Huhtikuun hurmurit 2015 - Huhtikuu, meidän kuu!

Heippa hei ja kiitos kaikille onnitteluista <3 Me kotiuduttiin jo eilen päivällä sairaalasta. Kaikki on mennyt ihan kivasti, lukuunottamatta näitä maailman kipeimpiä rinnanpäitä :/ Imetyksen aloittaminen on aikamoista tuskaa, rinnanpäät on ihan ruvella. Lanoliinia kului jo pikkutuubi ja piti hakea lisää :LOL: Rintakumit helpottaa kipua hieman, mutta neiti ei oikein diggaa niistä. Onneksi maito alkaa nousemaan ja heruminen helpottuu, niin eiköhän se tästä.

Jälkisupistukset myös vähän yllätti tällä kertaa, esikoisesta kun niitä ei ollut ollenkaan. Noita tulee nyt aina imettäessä ja ne tekee kyllä inhaa. Buranaa syön ihan vaan niiden vuoksi.

Esikoinen otti vauvan hyvin vastaan, mutta tuollainen 2,5 v pojan jässikkä tuppaa olemaan hieman liian kovakourainen ja kovaääninen, vaikka kuinka koittaa toista vähän hillitä. Kovin hän auttelee vauvan kanssa, haluaa vauvaa syliin ja pussata kuitenkin niin ihan kiva :) Ei ole vielä osoittanut mustasukkaisuutta.

Synnytyskertomus

Perjantaina klo. 19 alkoi vähän tihkuttamaan lapsivettä. Sairaalassa varmistivat että on lapsivettä ja tarkistettiin kohdunsuu joka oli vasta 2,5 senttiä auki, eikä supistuksia ollut. Vauvan pää oli sen verran alhaalla, ettei vettä siksi päässyt kunnolla ulos. Mutta strepton takia ottivat heti sisälle ja käyrille. Käyriltä sitten suoraan saliin.

Siellä ooteltiin ensin hetki supistusten spontaania alkamista ja pistettiin antibiootti tippumaan. Mutta koska suppareita ei kuulunut, klo 23.35 pistettiin oksitosiini tippumaan.

Aikalailla tasan klo.00.00 alkoi sitten supistelemaan ja heti kovasti. Oltiin kävelemässä käytävillä kun eka supistus tuli ja lensin halailemaan roskista että pysyn pystyssä :D Vessan kautta takaisin saliin ja käskin miehen alkaa kellottamaan niitä. Suppareita tuli 1-2 minuutin välein ja ne kesti 30-50 sek. Viiden supparin jälkeen sanoin miehelle että en kestä enää, soitteleppa sitä kelloa että voin anella kätilöltä jo ilokaasua.. kätilö ei ihan uskonut minun kipuja ja koitti saada lämpimään suihkuun, mutta luovutti sitten. Jonkun aikaa hengittelin ilokaasua kun supistukset vaan koveni ja taas kelloa soittamaan. Siinä kohtaa väänsin jo itkua joten kätilö väänsi ilokaasun kovemmalle. Kätilö lähti auttamaan toisessa synnytyksessä ja koitin pärjätä jonkun aikaa sen ilokaasun kanssa, vaikka kivut oli melkoiset. Soittelin taas kelloa ja joku toinen kätilö siinä kävi kääntymässä ja tsemppaamassa.

Varttia vaille kaksi oma kätilö palasi, tarkastettiin kohdunsuu, oli 5 senttiä auki joten tilattiin epiduraali. Sen sain joskus kahden maissa. Se toi ison helpotuksen supistuskipuun melko nopeasti - onneksi! Odoteltiin että kello tulisi puoli kolme niin pääsisin jaloilleni sängystä. Mutta 02.20 alkoikin ponnistuttamaan paljon, kohdunsuu oli auennut 10 senttiin. Kätilö keräili tarvikkeita kokoon ja minä rohkeutta... Oli vähän erilaista ponnistaa tällä kertaa, kun oli se puudutus. Ei nyt äärettömän kivuliasta, ainoastaan raskasta kun en oikein tuntenut kunnolla suppareita. Mutta ei ponnistusvaihe kestänyt kuin 22 min ja sitten oli tyttö ulkona :heart: Ja mies juoksi vessaan oksentamaan :D Oli kuulemma vähän raa'an näköistä...

Synnytyksen kestoksi merkattu 3 h 10 min. Oltiin vähän hämmästyneitä kaikki, kun homma eteni niin nopeasti mutta hyvä niin. Oltiin miehen kanssa jo varauduttu siihen että homma siirtyy seuraavalle päivälle.

Äitii88 & tyttö 40+3 / 3420 g ja 50 cm

Mutta juu, iso helpotus kun tämä homma on nyt ohi. Palkinto toki on mitä parhain, kyllähän tuota nyyttiä tuijottelis vaikka tunteja putkeen :heart: Isosti onnea muillekkin nyytin saaneille :flower: Käyn täällä kyllä lukemassa kaikki viestit, kiva lukea muiden synnytyskertomukset ja miten arki lähtee rullaamaan :wave: Katotaan miten sitä ehtii jatkossa osallistumaan keskusteluun kahden ipanan kanssa...

Ja isot tsempit vielä omaansa odottaville, Lumme eritoten kun on h-hetki siellä ihan käsillä. Kohta se on ohi! =) Jännityksellä ootellaan uutisia!
 
  • Tykkää
Reactions: Jasmin12 ja Boomkaa
Karo: kotiutumisvaatteisiin vaikuttaa se, että miten kuljette kotiin, jos autolla, niin kuulostaa varsin hyvältä setiltä. Jos vaunuissa, niin makuupussi lisäksi vaunukoppaan. Itse laittaisin vauvalle kypärämyssyn pipon sijaan, niin suojaa korvia ja niskaa paremmin, toki puvun huppu suojaa myös. Ne lämpöpussit on käteviä, voi availla autossa helposti, jos näyttää tulevan kuuma.
Vauvat ovat erilaisia, toiset kuumakalleja ja toiset vilukissoja, mutta aluksi kyllä paras pukea lämmintä, kun kohdussa oli niin lämmintä. Pukemisessa löysät, ilmavat kerrokset eristävät, eivät niinkään lämmitä. Meillä poikanen potkiskelee yöllä peittoja pois, on kuin isänsä, itse kääriydyn aina peittoon villasukat jalassa. (nyt sitä ollaan näin asiantuntevia, mutta kaks kuukautta sitten en olis todellakaan osannut vastata mitään, bodyn sentään tunnistin, mutta olisin varmaan pukenut sen ihan väärin päin :LOL: )

Kiitos Äiti88 synnytyskertomuksesta, toi oksentava mies oli pikantti yksityiskohta :LOL: On se varmasti hurjan näköistä touhua (sektiossakin ne ihan syystä laittaa sen peitteen niin ettei ite näe mitään, eikä mieskään), ja varmasti miehellä avuton olo, kun rakas kärsii eikä pysty siinä auttamaan.

Lumpeelle kovasti tsemppiä! Mulla se ballonki teki tosi kipeät supistukset, mutta paikat ei ollutkaan yhtään kypsät. Mutta tosiaan, kerralla kaks ballonkia? Onko toinen kohdunkaulalla ja toinen -suulla? Toivottavasti saat levättyä ennen tositoimien alkua!
 
  • Tykkää
Reactions: Karo86
2 pallonkia tosiaan oli. Nykyään ne laittaa 2. Toinen on vauvan päätä vasten ja toinen kanavassa. Sitten ne täytetään.toisessa pallossa oli muistaakseni 40ml ja toisessa 60. Täällä perhehuoneessa nyt kärvistellään suppareiden kanssa. Jos nyt yön aikana ei lähde kunnolla käyntiin niin sitten huomen aamulla kuitenkin tippaan sitten...
 
Lumme75: Tsempit sinne! Huomenna vauva viimeistään on maailmassa :heart:

äiti88: Oliko mies näkemässä esikoisen syntymän? Meillä mies on tosi sairaalakammoinen, mut synnytykset menny hyvin sen osalta. Se on tsempannut ja pystyny seuraamaan koko homman alusta loppuun. Karuinta se, et kertonu homman näyttävän siltä, et kun yrittäis jalkapalloa survoo halkaistun lenkkimakkaran läpi :LOL: Tosi kuvaava kommentti!
 
Lumpeelle isot tsemppaukset täältäkin! :) kohta on pieni maailmassa!

Lakka, ihan mahtava kommentti mieheltäsi. :LOL:

Voisin huomenna sepustaa tänne synnytyskertomuksen. Vaikka synnytys oli vaikein kolmesta, niin onneksi olo on kuitenkin tosi hyvä. Vatsakin toimii jo ilman kammottavaa kipua, luojan kiitos! :D

Vauva on aivan huippu helppo. Syö jo kuin vanha tekijä ja nukkuu joka välissä. Imetys on lähtenyt tosi helposti käyntiin kun vauvan imuote oli heti synnytyssalissa oikea ja osaa homman tehokkaasti. Tissitkään eivät ole kipeytyneet. Kaikki on täydellisesti. :heart:

Pikku-Katti ja vaavi 2,5 pv
 
Pikku-Katti: ihanan leppoisan kuulosta vauva-arkea siellä :)

Lumme: vauvalla on vissiin niin mukavat oltavat, ettei ole vielä valmis poistumaan yksiöstään ;)

äitii88: mulle sanottiin noista jälkisupistuksista, että pahenevat joka synnytyksen jälkeen ja oon ollut ihan samaa mieltä (loppuivat onneksi viikon sisään). Ihanaa vauva-arkea ja tissien rasvaamisen iloa ja niin edelleen ;)

Miehet synnytyssalissa: mahtavia kokemuksia teillä :D
Mulla on mies ollut mukana kaikkien synnytyksessä. Esikoisen normaalisti alkanut synnytys päätyi viime metreillä hätäsektioon, jolloin mies ei päässyt saliin. Hoitajat ottivat kuitenkin hänet matkaan ovelta kun lähtivät kiidättämään vauvaa teholle. Toisen lapsen kohdalla mies kävi katsomassa mua välillä synnärillä, kun odoteltiin paikkojen avautumista ja tuli paikalle muutamaa tuntia ennen tytön syntymää. Kolmannen synnytyksen aikana musta oli parempi, että mies on lasten kanssa kotona siihen asti, että alkaa kunnolla tapahtumaan. Soittelin häntä paikalle, kun oltiin päästy avautumisessa sinne 7cm saakka.
On ollut siis kahtena kertana pitämässä kädestä kiinni ponnistusvaiheessa ja leikannut myös napanuoran molemmilla kerroilla (en tiiä olisinki ite moiseen kyennyt) :D

Ristiäiset: nyt on papille soitettu ja kastepäivä varattu toukokuun puoliväliin. Eipä se auta kuin alkaa pikku hiljaa nimeä pyörittelemään.. Huh, saapa nähdä ollaanko taaskaan yhtään samoilla linjoilla miehen kanssa :rolleyes:
 
Lakka Onnea :heart: :flower:

Lumme Harmi kun ei edistynyt :/ tuossa käynnistämisessä on omat kommervinkkinsä aina. Tuuppa kertomaan mihin päädyitte..

Miehestä vielä... oli mukana kyllä esikoisenkin synnytyksessä. Mutta silloin istui tuolilla vierellä ja ponnasin selinmakuulla. Nyt tällä kertaa mies seisoi vieressä ja ponnistin mieheen päin kääntyneenä kylkiasennossa, joten näkymät kuulemma oli vähän liiankin hyvät.. :D eikä sit kai malttanut olla katsomattakaan kun vauvan pää näkyi...

kauhea lenkkimakkaravertaus :LOL:
 
Elikkäs pallongit laitettiin maanataina n.10.30. Niiden kanssa kärvistelin tonne 16 asti ja ne otettiin pois. Siitä perhehuoneeseen odottelemään yön yli suppareita,jotka hiipui kuitenkin.
Tänä aamuna 8.58 sain tipan. Alotettiin 15ml/l ja nostettiin 15ml puolen tunnin välein. 90ml kerkeai mennä kun lääkäri teki päätlksen lopetetaan,kun ei ole supistuksia.
Seuraava aika on la päivänä 29.4 jolloin se otetaan väkisin. Ja mennääb päivä kerrallaan eteenpäin,jos ei tule aikasemmin poia. Paikat on siinä kunnossa että valmista on 3cm auki ja kanavaa tosi vähän tähellä mutta kun ei. Että näin nyt meni. Lääkäri sanpi että jos ns. Minun päässä + vauvan päässä ei ole hetki oikea niin se ei tule. Ja minä kuulema tietoisesti estän supistukset alitajunnassa. Näin vain se luonnonlaki menee. Eli lähtö voi tulla ihan millo tahansa
 

Yhteistyössä