Huh mikä aamu

[kiitos että sain avautua]

aaargh! sitten kun toinen on vihdoin hiljaa, toinen huutaa..sitä tää maanantaiaamu on tänään ollut. vauva 1kk ja sisarus 1v7kk. ihan kamala aamu, esikoinen heräsi jo kaksi tuntia ennen normiaikaa, mikä on ysiltä. mitään en saa tehtyä. kauhea riittämättömyyden tunne, esikoinen vähän huonosti hoidettu, mm. yövaatteet edelleen päällä, mutta nukkuu nyt onneksi päikkäreitään. vauva on kitissyt enkä saa sitä nukahtamaan. esikoinen huutaa maitoa samalla kun imetän vauvaa.. vauva ei ole viihtynyt itsekseen missään, sitterissäkään. bonuksena vielä että ollaan kaikki enemmän tai vähemmän kipeitä. mies vasta toista viikkoa töissä, joten mitään rutiinia ei ole tullut tähän hommaan, onneksi esikoisella rytmi säilynyt vauvan tulon jälkeen.

mutta koska tää oikein helpottaa? ajattelin että mä jaksan, mutta suututtaa sekin että tänään, nyt JO, tässä vaiheessa näin alussa, on sellanen fiilis että mä en kestä...

ps. pahoittelen isojen kirjaimien puuttumista, vauva on tossa toisessa kainalossa..

 

["pippi"]

Hyvin se siitä lähtee menemään. Usko pois Meillä oli vastasyntynyt ja 1v3kk ja 3v lapset. Raskastahan se oli, kun keskimmäinen ei edes kävellyt vielä, mutta positiivisella asenteella siitä selviää. Eikä kannata stressata joka asiasta. Pientä rytmiä päivään tulee pikkuhiljaa vauvan kasvaessa ja elämä helpottuu.

 

[Tsemppiä]

Kuullostaa hyvin tutulle...meillä oli vain tuossa vaiheessa myös 3v uhmis,joka raivos ja kiusas keskimmäistä! Mutta neuvona älä ressaa kotihommista,pääasia että lapset ja itse saatte ruokaa ja lapset saa nukkua päikkärit! pue lapset ulos ja menkää vaikka hiekkalaatikolle istumaan..teet hommat sitten kun sun mies tulee kotiin töistä Kyllä se siitä lähtee suttaantumaan kun et ressaa turhaan ja pysyt itse viileänä viilipyttynä vaikka lapset huutaa ja raivoaa (tiedän ettei se ihan niin mene,mutta yritä kuitenkin)

 

["provo"]

ite oot lapses hankkinut! Olis kannattanut silloin miettiä kun jalkoja availit

 

[ppp]

[QUOTE="provo";28907570]ite oot lapses hankkinut! Olis kannattanut silloin miettiä kun jalkoja availit [/QUOTE]

Olipa fiksu kommentti!

 

["mami"]

Tsemppiä kovasti, kyllä ne rutiinit siitä pikkuhiljaa muodostuu ja sinäkin saat levähtää! Nyt vaan keskityt olennaiseen ja annat itsellesi luvan sulkea silmät tiskeiltä ja pyykeiltä yhtäkkiä sitä vaan sitten huomaa hoitavansa kotityöt, lastenhoidon ja kaikki muutkin askareet ainakin pääasiassa ihan sujuvasti.

 

[ap.]

Kiitos tsempistä! Huh, tää ois varmaan paljon helpompaa jos vauva viihtyisi edes jonkin aikaa ilman syliä.. Sitä kerkesi jo tottumaan esikoisen kanssa niin hyvin soljuvaan arkeen, että tää tuntuu kaaokselta.. Koska (ts. minkä ikäinen kuopus on ollut kun) teillä on taas alkanut elo sujumaan entiseen malliin?