***Huhtikuun Helmet 2012 ' MAALISKUUSSA ' ***

Paljon onnea Annapellu ja Nipsu pienistänne!! :flower: :heart: Ja jaksamista Nipsulle sen pienen kanssa. :hug:

Kylläpä on poikavoittoista ollut tää jakaantuminen vaikka monesti olen kuullut sanottavan, että ne pojat antaa ootella itteään (ja meillä se on myös pitänyt paikkansa.) Oikein alan odotella ensimmäisiä tyttöuutisia. =)

Kuolaamista en ole havainnut tekeväni öisin, mutta toinen keskusteluissa pinnassa ollut asia eli tuo äreys on ollut taas täälläkin vierailulla. :ashamed: Mitään syytä ei sille ole, mutta onpa olo ollut kuitenkin äkeä. Vielä olen sen saanut aisoissa pidettyä, mutta en tiedä kuinka kauan. :|

Joku valitteli masennusta ja ikävää oloa. Kai se kuuluu asiaan kuten noi nauru- ja itkukohtaukset kuten äreyskin, mutta jos jatkuu ja tuntuu pahalta, niin puhu neuvolassa!!! :attn: Ei muuten, mutta itse ekan kanssa kärsin jo ennen synnytystä tuosta babybluesta ja vaavin tultua seuraavan vuoden. Siinä oli erokin ukosta lähellä jo monta kertaa (miehen edelleen ollessa tietämätön asiasta, onneksi!!) ja muutenkin elämänilo oli kadonnut tyystin. Silti en vaan saanut puhuttua asiasta missään. Nyt harmittelen sikäli, että huono olo olisi varmasti saatu aisoihin jo aiemmin, jos olisin maininnut asiasta. Kiitollinen olen siitä, että en ite tehnyt sitä tyhmää liikettä, että olisin ukolle ovea näyttänyt ja toisaalta ukko oli niin pitkäpinnainen, että katseli murjotustani eikä lähtenyt! :kiss: Niitä olisin saanut katua koko loppu elämäni. Eli, jos siltä tuntuu niiin hakekaa apua ennen kuin on myöhäistä! :hug:

Olipahan paasaus, mutta jotenkin itellä tuo vahinko oli niin lähellä, että muille en soisi niin käyvän. :)

(.) Masuasukki ollut tänään jotenkin todella levoton ja onnistunut löytämään ne kaikki kipua tuottavat kohdat, mihin on noita potkujaan jaellut. :kieh: Samoin tuntunut, että alapäätä on raastanut suuntaan jos toiseen eli sukkapuikkokipuja taas pitkästä aikaa tuntunut. No jospa tuo yöksi rauhottuisi. ;)
 
Paljon Onnea vauvauutisista! :flower:
Poikakalojako sieltä on aivan pukannut tulemaan :)

Voi kun koittais jo oma vuoro, siis olis jo huhtikuun loppu.. Viime yönä taisin saada ekan kunnon supistuksen, vatsa meni tosi kovaksi, eikä meinannu hellittää ollenkaan. Vihlontaa on ilmennyt sängys maates, mutta ei mitään pahoja tuntemuksia. Reilu viikon verran on aamu alkanut hyvin löysällä vatsalla, en tiä vaikuttaako toi magnesium vai mikä lie. Eipä ole ainakaan kramppeja ollut nyt, yks tosi paha oli, jonka jälkeen pohje oli monta päivää kipeä : /

Sokerit on alkaneet kohoilemaan (tunnin arvot 8-9)ja oonkin nyt laittanut leivän pannaan. Arvot vähän paremmat tuolla muutoksella.

Katrin&Hipsu 34+1
 
Paljon onnea teille pienien poikien äideille! :heart:

Olin itse raskausmyrkytystä poissulkemassa tänään sairaalassa, ja ei onneksi vaikuta myrkytykseltä, vaikka paineet huiteleekin turhan korkealla. Vauvalla ei näyttäisi olevan mitään hätää; sydänääniä kuunneltiin melkein tunti. Ultrattiin myös, ja ei kuulemma mitään huolen aihetta sieltäkään löytynyt. Painoarvioksi sain 3,2 kg nyt, ja n. 3,5 kg laskettuna. Olisi ihan isoveljensä kokoinen siinä tapauksessa.

Olen kyllä niin hormoonihuuruinen nämä pari viime päivää, että ihan sananmukaisesti itkettää vaan, ja reaktiot kaikkeen ovat ihan täysin ylimitoitettuja. Tajuan sen itsekin, mutta mitään itsehillintää ei juurikaan tunnu löytyvän. Jospa se tästä helpottaisi taas... Toivottavasti viimeistään synnytys "piristäisi"! Viimeksi ainakin olin onnesta soikeana heti synnytyksen jälkeen. Jotenkin pelottaa, että jos tällä kertaa tulisikin jokin kauhea baby blues, ja miten täällä sitten jaksan tuon uhmiksen ja vauvan kanssa... Toivottavasti turhia pelkoja vaan, mutta kyllä alkaa tämä raskaus riittämään korvien välille. Fyysisesti (paineita lukuunottamatta) jaksan kyllä ihan hyvin. Joskus senkin suhteen huonoja päiviä toki, jos liikaa menee tekemään.

Jaksamisia teille kaikille! Ja erityistsempit ja peukutukset Pomppulille, sekä toki Nipsun pienelle. Kaikkea hyvää!

Midia ja poika, 38+2
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kaikille onnitteluista!! <3

Josefia, viikkoja oli mulla tasan 38 eilen kun synnytys käynnistyi. Eli pari vkoa etuajassa poju tuli.

Nyt meinaa tulla jälkisupisteluja ja inhottavia ovat... Sain onneksi särkylääkettä jotta saan nukuttua.

Vauvanhoidosta
Kävin lastenosastolla syöttämässä ja vaihtamassa vaaville vaipan, ja jestas kun tuntui oudolta käsitellä niin pientä!

Sektio vs alatiesynnytys
Kyllä nyt sektion ja alatiesynnytyksen kokeneena valitsisin EHDOTTOMASTI sektion, jos valita sais. Alatiesynnytystä ei kyllä enää ikinä! Mutta näitä kun ei Suomessa valita saa, niin meidän lapsiluku on nyt sitten täynnä. Olemme äärettömän kiitollisia näistä kahdesta aarteesta.

Nyt vaan tsemppiä odottavien mammojen loppusu
oralle!
 
Viimeksi muokattu:
onnea pienten poikien äideille! :flower:

Pipsa76: miedän kaksoset on aika lailla samankokoiset, viime viikolla tuo isompi mötkö arvioitiin 2,3kg ja tyttö vähän pienemmäksi =)

Olo on edelleen aika vaivaton, liikkeelle lähties maha pitää nostaa mukaan ja istuessa jos tahtoo laittaa jalan toisen päälle ristiin, on jalka nostettava käsipelillä, ei se muuten mihkään liiku :D turvotusta tulee jalkoihin istuessa. Viime yön valvoin, miettien toooooosi positiivisesti, että miten mä oikeen tuun pärjäämään.. kahden vauvan kans :attn:

mutta kuitenkin POKS! 35+0!

neiti80 ja nykeröT
 
Minä lähden parturiin yhdeksäksi ja just vasta tajusin, että hei mun pitää istua siellä 2 tuntia :O Siis en oikeasti tiiä miten se nyt onnistuu, istuminen sinänsä voi mennä, MUTTA entäs sit liikkeelle lähtö tollasen istumisen jälkeen, pissattaa varmaan niin että valuu housuun.. |O Siis kun ½ tunnin välein saa vessassa käydä ja varsinkin silloin sen tuntee kun lähtee liikkeelle jostain että saa vessaan TAAS mennä.. No en viiti enää perua tuota, toivottavasti selviän kunnialla loppuun :whistle:

rv 36+3
 
39+0

Huomenta! Kampaajalla käyty ja tukassa uusi kiiltävä väri, ripsipidennykset laitettu ja jalkahoidossa sekä hierojalla käyty:D

Kämppä on puunattu ja vastoin kaikkia sääntöjäni- myös sairaalakassi pakattu (nyt kun sen pakkaa niin ei ainakaan tapahdu mitään).
Oikeesti mä tylsistyn kuoliaaksi!!!!
Ei ole mun hermoille nämä viimeiset viikot!:kieh: pari viikkoa olisi vielä ainakin jäljellä jos mennään entiseen malliin...Toivottavasti siellä kättärillä ei ole mitään sulkua siinä vaiheessa että pääsis sinne ja etenkin sinne haikaranpesään kun on niin "suunniteltu".
Tää on niin nurin kurista kun nyt pitäis nauttia tästä jouten olosta ja laatuajasta isompien lasten kanssa kun kohta sitä hommaa on taas vaikka muille jakaa! Olis ees kesä niin vois grillaa nahkaansa tossa pihalla!

Onko muita joiden olo on loistava ?? Mulla ei ole mitään fyysisiä tuntemuksia. Olo on parempi kuin ikinä ja jaksaa vaikka kuinka mitä vaan! Henkisesti onkin sitten toinen juttu..ja vali vali, nyt lopetan tän narinan ja painun pihalle tyttären kanssa vaikka bongaamaan muuttulintuja (tai jotain..) :whistle:

Ja mikä tärkeintä; PALJON PALJON ONNEA KAIKILLE JO VAUVANSA MAAILMAAN SAANEILLE!!!:flower::flower::flower: :heart:
 
Paljon onnea vauvautuneille! :heart:

Eilinen kipu oikean rinnan alla on helpottanut hieman (onneksi). Viikonlopun valvomiset ilmeisesti rasittivat vielä eilenkin, kun oli pakko nukkua päiväunet ja käydä 21:00 nukkumaan, vaikka edellisenä yönä oli tullut nukuttua 11 tuntia. :) Mutta nyt on taas energiaa, eli ei muuta kuin kansantalouden luennolle, heip!
 
Kahvikupin pidike tuosta rintojen välistä hävisi sitten viime yönä. :D Eli toisin sanoin vatta tipahti melkein polviin. Isäntäkin sano heti aamusta, että "on muuten aika ison näkönen tuo siun mahas noin." Ja minusta se sivuprofiili on nyt tosi ruma. :rolleyes:

Jossain välissä yötä alko tulla niitä menkkakipuja ja välillä aika tujujakin suppareita ja tietysti väliajat tuo asukas touhotti minkä kerkesi. Nukkuminen jäi sitten niiden takia vähän vähemmälle. Vaan, kumma juttu, ei tässä nyt niin kovin väsytä kuitenkaan. =)

Huomenna neuvola ja ens viikolla viimeinen lääkärintarkastus. Loppua kohti mennään masun kanssa. ;)

Närästys muuten hävis... ainakin toistaiseksi!
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: maximillianna
Pomppuli , mikä sun vointi on eilisen vuodon ja suppareiden johdosta? Vai onko nyt lähteny synnytys käyntiin? :)

neiti80 ja nykeröt Kyllä nuo asiat varmasti mietityttää, mutta uskon että pärjäät (hyvä sanoo näin vieraana :ashamed:). Ja aivan varmasti neuvola ym.on tukena ja turvana. Asuukos sun omat läheiset lähellä?

Ihanaa, ku täällä on porukka käyny kaunistautumassa kevättä varten. Ite aattelin seuraavan kerran leikuuttaa ja värjätä hiukset ja ripset ristiäisiin (ellei sit olo oo tosi nuhjunen synnytyksen jälkeen).

Eilinen närästys meni onneks pois. Eikä pahentunu vaikka join vähä Pepsiä ja söin suklaata ;)

Hassua, ku toisia tympäsee, jos porukka utelee olosta ("joko on lähtö lähellä" ym.) ni ite nautin siitä huomiosta. Musta on kiva ku kysellään ja ollaan kiinnostuneita. Just äitin kans juttelin puhelimessa, ni mainitsi vaan loppuun, ett on edelleen valmiustilassa ympäri vuorokauden :)

Niin joo, mulle sais päivitellä iäks sit 26v, kunhan vaan ehtii. Ku ei se oo niin justiinsa :)

Oikein aurinkoista ja keväistä viikon jatketta kaikille!

Marimi ja poika 38+2

Muoks. Jatiska olis kiva nähä sellanen ennen ja jälkeen kuva laskeutumisesta :). Ite edelleen odottelen ko.tapahtumaa, vaikka hyödyllinen tuo kumpu tuossa tissien alla on (ei ainakaa rinnat roiku :LOL:)
 
Viimeksi muokattu:
Jaahas, poksahdetaanpas tällä kertaa eli 38! Ja lämpöiset onnittelut vauvan saaneille. :heart: Minäkin tahon! :D

Eilen oli ohjelmassa neuvolaa:
paino +1100 (varjele!)
turvotus +
RR 145/85
U-Prot. -
U-Gluk. -
B-Hb 139
Sf 34
RT
Syke 125-140
Liikkeet ++

Niin siinä kävi tuon painon kanssa, että sitä on tähän mennessä kertynyt lähtötilanteeseen nähden liki 21 kiloa. Turvotus on jotakin aivan älytöntä :D vaan eipä hätä vissiin ole tämännäköinen, kun pissat kerta puhtaat... kun vaan polvet kestäisivät loppuun saakka!

Huomenna äippäpolille, jossa saa taas tuoreen painoarvion. Viimeksi eli 36+0 tilanteessa lääkäri heitti arvioksi 2,9 kg, mutta tämän hepun kohdalla arviointi on todellista hakuammuntaa, kun päätä on kovin vaikea mitata...

Neuvolatädin mukaan kaveri on laskeutunut jo tosi alas, eli jospa tässä joskus hommiin päästään. :D
 
Flunssa iski :( Silmät ja nenä vuotaa ja pää tuntuu huteralta... Nice. Mukelo on tosi tosi rauhallinen. Onko muilla kipeenä ollessa vauvat olleet yltiörauhallisia? Voihan toi mukelo tietty nukkuakin pidempiä pätkiä tms, mut vähän tekis mieli tökkiä mahaa, että tietää kaiken olevan ok.
Aurinkoista päivää kaikille:)
 
Onnittelut vielä tätäkin kautta vauvan jo saaneille! Ihanaa! :flower:

Tulee itse oltua paaaaljon aktiivisempi tuolla fb:n puolella, kun tätä lukee niin moni ulkopuolinenkin ;)

Sorel: Mulla on ekaa kertaa odotuksen aikana nyt pieni flunssa päällä, tuli eilen illalla. Ja vauva on kyllä rauhallisempi. Tosin en tiedä johtuuko tästä pienestä flunssasta vai siitä että vauva on mahassa sen verran iso, ettei ole tilaa liikkua niin paljon.

Marimi, onnittelut vanhenemisesta!

alatie vs. sektio: Mä taas haluaisin ehdottomasti alatie-synnytyksen! Yksi alatie-synnytys takana, eikä siitä traumoja jäänyt. Olen lukenut, että se vauvallekin on parempi vaihtoehto, mutta jokainen tyylillään tässäkin:)

pOkS 38+0
 
Marimi: Pahus, kun en otattanut sitä ennen -kuvaa. Aattelin vaa, että antaa masun vielä vähän kasvaa niin kuvataan sitten "iso maha". :p No, nyt voidaan kuvata vaan enää roikkuvatsa... Ja ehkä sekin näyttää pahalta vaan mun silmissä. :ashamed:

En ole aatellu oisko tenava rauhallisempi, kun ite olin kipeä, mutta tämä ainakin ottaa välillä lepopäiviä vaikka olisin tervekin. Kai se yltiöpäinen riehuminen väsyttää sitten masussakin. :)

Tuo kaunistautuminen ei varmasti pahaa tekisi, mutta kun ei viittis. :ashamed: Pitäisi tilata aika, hommata mahdollisesti tenaville hoito, lähteä sinne kampaajan pakeille ja tulla sieltä vielä takas. Hirmuisen rasittavaa! :ashamed: Toisaalta, kun rääpäle on täällä, niin sitten se lähteminen muine hommineen vasta rasittavaa onkin... :rolleyes:Jospa saisin otettua teistä muista esimerkkiä ja tartuttua vielä toimeen ennen kuin on myöhäistä. =)
 
Aurinkoista päivää kaikille =) :cool:

Neiti80: Ymmärrän kyl sun huolen ja pelon. Mutta varmasti tulet pärjäämään, tuskin tulee olemaan helppoa, mutta kyl se siitä. =) :hug:

Onko muilla tullut/alkanut kylkiasennossa pakottamaan alapäätä niin et pakko vaihtaa asentoa? Mulla on nyt pari päivää ollu ja viime yönä kävin ottaan panacodin kun en saanu nukuttuu, otti niin kipeetä. Noh, eipä se paljon auttanu, nukuttamaan alko kyl mut kivuille ei juuri saanu mitään aikaan.. :/ Selällään ei satu alapäähän, mut kyljellään joo. Mut selällään ollessa alkaa pidemmän päälle ottaan alaselkään. Muutenki öisin on noita menkkakipuja :/

Tänään ois neuvola, siellä ohjelmassa vastavuoroisuuskeskustelu tai jotain.. Onko muilla ollu jo?

Hitto, jotain mun piti kommentoida taas mut pää ihan tyhjä! :stick:

Jollekin oli tullut kova kurkkukipu, paranemisia! :flower:

Jeij, ylihuomenna ultra :p Eilen ipana valahti vähän alemmas kun peppu/pää tuntu tos hieman navan yläpuolella, mut nyt se taas tuntuu heti kylkiluiden alapuolella..

Täällä ei ole pariin päivään ruoka maistunu.. Väkisin pitäny syödä jotain, mut sit suklaapatukat (ei levyt tai muut) maistuis paremmin ku hyvin. Voisin varmaan elää niillä!

Mukavaa päivän jatkoa! =) Tsemppiä sitä tarvitseville!

36+2
 
Alkuperäinen kirjoittaja Löllöttelijä;25915208:
Onko muilla tullut/alkanut kylkiasennossa pakottamaan alapäätä niin et pakko vaihtaa asentoa? Mulla on nyt pari päivää ollu ja viime yönä kävin ottaan panacodin kun en saanu nukuttuu, otti niin kipeetä. Noh, eipä se paljon auttanu, nukuttamaan alko kyl mut kivuille ei juuri saanu mitään aikaan.. :/ Selällään ei satu alapäähän, mut kyljellään joo. Mut selällään ollessa alkaa pidemmän päälle ottaan alaselkään. Muutenki öisin on noita menkkakipuja :/
Mulla on ollut tuollaista kipua pidemmän aikaa - etenkin öisin! Mistäköhän moinen johtuu? :O
 
ONNEAAnnapelluja Nipsu81 pienistä poikasista :flower:

Eilen neuvolaa: Painoa liikaa, verenpaineet hiukan koholla, pissa puhdas ja vauva kai edelleen pää alaspäin muttei todellakaan tulossa.
Täytyis ny todella ryhdistäytyä raivaamisen ja vauvanjuttujen laiton kanssa. Täähän voi tulla koska tahansa :O Tosin mulle ei, niinkuin monelle muulle tunnutaan sanoneen, ole sanottu että voi syntyä koska tahansa :kieh: Tähtään siis pääsiäiseen ;)

Mähän olen ihan äärimmäisen v*t***ntunut koko ajan. Ollaan siskon kanssa tultu siihen tulokseen että liittyy tyttövauvan odotukseen :vampire:

Kuudes ihme :) 37
 
poksahtelen 36+0

heti omaa napaa :ashamed: huomasin illalla että pikkuhousunsuojassa oli vaaleanpunaista... tänään väri sen kun vaan tummunu ja joka vessareissulla saa vaihtaa suojan. neuvolaan soitin ja tuumasi sielä että limatulppa tekee lähtöään. huomenna onneksi neuvola ja katotaan sit mikä tilanne. mulla ei oo kyllä hoitaja noita paikkoja missään vaiheessa kattonu, enkä tiiä kattooko huomennakaan, viikon päästä olis vasta lääkäri... mutta itsekin kyllä tuumailin illasta että mahtaa se väritys johtua tuosta tulpasta. menkkamaisia kipuja on öisin ja iltaisin paljon joten jotainhan tuolla alapäässä on pakko ollut tapahtua... jännityksellä odottelen että mitä tapahtuu seuraavaksi:popcorn: vai tapahtuuko mitään vielä muutamaan viikkoon: /
 
Paljon onnea vauvautuneille :heart: :heart:

POKS 36+0 ja sen kunniaksi lääkärineuvola.
Pojun painoarvio 2900g, kasvaa pikkusen keskikäyrän yläpuolella.
Mulla oli paino laskenu 200g JIPIII!!!!
Raivotarjonta, ei ole kiinnittyny.
Paikat pehmentyneet ja sormelle auki, kanava lyhentyny 3cm.

Sanoin lääkärille et oon pojan kans yrittäny sopia treffejä ens viikon loppupuolelle synnärille, niin sanoi et ihan hyvin voin silloin synnyttää :)

Kultakurkku ja Eemi 36+0
 
35+0

kyllähän olo täällä alkaa olla jo suuri ja vatsaa pingottaa ja menkkamaisia kipuja täälläkin. Jännittävää, että täällä tapahtuu jo niin paljon! Pikkuhiljaa olen pakkaillut kassia ja valitsin pojalle juuri vaatteet - mietin tuossa vain, että mitäköhän pesuainetta olen mahtanut käyttää (en ole varma onko ollut vauvan pyykki pesuainetta vai meidän omaa, mutta en viitsisi pestä enää uudelleen).
 
Täällä ollaan:wave:

Limatulppaa tuo munkin vuoto ilmeisesti eilen oli, sen verran sitä tuli. Jäbä oli koko illan ihan vauhkona ja olin ihan varma, että vedet menee. Supparit jatku vaan, mutta onneksi yöllä pieni vihdoin rauhoittu ja myös supparit väheni, mutta ei loppunu. Tänään jatkunut supparit edelleen, mutta ei tihenny/kovene. Yksi mojova tuli kampaajan tuolissa ja sanoinkin, että nyt on kyllä noustava, sattu niin paljon:)
Eli kampaajalla käväsin minäkin ja samalla laitettiin kulmat nyppien ja värjäten. Vähän piristystä kuontaloon, vaikka ei siitä enää hehekeetä saa, kun tosiaan nenäkin jo turvonnut:LOL:

Toivon niin, että tää olo nyt rauhoittuu ja päästään tuonne ensi viikon käynnisttykseen. Nyt jäi kyl ikkunoiden pesu, ei uskalla ottaa riskiä, et rehkimenen ainakaan käynnistää synytystä. Outoo kai, kun yleensä lukee, että toivotaan käynnistyvän ennen käynnistystä....

Vkl ois vielä kavereiden häät ja toivoisin sinne pääseväni, mut jännäksi voi mennä. Hain kuitenkin tänään vielä stockalta äitiyssukkikset ja nyt ois asu valmis (jos hamu mahtuu vielä mun päälle, kun pari vko sitten viimeksi kokeillut).

Muuten mulla on pää jo tosi alhaalla, ei meinattu saada enää eilen ultrattua ja silti kaveri ihan kylkiluiden alla. Taitaa olla kaveri myös pitkä, tai oishan se hurjaa jos tuo 4kiloo ois vielä sellasessa 49 rungossa. Pojat ollut syntyessään 53 ja 55.

Meillä nyt ennemmin niin, että mulla on ihan huono omatunto, kun niin moni ihminen on täydessä valmiudessa tuleen hoitaan poikia jos lähtö tulee, että hyvä kun saavat nukuttua. Riippuu niin mihkä aikaan tulee lähtö, että kenelle soitetaan. Eli sinänsä ei utelut haittaa mua.

Tayssissa oltiin muuten tosi tarkkoja tuon käynnityksen kanssa, että on 38+0 täynnä. Ainoastaan äitiä tai vauvaa uhkaavissa tilanteissa käynnistetään aikaisemmin. Keuhkojen kannalta kuulemma tämä. Jos aikaisemmin, niin sit katotaan ilmeisesti kypsyys sillä näytteellä ennen käynnistystä.

Pomppuli ja muru 36+4
 
Viimeksi muokattu:
Heipä hei.

Me kotiuduttiin eilen. Oltaisiin saatu tulla jo sunnuntaina, mutta kun on tuon syömisen kanssa ollut ongelmia, niin en halunnut liian aikaisin kotiin.

Eli poika oli syntyessään 2,7kg rv 37+1 joten siksi on jouduttu lisäravintoa antamaan koko sairaala-aika ja nytkin pitää herätellä poikaa syömään useammin kuin hän haluaisi. Maitoa onneksi tulee reilusti, mutta poika ei jaksa tissiä niin kauhean pitkään syödä. Annetaan pullosta lisäksi mun maitoa tai korviketta.

Synnytyksestä sen verran voisin sanoa, että se oli nopea toimitus. Draamaa lisäsi sulku Kättärillä ja nopeasti edennyt tilanne. Naistenklinikalle kuitenkin ehdittiin 45min ennen pojan syntymää. Että ihan sama missä sitä synnytti, kun ei ehtinyt "puolapuilla riippumaan". Tosi hyvä kätilö oli ja kipu ei ehkä lopulta ollut suurinta kokemaani... Onneksi oli pieni lapsi! Nelikiloisen puskeminen luomuna ei varmasti olisi näin helppoa.

Sen vain haluaisin sanoa ensisynnyttäjille, että vaikka koko ajan hoetaan, että se luultavasti menee ylikaikaiseksi ja synnytys kestää vaikka kuinka kauan, niin SE EI AINA PIDÄ PAIKKANSA. Myöskin ohje: ole kotona niin kauan kunnes kivut on sietämättömät, niin ei oo ehkä paras. Jos supistukset on tiheitä, mutta kipu siedettävä vielä, niin ehkä kannattais vaatia saada lähteä. Seuraava supistus meinaan saattaa jo olla sietämätön ja silloin se matka sairaalaan on pitkä.

Onnea muille vauvautuneille ja tsemppiä matkaa vielä odotteleville!

Samirja ja Poika
 
Hei taas pitkästä aikaa!

Ja onnea ihan mielettömästi Annamariaplus2, Samirja, Äittä83, Annapellu, Nipsu:heart: (toivottavasti en nyt unohtanut ketään!)

Yritän pikakirjoittaa vähän meidän kuulumisia:
Poika siis syntyi silloin 1.3 ja vietti ekan yön tarkkailussa vastasyntyneiden teholla. Seuraavat kolme vrk hän oli hoidossa Naikkarin vastasyntyneiden valvontayksikössä ja sieltä sit siirtyi jatkohoitoon 4.3 Kättärille vastasyntyneiden osastolle. Murusella ei missään vaiheessa ole ollut mitään suurempaa hätää. Eka verensokeri toki oli matala (1,2) mut johtui pienestä syntymäpainosta. Sokeritipasta poju pääsi eroon 5vrk:n sisällä ja sen jälkeen ns. ongelma olikin enää syömisen opettelu=). Syöminenkin sujui enimmäkseen tosi hyvin, välillä vaan iski väsy syönnin perään. Nenämahaletkun poju vetäisi itseltään pois viime maanantaina (kai piti sitä tarpeettomana;)) ja viikko sitten tiistaina me saimme pojan kotiin 1,82kg painoisena:heart:. Perjantaina meillä oli viel kontrolli kättärillä, jossa kaikki oli oikein hyvin murusella:) Painoa oli huimat 2,009kg eli reippaasti muru on kasvanut syntymäpainostaan! Poika on mielettömän suloinen ja maailman kiltein vauva massu täynnä:) Mut heti kun nälkä yllättää mussu tulistuu nollasta sataan sekunnin murto-osassa:D! Ei siis tarvi herätellä öisinkään poikaa syömään, vaan meillä herätään 2-4h välein.

Imetys meillä on juurikin pojan tuliluonteisuuden vuoksi viel opettelun alla. Hän kun meinaa aina raivota rinnalla ja pienen painon vuoksi en oo kauaa uskaltanut häntä rinnalla huudattaa, jottei hän väsähtäis ja jättäis ateriaa syömättä sen takia. Mut onneksi herun hyvin pumpulle ja poju onkin täysin mun maidolla ollut lähes alusta asti. Mut eiköhän se imetys saada viel onnistumaan. Pitää vaan jaksaa olla kärsivällinen ja ennen kaikkea jaksaa pumpata sitä maitoa, mikä onkin etenkin öisin tooosi rasittavaa. Siis se et ensin syötät pojan tuttipullosta ja sen perään pumppaat silmät ristissä maitoa|O... Mut koen tän imetys-homman tosi tärkeeksi, kun en kyennyt mahassa kasvattamaan poikaa niin vois ees tän puolen hoitaa perinteisen kaavan mukaan.


Synnytyksestä sen verran, mulla tosiaan käynnistettiin pojan huonon kasvun takia synnytys rv35+3 29.2 ballongilla (eli siis kohdunsuulle laitettiin katetri, jonka päässä oli sellainen ns.tasku, joka täytettiin vedellä - mulla sinne laitettiin 40ml vettä). Tuolloin mulla oli kohdunsuu kahdelle sormelle auki ja kohdunkaula hävinnyt. Ballonki sai heti aikaan jomotusta ja sit muutaman tunnin kuluttua alkoi säännöllisesti supistella. Myös limatulpan osasia alkoi tulla. Supistukset oli tuolloin tuntuvia, mut ei mitään niin kipeitä, et olisin lääkitystä siihen kaipaillut. Koitin paljon käveleskellä, jotta saisin kunnolla synnytyksen käyntiin. Aika ajoin kokeilin vetää ballonkia alemmas (niin siis käskettiin tehdä) ja kyl se iltaa kohti aina vähän alemmas liikahtikin. Illalla klo23aikaan vessakäynnin yhteydessä se ballonki lopulta luiskahti pois ja sen jälkeen supparit vaimeni joksikin aikaa tuntuvuudeltaan ja tiheydeltään. Yö meni ilman kunnon unia, kun niitä supistuksia kuitenkin tuli edelleen 15-20min välein ja vaik ne ei kipeitä olleet, niin ei niiden kans kuitenkaan pystynyt nukkumaankaan. Aamuyöllä viideltä kävin sit vessassa ja sen jälkeen alkoi ne ihan oikeet synnytyssupistukset ja niitä tulikin 1-2min välein. Tuolloin kätilö tarkasti tilanteen ja olin auennut kolmeen senttiin ja päästiin siis lopulta synnärille. Synnärillä supistukset jatkui tosi tiheinä ja kovina, mut en kokenut niitä niin kipeinä, että tarvisin ilokaasua kummempaa. Ilokaasu ei tietenkään helpottanut siinä supistuksen hetkellä kipua, mut aina supparin jälkeen pystyin sen avulla rentoutumaan. Klo8.30 mulla puhkaistiin kalvot ja päästettiin lapsivesi tulemaan. Olin vähän pelännyt, et kivut yltyis kovastikin sen jälkeen, mut hyvin selvisin edelleen ilokaasulla kalvojen puhkaisun jälkeenkin. Oksitosiinitippa mulle kans laitettiin synnytystä nopeuttamaan - sen taisin saada aamupäivällä. Puolenpäivän aikaan mulla alkoi olla maha niin tyhjä (en ollut syönyt kunnolla mitään sitten edellisillan), että ilokaasu alkoikin jo oksettaan. Oksensinkin sit lopulta ja sen jälkeen en voinut enää käyttää ilokaasua. Sen jälkeen oli tosi hankalaa koittaa rentoutua suppareiden välillä ja tiesin, että se rentoutuminen olis välttämätöntä jotta aukeaisin täysin - tossa vaiheessa olin auki 5cm.
Lopulta nimenomaan sen vuoksi päädyin ottamaan epiduraalin - kivun suhteen olisin edelleen pärjännyt. Epiduraali auttoikin heti rentoutumaan ja päästiin ponnistusvaiheeseen n.45min kuluessa. Ponnistusvaihe oli yllättävän rankka, kun ottaa huomioon meidän poikasen syntymäpainon. Kovasti sai tehdä töitä ja lopulta 20min jälkeen sain ponnistettua itsestäni ysin pisteen pojan :heart:
Mulle tehtiin eppari, kun mulla ei mainannut paikat antaa muutoin periksi. Muuten ei tullut repeämiä. Sitä ihmettelin kätilöille, et miten olikin niin raskasta ponnistella poikaa ulos vaik hän oli niin pieni kirppu. Mut kätilöt meinas, et isompi raivaa sen tilan itselleen ja senpä vuoksi noin pientä vauvaa saa enempi puskea ulos.
Synnytyksestä mulle jäi tosi hyvä mieli. Toki epparihaava oli alkuun inhoittavan tuntuinen ja kipeäkin etenkin iltaisin oltuani päivän jalkeilla. Mut ihan hyvin silti voisin uudelleenkin mennä synnyttämään - kipu ei hirvitä mua ollenkaan. Synnytys kesti yhteensä 9,5h eli aika nopeaa toimintaa ensisynnyttäjäksi=).
Mies oli mulle tosi mahtava tuki synnytyksen ajan ja ihme kyllä mulla ei missään vaiheessa mennyt häneen hermot;)
Siinäpä siis vähän synnytystarinaa ja kuulumisia muutenkin.

En valitettavasti oo ehtinyt kunnolla palstaa seuraileen, kun päivät vierähtää niin nopeesti vauvaa syöttäessä, maitoa lypsäessä jne.
Mut toivottelen kaikille kovasti voimia viimeisiin odotuspäiviin/viikkoihin ja toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka:heart:

Tiijona & Ee 20vrk (nimi on päätetty, mut en viel uskalla sitä julkaista tääl, kun ristiäisiin on viel aikaa reilu 1,5kk)

ps. Vauvis, mulle vois päivittää tonne etusivulle, et synnytys tapahtui rv 35+4=)
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä