Onko normaalia alkuraskaudessa aivan hirvittävä uupumus joka voi tulla vielä kohtauksittain, niin että yhtenä päivänä on ihan hyvä olo ja seuraavana ihan kamala? Pahoinvointi on alkanut helpottaa mutta tämä "huono olo"/tappava uupumus ei ole mennyt minnekään. Hb oli hyvä eikä sokeria pissassa ollut (eka neuvola vasta takana). Samaten kilpirauhasarvot oli mallillaan (lääkitys on). Onko tämä normaalia ja meneekö ohi. Tuntuu että ei jaksa kättä nostaa ja kun nyt ylitin itseni ja siivosin väkisin niin nyt tuntuu että pyörryn. Esikoisparka saa kuulla tiuskintaa ja huutoa kun en kertakaikkiaan jaksa yhtään mitään ja hän hakee sitten temppuilulla huomiota kun olen ihan raatona...
Huono äiti jo lähtökohtaisesti ja toista pukkaa....?
Ihan täysin normaalia. Kaikilla ei mene täysin ohi, mutta yleensä kyllä ainakin helpottaa se väsymys. Nyt sinä lepäät aina kun mahdollista, teet vain ihan pakolliset asiat. Kyl se siitä.
On normaalia. Musta tuntuu et se pahenee vain kerta kerralta. Sitten joskus rv 13 jälkeen yhtäkkiä oon huomannut että HETKINEN, se uupumus on poissa.. Ja toisaan tuo uupumus on sellaista et siihen ei auta MIKÄÄN nukkuminen tai lepääminen. Parhaiten auttais se jos olis koko ajan jotain kivaa tekemistä,niin ei ehtis koko ajan ajatellla siät uppumista.
Mie vetelin joskus pienet tirsat työpöydän alla. Siis en ihan oikeesti pysynyt välillä hereillä, tuli sellanen tunne että jos en nyt saa nukahtaa niin menee taju. Ihan normaalia kuulemma juu Sit se menee ohi kans ihan yhtäkkiä, vaivas jonkun kuukauden verran meikäläistä esikoisen kanssa.