Täällä pähkinäpuu toinen, en tältä valvomiselta enää pysy edes viikonpäivistä kärryillä meillä on auttanut perhepeti (nukahtelen kevyesti syötön aikana, nukahdan nopeammin syönnin päätyttyä), päiväraivoja kantoliina. Mutta jokainen päivä ja yö on erilainen, mikä rauhoittaa tänään ei välttämättä kelpaa huomenna. Voihan vauva onneks toinen on niin söpö ja ihana ja rakas, että tätä jaksaa.
Mulla auttoi epiduraali ponnistusvaiheessa, ja se laitettiin mulle n. tuntia ennen. Ponnistuttanut oli jo ennen epiä, ja se pakottava ponnistustarve kyllä sen myötä hävisi. Supistukset tuntui kuitenkin selvästi ja tunsin vauvan liikkuvan alaspäin kun ponnistin, joten en kokenut olevani liian "turta". Kätilö oli jälkeenpäin sitä mieltä, että epi loppuvaiheessa auttoi mua rentoutumaan tarpeeksi, että homma saatiin saatettua loppuun, eli epin jälkeen aukesin vikan sentin kaksi verrattain nopeasti ja jaksoin ponnistaa, vaikka synnytys oli siinä vaiheessa kestänyt jo 18 tuntia.
Mulla auttoi epiduraali ponnistusvaiheessa, ja se laitettiin mulle n. tuntia ennen. Ponnistuttanut oli jo ennen epiä, ja se pakottava ponnistustarve kyllä sen myötä hävisi. Supistukset tuntui kuitenkin selvästi ja tunsin vauvan liikkuvan alaspäin kun ponnistin, joten en kokenut olevani liian "turta". Kätilö oli jälkeenpäin sitä mieltä, että epi loppuvaiheessa auttoi mua rentoutumaan tarpeeksi, että homma saatiin saatettua loppuun, eli epin jälkeen aukesin vikan sentin kaksi verrattain nopeasti ja jaksoin ponnistaa, vaikka synnytys oli siinä vaiheessa kestänyt jo 18 tuntia.