä. Kunhan sukupuolen saisi pian selville! Mulla on rakenneultra kahden viikon päästä.

Oletteko nähneet tämän kuvan (kamalan pitkä linkki, mitenköhän onnistuu...)

Google-kuvahaun tulos kohteessa http://benedson.blogs.com/benedson/baby%20foot.jpg

Kuvahaulla "baby foot" löytyy myös, sikiön jalka näkyy äidin vatsanahan läpi.
 
Tänään tarttui kaupasta iso kassillinen vauvan vaatteita. Väriskaala on ns unisex tyyliä,,ja jokunen täysin tytön tai täysin pojan. Ompahan antaa jollekin kaverille sitten niitä jotka menevät ohi tämän esikoisen kohdalla. Ultraan on vielä matkaa parisen viikkoa..Mutta kun ei malta millään olla ostelematta. Kyllä on vaan täällä käynyt niin että äidiksi tuloon hurahtaa jo nyt täysin..vähän höpsön hommaa täältä asti mutta minkäs teet kun ei pysy nahoissan:))).

Ensi viikolla lääkäri. Täällä on kyllä suurta huolta terveyden kanssa..sikiön tila pelottaa. Vasta joskus pitkän ajan päästä näkee onko kaikki lopulta hyvin. Viimeistään siis kun syntynyt ja aika kulkee.Kamalaa että joutuu kaikkea tätä murhetta ja huolta kantamaan. Ja meillä kaikilla odottavilla tuo sikatautiuhkakin just päällänsä..sekin vielä.
Olen nyt kysynyt tarkkoja lukemia niistä jotka ovat ottaneet ja jotka ei..puolet odottavista ottanut ja ottamattomia loput sekä osa lopuista vielä käymättä /heiltä kysymättä ottavatko rokotteen. Tuon perusteella enemmistö näyttäisi siis ehkä ottavan sen rokotteen. Mutta ei kaikki.Siis raskaana olevat.Vähemmistön määrä on vaikea arvioida. Jäi vielä?? Tämä on vaan omaa gallupia omalta alueelta omasta hoitopisteestä. Noh ajattelin kertoa tuon vaan siksi että kun osa vielä pohtii kantaansa. Ainakin itseä kiinnosti vaan että kuinka on muut toimineet. Ulkopuolisen suusta.
Minä se meinaan hurja olla ja uskoa omaan päätökseen nyt niillä painavilla perusteilla jotka olen aiemmin jo saanut selville. Se on helpottanut. Sillä päätös kun tehty ei tarvitse sitä enää pähkäillä. Nyt vaan katsotaan tulevaa silmiin ja toivotaan että kaikki käy hyvin jokatapauksessa. Omaan kotiinkaan ei voi linnoittautua.
Harmi että nyt tuo sikainfl.on jollain tapaa "onnen esteenä"/rajoittaja. Varjona tuolla yllämme. Mutta tästä selvitään..!!!:) Kaikkihan voi olla vaan liioitteluakin. Siksikin että kun on nuoriakin menehtynyt tähän sairauteen.Jota ennen aikaisemmat influenssat eivät ole näin rajusti tehneet. Luonnollisesti herää pelkojakin. Mutta mene ja tiedä..kukaan ei oikein vielä tiedä. Vasta aika puhuu kaikkea lisää.

Kiva kun Lydia saavuit linjoille kuulumisia tuomaan:)!!

New Yorkin matkalaiselle ikimuistoista reissua:))!!! Aivan ihanaa..toivotaan että lentoaika pysyy kurissa ja jaksat hyvin pitkän lennon:)!

Liikeet..niitä mietin oliko eiliset tuntemukset niitä..on aikas vaikeaa saada selkoa miltä ne liikkeet pitäisi tuntua:)))..näillä viikoilla voi jo tuntuakin..mutta kuulema 20rv esikoista odottavilla ainakin useinmiten..
Vielä se pahoinvointi vaivaa ajoittain, väsymystä riittää..masu kasvaa ja näyttää kivalta:)! Rinnat paisunut ja mammahousut edelleen kaupassa hyllyllä notkuu ja odottaa hakijaansa. Pian pian kipaistava,sillä eihän tästä "survomisesta"kohta tule oikeasti mitään:)))!

Joulua tunnelmoidaan jo ympärillä..ystävien kanssa glögi iltoja ilman terästyksiä:)..mukavaa..ja omat pikkujoulut nätisti ja sievästi edessä..taitaa muuten tänä jouluna olla pukinkontti köyhempi, sillä vauva saa nyt eniten lahjoja ennenkuin on syntynytkään..kuten ne vaunut(n.800e)huih!Mutta ei mitään kummempia..piti käydä täällä taas jotain höpisemässä..
HYVÄÄ ILTAA KAIKILLE JA IHANIA ODOTUSHETKIÄ:)!!!
 
Täälläkin on nyt possupiikki pistetty. Mitään ihmeempiä sivuvaikutuksia tuosta ei tainnut tulla, käsi kyllä aika kipeäksi ja vatsa on myös ollut vähän sekaisin. Olo oli kuitenkin jo rokotetta hakiessa vähemmän hyvä, vilustuin siellä reissussa taas. Joten kyllä ne päänsäryt ynnä muutkin löytyivät, mutta tuo rokote aiheutti niistä korkeintaan osan. Nyt olo alkaa olemaan jo ihan hyvä, käsikin on melkein entisensä.

Tuon vilustumisen myötä sain sitten jo välillä vähän huolestuakin, kun liikkeitä tuntui selvästi vähemmän. Luultavasti tosin en vain ehtinyt kiinnittää niihin niin paljon huomiota kun keskityin enemmän yskimiseen ja aivasteluun, noin ainakin päässäni järkeilin. Nyt nimittäin masussa möyritään ihan entiseen malliin. :)

Äitiyslomasta, Zarjako siitäkin jo kyseli: maanantaina selvisi, että koulujutut ovat nyt sillä mallilla että valmistujaisjuhlia tässä enää odotellaan. Olen siis periaatteessa "äitiyslomalla" nyt, ellen jotain muuta onnistu keksimään. :D Huojentava tieto kyllä, varmaan miehellekin, taisin nimittäin olla vähemmän mukavaa seuraa parina viime viikkona kun mistään ei tuntunut tulevan mitään. :P Täytyykin nyt sitten ehkä yrittää vähän korvata noita kärsimyksiä miehelle, suunnitelmissa ainakin leipoa jotain oikein hyvää isänpäiväksi. Miten muut esikoisen odottajat, vietättekö isänpäivää? Meillä asiasta keskusteltiin viikonloppuna kovasti, mies on sitä mieltä että tottakai on jo isä, kun kuviakin lapsesta todisteena.. Ihan sitä isänpäivälahjaksi toivomaansa uutta telkkaria ei kyllä silti tule saamaan! :D

Moni tuntuu jo ostaneen lapselle kaikenlaista, itse olen vasta katsellut. Silti muutama pieni vaatekappale on tännekin jo eksynyt, tulevat mummo ja isomummo eivät malta olla ostelematta.. Itse näin alkuun yritän nyt lähiaikoina väkertää valmiiksi onnettoman minkälie tilkkutäkkini, jota aloin tekemään jo kuumeilun alkuaikoina. Ei ehkä mikään tarpeellisin, eikä varmasti kaunis, mutta ainakin rakkaudella kasaan räpelletty! :D

Nyt täytyy kyllä taas siirtyä vielä hetkeksi nukkumista yrittämään.
 
Moikka kaikille! Ja tervetuloa porukkaan, -Jojo (ja muutkin jos on lähiaikoina mukaan tulleita)! :)

Tuntuu, etten taas ole aikoihin ahtinyt istahtaa tähän koneen ääreen kirjoittamaan kuulumisia ja ajatuksia. Mutta nyt sen teen, kun lapset on päiväunilla ja en saa rehkiä kotihommien, pihan haravoinnin tms. parissa! Tulin juuri nimittäin neuvolasta, ja otin samalla sen A(H1N1)v-rokotteen. Jumppaankin olin aikonut mennä tänään, mutta täytyy olla rasittamatta itseään nyt tämän päivän ajan, ettei käsi kipeydy tms. Neuvola-aika piti olla vasta huomenna, mutta olipa ihanaa, kun terkkari aamupäivällä soitti ja kysyi pääsisinkö jo tänään käymään! :) Siellä ne sydänäänet kuului (ensimmäistä kertaa kuulin ne), ihanaa! :D

Ihana toi kuva, mihin Alessia* laittoi linkin! :D On mullakin vähän malttamaton olo, kuten Tylleröisellä, mutta toisaalta tiedän, että nyt pitäisi vaan nauttia päivä kerrallaan! Tämä vaihe raskautta on kuitenkin sinäänsä mukava, että ei vielä paikkoja kolota eikä ole niin vaikea nukkua ja liikkua,... Tuossa vaiheessa, kun vauva tunkee jaloilla ja käsillä ja vaikka millä vuorokaudenajasta riippumatta, odotus voi olla aika rasittavaa ;). En tiedä ymmärtääkö kukaan mitä yritän sanoa...mutta sitten loppuraskaudessa voi muistella hyvällä tätä aikaa, kun oli ns. tasainen vaihe...eikä kukaan potkinut kovaa virtsarakkoon tms. ;D.

Sikiön liikkeitä olen malttamattomana odotellut ja kuulostellut, ja maanantaina (rv15+0) tunsinkin ensimmäisen "kuperkeikan" (sarja peräkkäisiä muljahduksia) :D. Jo viikonloppuna olin tuntevinani pieniä "hipaisuja", mutta tuo maanantainen tuntemus oli kyllä selkeä. Sen jälkeen ei kyllä ole paljon mitään tuntunut (en kyllä ole ehtinyt kuulostellakaan muuta kuin iltaisin ennen nukahtamista), mutta oletan, että lähipäivinä alkaa useammin tuntua liikahduksia - sikiö kuitenkin kasvaa vauhdilla ja saa lisää voimia (kuten Vauvan Odotus-opuksesta voi lukea) :). Esikoista odottaessa tunsin muistaakseni 16. raskausviikolla ensimmäiset pienet "hipaisut", joista en kuitenkaan heti ollut varma. Mutta rv:lla 18-19 liikkeet tuntuivat jo selvästi eikä niistä enää voinut erehtyä. Vaikka alussa se on sellaista pientä kuplintaa , hipaisuja tai pieniä muljahduksia...

Joku kyseli kauanko ollaan vauvan kanssa kotona... Mä luulen, että olen sinne suunnilleen "vauvan" 3-vuotissynttäreihin asti. Niihin aikoihin esikoinen taitaa olla esikoulussa ja aloittaa sitten syksyllä koulun...hui! Ehkä tässä välissä tulee laitettua isommat lapset johonkin päiväkerhoon tms. muutamaksi päiväksi viikossa :). Ehkä vajaan vuoden päästä syksyllä, kun tämänhetkinen kuopus on vajaa 3-v. ja esikoinen 4v., voisi heidät laittaa samaan kerhoryhmään!?! Tuntuu oudolta, että saisin olla vain yhden lapsen kanssa osan päivästä/päivistä :D. ...Olisi kiva tosiaan sitten tämän kolmannen lapsen syntymän jälkeen alkaa pikku hiljaa yrittää kartoittaa mahdollisia työpaikkoja - valmistuin vuonna 2006 esikoisen syntymän aikoihin, enkä vielä ole ollut työelämässä... Tuntuu, että kohta en enää muista mitään mitä olen opiskellut ;). Haluan nyt kuitenkin ihan rauhassa antaa lapsille aikaani ja olla heidän kanssaan kotona, kun he ovat pieniä. Toisaalta, jos minulle järjestyy työpaikka ja mies haluaisi jäädä kotiin lasten kanssa, voisin kyllä mennä töihin jo aiemmin (esim. kun tämä odotuksen alla oleva lapsi on vuoden ikäinen). Mutta aika näyttää... En oikein tiedä, onko tällä paikkakunnalla välttämättä mulle töitä - pitäisi tosiaan soitella ja käyttää mielikuvitusta...tai käydä työkkärissä saamassa jotain ideoita...

Zarja* kyseli parisuhteesta... Meillä ei ole tainnut muuttua suuntaan eikä toiseen...mitä nyt mies ehkä vähän useemmin on muistanut muistuttaa kauneudestani tms. kivaa :). Ja epävarmuuden hetkinä mies on kyllä ajatellut positiivisesti ja tsempannut mua myös olemaan positiivinen. Arki meillä on kiireistä lapsiperheen arkea - ruokatarjoilua 2-3 tunnin välein, päiväunia, pottailua, vaipanvaihtoa, lasten tappeluiden ja kiistojen selvittämistä, musiikkileikkikoulua, ulkoilua,... ja välillä jotain omaakin pääsen harrastamaan. Nyt olen käynyt kerran viikossa vesijumpassa, muuten aika epäsäännöllistä tuo liikunta. :( Hurja järjestäminen, jos yritän päästä jumppaan tms., joskus ei vaan jaksa alkaa järjestää mitään menoja :). Se on juhlaa, kun pääsee yksin rauhassa ruokakauppaan (ja superjuhlaa, jos pääsee rauhassa vaateostoksille...vaikka silloinkin täytyy ensin katsoa läpi lastenvaatteet) ;). No, älkää säikähtäkö eiskoista odottavat, vauvan kanssa on onneksi helppoa mennä minne vaan, enemmän vauhtia ja pinnan kiristymistä aiheuttaa nuo vähän isommat lapset! Vauvaa voi imettää missä vaan ja vaipankin voi vaihtaa vaunuissa tai sylissä ihan helposti. :)

Eikö muut ole käyneet sokerirasitustestissä kuin *taffel*? Mulla se on edessä joskus rv:lla 24-28. Vähän jännittää miten itse sietää sen makean litkun ja etenkin sitä edeltävän syömättömyyden/juomattomuuden... Kuitenkin vahingossa laitan jotain suuhuni ;).

Ainiin, sain seuraavan neuvola-ajan kuukauden päähän (4.12.), ja tällä kertaa aika tuntuu jotenkin lyhyemmältä kuin aikaisemmat kuukauden odotukset... Johtuiskohan siitä, että omia synttäreitä, kuopuksen 2-vuotissynttäreitä ja joulua odotellessa aika kuluu jotenkin nopeemmin?!? Tarkoitus olisi tehdä joulukortit pian valmiiksi, mutta tällä hetkellä olen päässyt vasta alkuun...

Ihania odotuspäiviä jokaiselle! Toivottavasti Zarja* osaat olla liikaa huolehtimatta pikkuisen sikiön voinnista (ja tietysti toivotaan, että hänellä kaikki on kunnossa)!!! :)

Terveisin,
Mamu82, rv15+3 (neuvolakorttiin merkattiin jostain syystä 15+4, mutta samapa tuo :D)
 

Yhteistyössä