Himot kuriin-munat pois, vai...

Minua opastakaa hyvät Ellit; Olen 50v mies naimisissa kohta 30v ja parisyhteessa kaikki muu hyvin paitsi että meillä ei naida enää kuin muutaman kerran vuodessa. Seksi on vähentynyt lasten tulosta saakka (siitäkin on jo pitkästi yli 20 vuotta).Itseäni haluttaisi hurjasti, mutta rouva on väsynyt, limakalvot rikki, tms. Erillaisia virikkeitä olen ehdotellut, mutta mikään ei ole hyvä. Epäilen josko olen niin tylsä rakastaja että se vie puolisolta halut, sitä ajatusta hän ei tue, ei vaan sovi tai haluta.
Olen alkanut harkita kastrointia, se on tosin lopullinen juttu, korjaussarjaa ei ole olemassa, toisaalta kurjaa näinkin on elää.
Ehdotuksia?

 

Ehdotuksia minulla ei ole, mutta kuitenkin otan kantaa asiaan. Olen aika paljon jutellut ikäistesi 45-60 vuotiaiden miesten kanssa, etkä ole ongelmasi kanssa yksin. Myös saman ikäluokan naisten tarpeista on juteltu: seksi ei maistu, ei ainakaan kotona. Toki nuo noin viiskymppisten naisten vaivatkin on huomioitava, mutta ei kai sitäkään kaikesta voi syyttää. Ainainen vonkaaminen tuskin parantaa tilannetta, asiallisesti puhuen mieluumin, vaikka sekään ei varmaan aina onnistu.
Harmillinen tilanne kun toinen haluaa ja toinen ei.

 

Vonkaamisen lopetin aikoja sitten. En halua aiheuttaa syylisyyden tunteita hänelle eikä "velvollisuus nainti" ole sekään kivaa, vaikka kuinka olisi puutteessa.
Koetin löytää kohtalotoveria, siis naispuoleista, jonka kanssa olisimme toisiamme tässä asiassa auttaneet ja laitoin ilmoituksen Iskuriin. Tuloksena oli yksi vastaus ja sekin maksulliselta yrittäjältä.Ilmeisesti nämä ongelmat ovat kuitenkin harvinaisia naisilla.

 

Eipä se ns. "säälipillu" hyvältä tunnu sekään. En jaksa uskoa sitäkään etteikö nekin naiset, jotka kieltää aviollisen seksin, haaveile kuitenkin läheisyydestä ja seksuaalisesta kanssakäymisestä jossain muodossa. On vaikea löytää luotettavaa salarakasta/salarakastajatarta, varsinkin pienellä paikkakunnalla. Kyllä "puutteessa" olevia naisiakin on. Kysyntä ja tarjonta vaan ei kohtaa, eikä kemiat.

 

Minua opastakaa hyvät Ellit; Olen 50v mies naimisissa kohta 30v ja parisyhteessa kaikki muu hyvin paitsi että meillä ei naida enää kuin muutaman kerran vuodessa. Seksi on vähentynyt lasten tulosta saakka (siitäkin on jo pitkästi yli 20 vuotta).Itseäni haluttaisi hurjasti, mutta rouva on väsynyt, limakalvot rikki, tms. Erillaisia virikkeitä olen ehdotellut, mutta mikään ei ole hyvä. Epäilen josko olen niin tylsä rakastaja että se vie puolisolta halut, sitä ajatusta hän ei tue, ei vaan sovi tai haluta.
Olen alkanut harkita kastrointia, se on tosin lopullinen juttu, korjaussarjaa ei ole olemassa, toisaalta kurjaa näinkin on elää.
Ehdotuksia?

Otan osaa, aivan kuten meillä. Ei vaimoa kiinnosta. Ei ole kiinnostanut oikeastaan koskaan.
Eräänä päivänä jopa totesi, että "loppuis nyt sinulta nuo halut jo". Kun olen jo 50 v.
Kyllä vituttaa, oikeasti

 

Tosi pahasti sanottu. Meillä sanallinen viestintä on ystävällistä, välttely johtuu jostakin ulkopuolisesta tekijästä, kuten mainitsin; väsymys, ärtyneet limakalvot (ei kuitenkaan yhteiselon aikaansaamana), infektio, stressi...
Ehkäpä tämän tämän takana on todella "jälkeen jäänyt evoluutio" ja ratkaisu nykymiehelle, 50v. on " munat pois".

 

Tuskin "munat pois" mitään auttaa. Seksi vaan ei tunnu kivalta silloin kun ei sitä halua, oikeastaan se on ihan hirveetä silloin. Mies jos ei halua, hän ei siihen pysty, nainenhan voi olla naitavana himottomanakin. Varmaan on naisia jotka harrastavat sitä vain velvollisuudesta, ettei riitaa tulisi, hyvä niin.
Ei "munattomuus" mitään auta. Onhan omat kädet ja hyvä mielikuvitus apuna
Nautitaan seksistä niillä keinoilla mitä on - niin minäkin teen.

 

Tuttua juttua. Kotona seksi loppui kun lapset oli tehty.

Ehkä siinä vaiheessa olisi pitänyt käydä avioliittoneuvolassa tai jossain vastaavassa. Luulis että niillä on jotain kokemusta aiheesta. Kastraatiokin kieltämättä kävi mielessä kun muksut oli pieniä, ero ei tuntunut hyvältä ajatukselta ja seksin puute kärvisti.

No, minäpä kumminkin lähdin katselemaan seuraa muualta ja löytyyhän sitä kun hieman viitsii, netistä ja livenä kapakasta. En usko että naiset vastailisi ilmoitukseen ellei se ole aivan käsittämättömän hyvä. Homman nimi kumminkin on se, että mies jahtaa ja nainen valikoi.

Seuraa kyllä löytyy sekä ilmoituksista että keskustelupalstoilta.

Käteenveto kyllä auttaa akuuttiin panetukseen, mutta onhan se ihan eri juttu harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. Siinä tuntee itsensä hyväksytyksi ja haluttavaksi.

 

harviNainen;
oletko jo pitkään elänyt parisuhteessa ja silti sooloseksin varassa? Toki olen kanssasi samaa mieltä periaatteesta että jos asiaan ei voi vaikuttaa, siihen täytyy sopeutua.
Vaan miten sopeutua?

Markku;
mies jahtaa, nainen valikoi - erinomainen pelkistetty toteamus, näin se varmaan yhä on. Olet siis löytänyt tämän toisen naisen, miten tunnepuoli pelaa näiden kahden kanssa?

 

Useamman vuoden jo "omavaraisesti". Aluksi olin itse se torjuja, se vaan ei toiminut sillä puolella, haluttomana se on piinallista, enkä minä siihen pysty. Kumppanini ei sitä ole vaatinutkaan. Enkä kaivannut sitä noina torjunnan aikoina muualtakaan. Muutama hairahdus on ollut myöhemmin, eikä se ole pois suljettu ajatus nytkään. Muuten menee ihan hyvin ainakin toistaiseksi.
En toki tarkoittanut että seksittömyyteen pitää täysin sopeutua, nautitaan siitä vaikka rajallisesti!

 

Olen löytänyt paitsi toisen, niin myös kolmannen ja neljännen...

Tunnepuoli pelaa (ja pelasi) hiukan eri tavalla jokaisen kanssa. Vaimon kanssa ihan samaa rataa, ei mitään uutta. Pyöritetään normaalia kuviota kuten ennenkin.

Ensin oli kuvioissa yksi sinkku, muuten meni ok mutta kun sinkulla on paljon vapaata aikaa ja perhellisellä ei, niin pidemmän päällehän se ei sitten toiminut. Mutta hyvä juttu niin kauan kuin kesti.
Seuraavana varattu, jonka kanssa meni oikein hyvin. Samassa tilanteessa olevilla on tietty sielunkumppanuus ja toisaalta ajankäyttö ja muut rajoitukset on samankaltaiset ja kumpikin ymmärtää toista. Tämä oli paras suhde, sovittiin myöskin ettei 'käydä kolmansissa'. Homma meni pieleen kun heille tuli muutto kauas.
Nyt on menossa yh, joka ei enää halua kämppäänsä miestä asumaan. Sopii mulle. Tunnepuolessa on tietysti haasteita tuollaisessa tilanteessa, mutta aikuiset naiset on siinä suhteessa 'helpompia', kun vauvakuumetta ei ole, pesänrakennusvietti on laantunut ja on jo omaa elämää johon ei välttämättä kumppania tarvita.

 

Kiitos Markulle positiivisesta palautteesta, toivoa siis on!

harviNaisen tilanne on kiinnostava, himot oli poissa, mies kai kuitenkin kaipasi yhteiselon tätäkin puolta, mutta mitä sitten tapahtui? Himot palasi, mutta ukkon himot oli jo sammuneet?
Nyt tilanne on siis päinvastoin?

 

Tuttua juttua. Kotona seksi loppui kun lapset oli tehty.

Ehkä siinä vaiheessa olisi pitänyt käydä avioliittoneuvolassa tai jossain vastaavassa. Luulis että niillä on jotain kokemusta aiheesta. Kastraatiokin kieltämättä kävi mielessä kun muksut oli pieniä, ero ei tuntunut hyvältä ajatukselta ja seksin puute kärvisti.

No, minäpä kumminkin lähdin katselemaan seuraa muualta ja löytyyhän sitä kun hieman viitsii, netistä ja livenä kapakasta. En usko että naiset vastailisi ilmoitukseen ellei se ole aivan käsittämättömän hyvä. Homman nimi kumminkin on se, että mies jahtaa ja nainen valikoi.

Seuraa kyllä löytyy sekä ilmoituksista että keskustelupalstoilta.

Käteenveto kyllä auttaa akuuttiin panetukseen, mutta onhan se ihan eri juttu harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. Siinä tuntee itsensä hyväksytyksi ja haluttavaksi.

Niinpä; tuo hyväksytyksi tuleminen ja haluttavaksi tunteminen on se pointti.
Se tästä tekee niin raskaan.
Kuinka en herätä haluja ja kuink toinen voi pärjätä ilman seksiä.

 

Meillä ei seksistä puhuta, mies on häveliäämpi näissä asioissa. Hyväilyjäkään ei juuri harrasteta, eikä siitä riidellä. Kumppanillani on myös lääkkeitä jotka vaikuttavat kyvykkyyteen negatiivisesti ja siksikin tyytyy tilanteeseen. Kaikenlaisin hyväilyin toki voisi tilanteen ratkaista mutta kun tilanne on kerran lukkiutunut niin ei ole helppo avata lukkoja. Toistaiseksi hyväksymme toisemme tällaisina kun olemme, tiettyä etäisyyttä on kuitenkin havaittavissa. Näin meillä

 

No kas, ei puhuta meilläkään, halataan toisinaan, mutta ei hyväillä. Eräänlainen lukko se on meilläkin. Jotenkin vain klaarataan päivä kerrallaan, ei myöskään riidellä, kumpikaan ei halua toiselle pahaa. Kaikesta huolimatta luulen että ajanmyötä puolisoni on kuitenkin sopeutunut tilanteeseen paremmin ja itseasiassa verrattain tyytyväinen, koska hänellä ei ole mitään "hätää" ja minä en vonkaa enkä mökötä.
Vielä niistä halujesi uudelleen heräämisestä, miten ja milloin se tapahtui?

 

Kyllä ne halut sitten pikkuhiljaa on heränneet, muutama vuosi meni kyllä että tuskin edes halus ajatella, ei "omatoimistakaan." Sitten alkoi vähitellen haluta " omaa kivaa" ja ruokahalu kasvaa syödessä. Nyt on jo lelujakin käytössä, mutta arka kuitenkin vieraisiin menemään. Mahdotonta se ei toki ole.
Meillä on hyvin "vapaa" suhde molemmin puolin, ei kysellä toisen tekemisistä. Molemmat halutaan omaa aikaa ja omaa tekemistä eikä aina olla yhdessä. Se on kyllä hyvin rentouttavaa. Sopii meille.

 

harviNainen, jos haluat keskustella lisää yksityisesti, voit ottaa yhteyttä sk0rpi0ni@luukku.com

 

Meillä ei ole harrastettu seksiä yli vuoteen , vaikka olemme vasta kolmekymppisiä. Miestäni ei vaan kiinnosta. Tiedän että hän harrastaa runkkausta internet-pornon kanssa. Vissiin se on sitten kiihottavampaa kun minä. Tuntuu etten ole enää nainen ollenkaan. Tekee mieli vaan mättä äruoka ja suklaata naamaan, kun ei kerran seksiä saa. Aikoinaan meillä oli vireä ja hyvä seksielämä, mutta jossain vaiheessa huomasin että aina minä tein aloitteen. Kyllästyin vonkaamiseen, ja ajattelin että odotan kunnes mieheni tekee aloitteen. Eipä ole tehnyt. Kuinkahan kauan tätä voi jatkua?

Minä en voi elää ilman seksiä. Koko ajatuskin on sammoinen etä mieluummin tapan itseni. Minulla on monta mieskaveria, ja työkavereita, jotka ovat sanoneet että olen tosi kaunis ja seksikäs, hauska vapautunut nainen. Saan kyllä aina seuraa baarissa. Mutta kun en haluaisi pettää. Vaan niin kai täytyy tehdä. Asioista ei keskustella meillä ollenkaan. Elämme vain kuin parhaat kaverit, kämppikset tai jotain. Olen tosi masentunut. Kaikki muut saavat seksiä paitsi minä

 

Ennenkuin käy viearissa, olisi syytä mennä jonnekin avioliittoneuvontaan. Ihan varmuuden vuoksi. Jos se ei auta niin sitten vaan ukko pihalle tai vieraisiin.

 

Niin, kaipa sitä pitäisi mennä. Vaan milläs raahaan miehen sinne, kun hänen mielestään kaikki on ihan hyvin.

 

Meillä ei ole harrastettu seksiä yli vuoteen , vaikka olemme vasta kolmekymppisiä. Miestäni ei vaan kiinnosta. Tiedän että hän harrastaa runkkausta internet-pornon kanssa. Vissiin se on sitten kiihottavampaa kun minä. Tuntuu etten ole enää nainen ollenkaan. Tekee mieli vaan mättä äruoka ja suklaata naamaan, kun ei kerran seksiä saa. Aikoinaan meillä oli vireä ja hyvä seksielämä, mutta jossain vaiheessa huomasin että aina minä tein aloitteen. Kyllästyin vonkaamiseen, ja ajattelin että odotan kunnes mieheni tekee aloitteen. Eipä ole tehnyt. Kuinkahan kauan tätä voi jatkua?

vaikka 20 vuotta jos toista ei kiinnosta, niin sitten ei.

Minä en voi elää ilman seksiä. Koko ajatuskin on sammoinen etä mieluummin tapan itseni. Minulla on monta mieskaveria, ja työkavereita, jotka ovat sanoneet että olen tosi kaunis ja seksikäs, hauska vapautunut nainen. Saan kyllä aina seuraa baarissa. Mutta kun en haluaisi pettää. Vaan niin kai täytyy tehdä. Asioista ei keskustella meillä ollenkaan. Elämme vain kuin parhaat kaverit, kämppikset tai jotain. Olen tosi masentunut. Kaikki muut saavat seksiä paitsi minä

Vaihtoehdot ovat vähissä, kun ei halua pettää, tiedän. Kuitenkin puutteesa olo tappaa. Jäytää sisältä. Miettii suhteen miellekkyyttä. Lapset tekevät asiasta vieläkin hankalamman.

 

Jos ukko ei suostu puhumaan, niin sitten tavarat jakoon tai vieraisiin. Ihan turha kenenkään kärvistellä puutteessa varsinkaan kun tuossa juuri ole mahdollisuutta tilanteen paranemiseen.

 

En toki syytä kumppaniani pelkästään siitä puhumattomuudeta. Kyllä se lukitus on molemmin puolista. Niinkun sanoin: vieraissa käynti ei ole mahdoton ajatus, ja niinhän on käynytkin. Eikä tämä tilanne meille, minulle ainakaan, ole mitään traumoja tuonut, toki asiat voisivat olla toisinkin. Emme ole aviopari, olemme ns. "susipari" mutta yli 10 vuotta yhdessä. Nuoren parin kohdalla toki tilanne kärjistyy erilaiseksi, mutta onko se masentumisen arvoinen? Etsikää ulospääsyä tilanteeseen.

 

Nainen33: itselläni sama tilanne, en voisi millään elää ilman seksiä tällä hetkellä. Lasten saannin jälkeen haluni ovat olleet kyllä huippuluokkaa jo monta vuotta. Onneksi mieheni jaksaa kuitenkin lähes joka päivä innostua vielä seksipuuhiin. Muuten tulisin hulluksi. Välillä kyllä tuntuu, että miten näitä seksihaluja voisi näin naisena vähän vähentää. Itse tunnen lisäksi mieletöntä halua 15 vuotta vanhempaan mieheen, joka elää avioliitossa ja suuressa puutteessa. Hän haluaisi minua kovasti. Emme kuitenkaan halua pettää puolisoitamme, mutta töiden merkeissä tavataan usein ja halu on kova ja molemminpuolista. Haluaisinkin, että en tuntisi niin kovaa seksuaalista halua, koska se uhkaa karata lähes hallinnasta. Mielestäni on aika omituista, että vaikka saan kotona tarpeeksi seksiä, niin silti haluaisin aina vain lisää. Jos eläisin kotona puutteessa, olisin varmasti jo sortunut tähän mieheen. Toivon todella, että haluni olisivat välillä vähäisemmät. Onko naisten keskuudessa normaalia?

 

Nainen33: itselläni sama tilanne, en voisi millään elää ilman seksiä tällä hetkellä. Lasten saannin jälkeen haluni ovat olleet kyllä huippuluokkaa jo monta vuotta. Onneksi mieheni jaksaa kuitenkin lähes joka päivä innostua vielä seksipuuhiin. Muuten tulisin hulluksi. Välillä kyllä tuntuu, että miten näitä seksihaluja voisi näin naisena vähän vähentää. Itse tunnen lisäksi mieletöntä halua 15 vuotta vanhempaan mieheen, joka elää avioliitossa ja suuressa puutteessa. Hän haluaisi minua kovasti. Emme kuitenkaan halua pettää puolisoitamme, mutta töiden merkeissä tavataan usein ja halu on kova ja molemminpuolista. Haluaisinkin, että en tuntisi niin kovaa seksuaalista halua, koska se uhkaa karata lähes hallinnasta. Mielestäni on aika omituista, että vaikka saan kotona tarpeeksi seksiä, niin silti haluaisin aina vain lisää. Jos eläisin kotona puutteessa, olisin varmasti jo sortunut tähän mieheen. Toivon todella, että haluni olisivat välillä vähäisemmät. Onko naisten keskuudessa normaalia?

Mistäs päin tää 15 vuotta vanhempi mies on kotoisin? Et kai vaan mun ukkoa vikittele...