Huhtikuun hurmurit 2015 - Huhtikuu, meidän kuu!

Paljon onnea Elea! :flower:
Haluaisitko kertoa vauvan sukupuolen? Oliko rv 38+4, laskinko oikein? (ja kirjoitin 28+3, mutta onneksi huomasin korjata nopeesti)

Lumme, kuulostaa siltä, että pieni tosiaan haluaa vielä pysyä yksiössään kasvamassa, vaikka sinulla onkin jo pitkään ollut tukalaa. Ballingit siis otettiin pois, ne ei tulleet itse? Ei mulle mitään ehdotettukaan kahta yhtä aikaa, ykskin oli tarpeeksi kivulias!
Ihmeen pitkän ajan päähän ne seuraavan käynnistysajan antoivat, mutta silloinhan sinulla näköjään onkin la. Kovasti tsemppiä!
 
Viimeksi muokattu:
Onnittelut Elea vauvasta! :heart: Ja tokihan sitä saa hehkuttaa, jos kaikki menee hyvin - ihana vaan kuulla, että on helppojakin synnytyksiä :)

Lumme: kovasti jaksamista sinne. Ei varmasti oo helppoa, kun oot jo pitkään odottanut tuota synnytystä, mutta jospa se käynnistyy sitten itsestään kun vauva on valmis :)

Vauvajuttuja. Vauva on nukkunut nyt rapian neljä tuntia (vedettiin sitä ennen parin tunnin tissittely-maraton) ja tuntuu siltä, että pitääköhän sitä jo mennä herättelemään.. Meillä kun ei aiemmat ole koskaan olleet näin hyviä nukkumaan :)
Miten muilla vauvaantuneilla; kuinka pitkiä unia teidän vauvat ottaa pisimmillään?
 
Onnittelut vauvan saaneille!

Lumme tsemppiä. Näyttää tosiaan että vauva haluaa vielä odotella saapumista tähän maailmaan.

Boomkaa: Meille annettiin ohjeeksi että kolmen tunnin unien jälkeen pitäis herätellä, mutta siksi kun lisämaito käytössä ja paino pitäis saada nousuun. Täällä nukutaan tissittelyn jälkeen tunnista kahteen, mutta kun on vedetty korviketta kunnon määrä, niin vois nukkua varmaan neljä tuntia ihan heittämällä. Välillä olen antanut melkein noin kauan nukkuakin, kun ei raaski herätellä..
 
Onnea elea <3

Vauvan herättelystä.. Meillä esikoista ohjattiin herättämään 4 tunnin välein synnärillä, mutta lähinnä kai siksi että sokerit oli aluksi alhaalla. Tämän toisen kanssa ei tullut mitään ohjeita :)D) mutta joku ohjelehtinen oli huoneen pöydällä jossa luki että rintamaidolla oleva vauva syö tavallisesti 1-4 h välein.

Meidän neiti vetää myös pitkiä unia, mikä tuntuu hassulta kun esikko taas oli tunnin välein tissillä. Tämä voi vetää kevyesti 4 tunnin unet... Alussa herättelin 4 tunnin jälkeen, mutta en nyt oo aina raaskinut kun vaipat kuitenkin kastuu hyvin ja kakkaa tulee eli eiköhän sit oo massu ollut täynnä.
 
Meillä poikanen on pisimmillään nukkunut viittä ja puolta tuntia, viittä tuntia, mutta sitten onkin nälkä! Omaan syömisrytmiin siirtymisen aluksi perheosastolla laitettin kelloa herättämään viimeistään 4 h edellisen syötön alusta, mutta ei enää aikoihin, kyllä poitsu kertoo, kun on nälkäinen. Ja paino on noussut 300 g viikossa. Yleensä hän syö kolmen tunnin välein. Kun on ollut hereillä ja seurustellut, nälkä tulee nopeammin. Pidetään yhä kirjaa syönneistä, että kauanko, paljonko, mitkä lisät (rauta, D, rintamaidonvahvike) ja mitä tullut ulos milloinkin. On helppo vilkaista mihin aikaan arviolta haluaa seuraavan kerran ruokaa.

Olen stressannut maidon riittävyydestä, niin tänään jää vissiin pakastettavaksikin. Ennätys vuorokauden syönneissä oli toissapäivän 720 ml (+ pitkät tissisyönnit)! Siinä oli kyllä molemmissa päissä liki puolenyön syönnit, mutta hurja määrä joka tapauksessa, varsinkin kolmekiloiselle! Eikä ihme, jos tuntui että maitoa ei meinaa riittää!
Aamulla oli kyllä jo tosi kipeen täydet tissit, ihan kovat, kun mies hoiti yösyötön ja antoi mun nukkua yli 7 tuntia, se oli kyllä ihanaa ja tuli tarpeeseen. Jatketaan yleensä aamuisin unia miehen lähdettyä töihin, tunti tissittelyä ja siihen päälle molemmat nukahdetaan pariksi tunniksi.

Iltaisin on masukipukitinöitä, kokeiltiin nyt siirtää rautalisän antoaikaa, auttaisko (vai siirtääkö kipuilun yölle, toivottavasti ei!). Tuntuu, ettei kipuilussa auta kuin sylissä kanniskelu, jos sekään. Onko jollakulla kokemusta noista koliikkisittereistä ym, auttaako semmoiset?
 
Nonnii, kiva kuulla että on ihan normaalia tuo nukkuminen. Vaikka jo kolmas lapsi, niin arki voi tosiaan olla aika erilaista jokaisen kohdalla :D Vauva heräsi sitten itse, söi toisen rinnan ja jatkoi nukkumista..Ihana tuhiseva käärö tuossa sohvan mutkassa vieressä :heart:
Vaippoja kastuu kyllä hyvin ja kakkaa tulee monta kertaa päivässä. Etenkin yön jäljiltä (vaippa ollut 6-7 tuntia) saattaa olla niin täysi, että vaatteetkin on kastuneet. Seuraava neuvola on vasta parin viikon päästä, niin jännittää, että miten poika on sitten kasvanut :)

Kevis: komian kokoisia määriä menee maitoa päivässä! Vaan hyvähän se onkin ottaa kiinni kasvussa :)

Meillä on ollut parina päivänä myös vatsavaivoja. En tiedä ovatko nyt niistä D-vitamiineista vai mistä. Tänään iltapäivällä tuntui, ettei kädet riitä mihinkään kun vauva itki, piti kantaa ja hyssyttää sekä samaan aikaan tyttö valitti sohvalla mahakipua ja kuumetta. Kun vauva rauhoittui viimein tissille ja pääsin itsekin istumaan, niin vessasta kuuluu "pyyhkimään". Ja tätä toistui sitten 10min välein kun tytöllä alkoi tosissaan kiertämään vatsassa. Siinäpä oli rentouttava imetyshetki. Huh..Vatsatautia ei ollakaan vielä sairastettu : /
 
Kevis pakko sanoa että kivalta kuulostaa kun sun mies osallistuu kaikin puolin hyvin arkeen...sekä lohduttajana että hoitajana/syöttäjänä. Ihana kun antaa sun nukkua välillä! Muistan vielä esikoisen kohdalla kuin oli rättiväsynyt yösyöttöihin varsinkin ekan kk kun yritin tytön saada syömään rintaa! Paljon pumppasin mutta öisin varsinkin olisin halunnut imettää. Tyttö kuitenkin saattoi vaan karjua naama punaisena eikä alkanut syömään ollenkaan. Sillon mies sanoi usein jotain tyhmää joka sai kyyneleet silmiin! Sitä kun yritti ja yritti niin tosissaan ja mun oli vaikea hyväksyä ettei lapsi halunnut rintaa enkä olis halunnu luovuttaa. Neuvolassakin ohjeistettiin ettei saa luovuttaa...siitä otti vähä liikaa ressiä. Loppujen lopuksi se aiheutti enemmän haittaa kuin hyötyä kun oma mieli oli maassa ja ite olin ihan poikki. Loppujen lopuksi tyttö kieltäytyi kokonaan rinnasta n.3kk ikäisenä. Sillon ajattelin että antaa olla.

Lumme toivottavasti sulla käynnistyisi nyt itsestään! Jaksamista :hug:

Vauvan uni juu meillä vauvat on kyllä päivisin nukkuneet pitkiäkin aikoja. Aluksi sairaalassa on herätelty syömään ja onhan se tärkeää alussa maidon tuotannon kannalta että vauva on rinnalla tiheään. Vauvan painon kannalta yleensä se 4 tuntia on maksimiväli alussa. Kotona en oo enää juuri herätellyt syömään ellei oo johonkin menoja tms.

Miehistä meillä esikois aikaan mies oli aika hiljaista poikaa mutta paljon piti vieressä kädestä kiinni kun olo tiukat paikat. Ponnistaessa seisoi vieressä ja yritti tsempata. Toisen kohdalla meni nopeemmin ja mies oli just käymässä wc:ssa kun minä synnytin. Napanuoran tuli leikkaamaan. Nyt sitten halusin että mies jää tyttöjen kans kotiin. Ja äiti oli salissa mukana., hyvä niin! Oli loistava kokemus!
 
En mä sitten päässytkään tänään synnyttämään. Osastolla oli täyttä, joten huomenna uudestaan. Olin käyrillä, ultrassa ja tutkimuksessa vajaa pari tuntia ja sitten lääkäri totesi, että valitettavasti osastolla on niin täyttä, että siirretään huomiseen. Mutta ihan kiva vaan, koska nukuin niin supersurkeesti viime yönä, niin nyt ehdin kerätä voimia. Kohdunkaulaa kaksi senttiä jäljellä ja ulkosuu just ja just sormelle auki, mutta ballonki yritetään siihen saada runnottua. En tiedä kyllä miten meinaavat onnistua. Vauva ultrassa 3300g, että hyvillä mielin lähden synnyttämään, kun ei tarvitse mitään hirveää mörssäriä ponnistaa, vaikka painoarvio heittäiskin jonkin verran =)

Olen muuten niin tyytyväinen siihen ratkaisuun, että päätettiin olla kertomatta kenellekään synnytyksen ajankohdasta tai ylipäätään, että tiedetään se. Mulla lähtisi ihan täysin järki, jos kaikki soittelisivat sairaalassa ollessa ja kyselisivät väliaikatietoja. Ja sitten soittelisivat keskenään ja juoruilisivat tilanteen edistymisestä. Hermo menee jo siinä, kun mun isoisä soittaa vähintään joka toinen päivä ja kysyy, että joko ollaan sairaalassa. Aamulla oli soittanut jo yhdeksältä mun ollessa sairaalassa ja hetken päästä soitti uudelleen. Sanoi, että hän ajatteli, että jos en toisella soitolla vastaa, niin sitten ollaan synnyttämässä (kun hänellä on oikein allakkaan merkattuna, että la on tänään) ja hän soittaa mun miehelle seuraavaksi. AAAAAARGH. En sanonut mitään nasevaa vaikka mieli teki, kun toinen vielä jaksaa pitkälti yli kasikymppisenä hössöttää jostain vauvasta, mutta on se nyt yksi hemmetti, että jos herää epäilys, että ollaan sairaalassa niin sinne pitää saada välittömästi puhelinyhteys. Eikö sitä voisi ihan vaan odottaa, että me ilmoitetaan koska vauva on syntynyt! :stick: Toivottavasti käynnistämisessä ei mene montaa päivää, koska mä en todellakaan halua kenenkään sukulaisen tietävän, että olen osastolla vaan haluan synnytyksen olevan mun ja mun miehen juttu, eikä mikään kahden suvun välinen projekti johon kaikilla on oikeus osallistua. Mur. Höösätkööt sitten sitä vauvaa kun se on syntynyt.

Noin, pikku viime hetken avautuminen vielä tuohon :D

Huomenna se on menoa :wave:

Karo ja vauveli 40+0
 
Ihanaa joo kun tuo aurinko paistaa mutta tosi inhottavaa kun tuo mukanaan näköjään nuo pikku muurahaiset! Me asutaan siis maantasossa ja tää on eka kesä tässä asunnossa! Enpä ollut varautunut noihin murkkuihin. Valittanutkin olen ja sieltä tuli aika typerä vastaus. Olivat käyneet meillä katsomassa just mun laitoksella olon aikana ja kuulemma vaan 3 muurahaista löytynyt! Voi kilin pallit ku niitä on kyllä niinku joka paikassa eikä auta mitään vaikka joka päivä siivoaa ja imuroi koko asunnon! Pitää vissiin valittaa vaan uudestaan joka viikko että tulevat myrkyttämään nuo pois :mad:
 
PÖÖ!

Ensinäki tasapuolisesti onnea jakautuneille :heart:

LUMME: tsemppiä, kyllä se sieltä tulee kun on tullakseen ja valmis. Se on noissa käynnistyksissä ilmeisen yleistä, että jos paikat on kovin epäkypsät niin se ei tahdo ottaa toimiakseen. :/

ON: turhautumista ilmassa (kevyesti sanottuna). Ei merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ja mulla alkaa pää sanoa sopparia irti. Asiaa ei ainakaan auta jatkuvat jokojoko kyselyt! Niin kypsä jo niihinkin. Eli I feel you Karo!
Mekin päätettiin miehen kanssa, että ei ilmoteta kenellekään synnärille lähdöstä, kun sen aika tulee. Ei jaksa sitä jatkuvaa kyselyä. Halutaan sen olevan meidän kahden juttu. Saavat tietää sitten kun vauva on maailmassa.

No, jos nyt tuntemuksista niin, ei niitä juurikaan ole. Menkkakipuja joo muutamina iltoina ollu ja sitten alapään vihlontaa ym, mutta ei suurempia. Alkaa olla fiilis ettei tää täältä omin avuin tule.

Selkä TODELLA huonossa kunnossa. Ristiselkä ollu pois paikoiltaan nyt 7kk ja siihen lisäks nämä +15kg ni ei hyvä. En pysty juurikaan mitään enää tekemään. Nytkin alotin siivoomisen ja istun sohvalla jo kolmatta kertaa huilaamassa, kun ei oikea jalka kanna enää.. Illalla taas saan itkeä sängyssä, kun särkee niin helvekosti.
Eräs lääkärituttava sanoi, että voisin avautua asiasta neuvolassa ja se vois olla mahdollinen syy käynnistykseen, mutta kun taas toisaalta en halua käynnistystä vaan enemmin niin, että käynnistyis itekseen. EI NÄITÄ KIPUJA VAAN TAHDO ENÄÄ KEstää!

Perjantaina olis neuvola ja mainitsen asiasta siellä... Sunnuntaina LA ja mä toivon, että tää päättäis tulla ennen ensi viikkoa. Arg! Malttamaton ja kärsimätön!

Anyways omanapanen teksti, mutta en muista mitä piti kirjottaa. Hahaha!

ttaisku ja mini 39+3
 
Karo86 No hyvä kun sait lepopäivän vielä jos itsestäkin tuntuu siltä. Tsemppiä loppukoitokseen!

Ttaisku en osaa sanoa muutakuin tsemppiä sinnekin.. Nuo on vaan niin tuskastuttavia nuo vikat viikot. Onneksi lähtö voi tulla koska vain....

ON.. Kävin tänään ekaa kertaa muksujen kanssa kaupassa. Yksin. Mieshän palasi jo töihin...
Ei meillä mennyt kuin 2 tuntia lähtövalmisteluihin :D kun toisen saat vaippoihin, syötettyä ja vaatteet päälle niin toisella on kakat housussa tai muuta kivaa.. Mutta selvisinpäs!

Nyt minut palkittiin sillä että molemmat on nukkuneet jo yli 2 h päikkäreitä, meinaa ihan tylsyys iskeä :)
 
Olo on jotenkin tosi kipeä. Supistuksetkin on kipeenpiä kuin ennen,vaikka ne ei olekaan säännöllisiä. Vauva riehuu ja hikottelee,aivan kun ei olisi vielä pitkään aikaan tulossa pois. Jotenkin kaivaa mielessä ajatus että jos tämä ei tulekaan pois vaikka käynnistettäisoin,tai sitten en kerkiä mihinkään kotoa.

Alkaa jotenkin epätoivo iskwmään kun on odottanut käynnistystä ja nyt ei onnistunutkaan. Miten rajuja supistukset on kun ne oikeasti lähtee/käynnistetään käyntiin. :/
 
Lokakuisista tuli Lumme75 vastailemaan tuohon supistus asiaan! :)
Minulla on kokemus sekä käynnistyksestä, että sponttaanisti käyntiin lähteneestä synnytyksestä. :)

Aika yksilöllistä on miten voimakkaana kukin supistuskivun kokee, mutta vaikka kipu ei itsessään tuntuisi mitenkään sietämättömältä, yleensä ne saavat äidin ikäänkuin vetäytymään niiden ajaksi omaan kuoreensa, siinä supistuksen hetkellä tavallaan ei osaa keskittyä mihinkään muuhun, ajatus on keskittynyt vain ja ainoastaan siihen.
Kipuna itsestään lähteneet supistukset on minusta sellaisia todella voimakkaita kuukautiskipuja muistuttavia, kipu ei välttämättä tunnu vatsalla juurikaan, vaan itsellä se on tuntunut ala selässä/häntäluun kohdalla ja säteillyt reisiin ja ne kivut tulevat aaltomaisesti.
Käynnistys taas on oma juttunsa, jos siihen kylkeen saa oksitosiini tipan. Alkuun tulevat kuten tavallisessakin synnytyksessä, mutta ainakin minulla ja hyvin monella muulla, niiden voimakkuus kasvaa todella nopeasti, ovat siis tavallaan rajumpia. Kipu on sama, mutta tuppaavat kovenemaan normaalia nopeammin, joten ehkä siksi se tuntuu ikävämmältä, kun kroppa ei oikein ehdi tottua, kuten sponttaanisti käynnistyessä.

Ja ne supistukset eivät enään laannu kun synnytys alkaa, voivat olla kyllä epäsäännöllisiä, mutta eivät häviä enään ennen kuin vauva on viimein ulkona, joutuu puhallella, posket helottaa, jotkut heijaa/liikkuu, toiset tykkää olla aloillaan. Yhtäkaikki, niistä ei voi oikein enään erehtyä ensi synnyttäjäkään. :)
Kovasti tsemppiä sinulle, toivotaan että pian pääset hakemaan nyyttisi!:wave:
 
  • Tykkää
Reactions: äitii88
Näinköhän tämä imetys tyssää heti alkuunsa... rinnanpäät on ruvella ja voin kertoa että tekee ihan ********* kipeetä. En voi pistää edes paitaa saatikka liivejä päälle. Kaalinlehdetkin kyllä kokeiltu jo. Lanoliinia ja bepanthenia kuluu. Yötä myöden olen katsellut imetysohjeita, oppaita ja videoita, en minä ainakaan imuotetta enää tuon paremmaksi saa. Kielijännekkään ei minusta vaikuta erityisen kireältä, ainakin vauvan kieli tulee hyvin alaikenen päälle imiessä. Vauvan suu on kyllä niin kovin pieni vielä nänniin nähden....

Rintakumitkaan ei enää riitä, oli pakko ottaa pumppu käyttöön että saisi rinnanpäät hieman lepoa. Mutta saa nähdä tuleeko tuosta mitään, esikoisen aikana en ainakaan herunut pumpulle kovin hyvin. Nyt tuli sentään nippanappa 60 ml molemmista rinnoista. Ja muutenkin vihaan noiden pumppuosien ja pullojen pesemistä ja keittämistä ja kokoamista :kieh: Korviketta en kuitenkaan millään haluaisi hakea....

Tänään neuvola, toivottavasti saan sieltä hyviä ohjeita. Mutta näin ne asiat voi olla ihan erilailla joka lapsen kohdalla, esikoista imettelin 1,5 vuotta ilman ongelmia ja toisen kanssa ei niin vaan sujukkaan... :/
 
komppaan kans Kazua, maidonkerääjät on aika hyvät, pitää kankaat irti nänneistä.
Ja toi 60 ml /rinta on hyvä tuotto, eiks siitä saa kaks syöttöä, vai kuinka suuriruokainen on jo? Ei tää pumppaaminenkaan ihan hellää hommaa oo, jos rinnanpää on rikki.

Täällä toivotaan kovasti kakan tuloa, pieni ei kakannut eilen ollenkaan, ja olonsa on selvästi kurja ja tukala, mutta voiko kakan tuloa mitenkään auttaa? Olen hieronut hellästi masua. Paukkiuja kyllä tulee. Onkuulemma ihan normaalia, ettei kakkaa tule viikkoonkaan, mutta tähän mennessä on ollut säännöllistä, alkuun melkein joka vaipassa, nyt kerran päivässä. Paitsi ei eilen. Pitääkö pukea omat parhaat vaatteet päälle ja ottaa lapsi ilmakylpyyn syliin? Tai lähteä ulos ilman vaihtovaippoja johonkin tärkeeseen juttuun? :LOL:
 
Äiti88, toivottavasti saat imetyspulmiin opastusta neuvolasta. Jos sieltä ei ole apua, voisitko varata aikaa synnytyssairaalan imetyspolilta? Mulla oli esikoisen imetys tosi vaikeaa ja ymmärrän hyvin, miten turhauttavaa on kun maitoa tulisi, mutta vauva ei saa sitä ulos. Itse jouduin pumppailemaan maitoa, kun vauva ei ikinä kunnolla oppinut tissille, enkä älynnyt pyytää asiaan ajoissa apua.

Nyt yritin pumppailla näitä maitotankkeja, kun ovat kuin kovat pallot eikä vauva vielä syö näin paljon. No, pumppu teki niin kipeää, ettei kyllä irronnut kuin ihan vähän ja lopetin homman alkuunsa. Vauva hoitaa onneksi imemisen huomattavasti hellävaraisemmin. :)
 
Miten Karolla menee, joko synnytys on lähtenyt käyntiin vai onko vauva jo sylissä? :)

äitii88: Mulla oli viimeksi aivan tosi vaikeaa tuo imetys kun rinnanpäät oli muutaman kuukauden rikki. Nyt taas tilanne on aivan toinen ja selvisin muutamalla päivällä. Paljon ilmakylpyjä, rasvaa ja rintsikoihin nuo maidonkerääjät. Jos ei niitä ole niin ota minigrippussi, leikkaa siihen nänninkokoinen aukko toiselle reunalle ja laita sen sisälle kostutettuja harsotaitoksia tai vanulappuja.
Kovasti tsemppiä, toivottavasti alkaa helpottamaan :hug:

Pitää kirjoitella paremmalla ajalla; täällä on nyt koko porukka kurataudissa :headwall: Mulla ei vielä kierrä vatsassa, mutta nousi kuume ja särkee ihan kauheasti joka paikkaa. Yön nukuin huonossa asennossa, mikä kostautui tissiin tulleella tiehyttukoksella. Toivottavasti ei tule rintatulehdusta.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: äitii88
Kiitos, maidonkerääjät hankittu. Toivottavasti auttavat. Terkka oli sitä mieltä että imuote näyttää oikealta, eli vois olla vaan alkukankeutta kun rinnanpäät ei ole tottuneet vielä..

Tuo 60 ml siis oli molemmista yhteensä, ja kyllä neiti huitas sen kerralla nassuun ja vaati tissiä päälle. Syntymäpaino oli jo tullut täyteen, eli maidon riittävyyden suhteen ei liene huolta :) Kun vaan äiti kestäis tissittelyn..

Kevis, harmi kun massu ei toimi. Jalkoja vaan pumppailemaan masun päälle ilman vaippaa... Ja itselle suojavarustus xD Sit on vanha kuumemittarikikka, mut liekö vähän liian pieni että toimis vielä... En tiedä.

Karolle tsemppiä, ellei oo jo vauva sylissä!

Äitii88 & Neiti 6 päivää <3
 
"Elea"
Hei, tänään kotiuduttu<3 Minä niin vihaan tuota sairaalassa olemista... Omassa kodissa vasta saa rauhassa tutustua pieneen. Meillä hiukan pitkittyi tuo reissu (olisin halunnut lähteä jo tiistaina) kun vauvan paino laski liikaa. Ei pysynyt hereillä tissillä ollessa, joten tissit ei saanut stimulaatiota, eikä maito noussut. Eilen illalla vaadin lypsykonetta, pumppailin ne muutamat millit yöllä ja syötin vauvalle ruiskulla tissittelyn päälle. Aamupaino tänään oli jo reippaasti nousussa ja minulla nousi aamuyöllä maito, joten saimme kotiutumisluvan! Vauva on niin ihana, että pakahdutaan onnesta.
Synnytystarinaa koitan ehtiä näpyttelemään huomenna.
 
  • Tykkää
Reactions: Kevätkaihonkukka
Ei vauvaa vielä :( Vuorokausi käynnistyksen aloituksesta ja lähtötilanteessa ollaan. Eilen jo ensimmäinen cytotec sai aikaan supistuksia ja samalla hetkellä kun nielaisin toisen tabletin 4h ekasta, niin holahti lapsivedet sänkyyn. Sen jälkeen supistuksia 7,5h ajan 3min välein. Supparit alkoi tulla aika kipeäksi illan mittaan ja pyysin kipulääkkeet. Sitä ennen piti tehdä kohdunkaulan tsekkaus ja supistukset ei olleet tehneet yhtään mitään! Sain kipulääkkeet ja yön aikana supistukset loppui kokonaan varmaan niiden ja cytotecin vaikutuksen loppumisen takia. Cytotecia ei siis annettu enää vesien menon jälkeen kun oli toiveissa, että lähtis rullaamaan itsellään. Kohta lääkäri miettii, että mitäs sitten seuraavaksi. Hukkaan meni koko eilinen päivä :(
 

Yhteistyössä