Meillä päiväkodissa oli ulkoilu fiasko viime viikolla. Iltapäiväksi oli luvattu +7 astetta ja suurelle osalle lapsista oli tuotu sen mukainen vaatetus. Aamulla keli oli vielä pakkasella kun menimme ulos ja tuuli hirmuisesti. Meidän oli siirrettävä koko porukka takaisin sisälle vajaan puolen tunnin jälkeen, niin moni lapsista alkoi valittaa kylmää. Kädet ja jalat olivat kylmiä ja viluisuus jatkui aina päiväunille saakka kunnes saivat toppatäkit päälleen. Vain muutamalla oli toppavaateet mukana, heillä ei hätää ollut. Iltapäivästä vk-pukuvuilla olijat jo tarkenivat vaikka elohopea ei kirinyt kuin +5 asteeseen. Mutta ei toppapukulaisillakaan kuuma ollut.
Kerroksia tai ei, tuuli tekee monasti tepposen. Vaikka tuuli ei menisikään puvun läpi. Ja nämä syksykelit ovat tälläisiä. Aamulla 2-3 astetta pakkasta, päivällä jos aurinko paistaa voi olla 10. Lapsille tuo kuuma ei tuota niin paljoa kurjaa mieltä kuin kylmä. Meiltäkin kehotettiin siirtymistä pikku hiljaa toppapukuihin, mikä toki sai näitä negatiivisiakin kommentteja aikaan. Mutta ei me oikeasti sitä pahalla neuvota tai että se olisi jotenkin "meidän tätien" eduksi. Kyllä nämä jutut lähtee lapsista ja siitä mitä päivän aikana nähdään. Yksilöllisyyteen valitettavasti ei aina ole mahdollisuutta. Ryhmät niin isoja että emme kykene jokaisen arvokkaan lämpimyyttä jatkuvasti seuraamaan. Kotona se on helpompaa, itsekin kun olen äiti. Vaatteita voi "tuunata" käsituntuman mukaan, mutta kun ulkoilutettavia on 16-20 kpl, on pakko mennä keskiarvon mukaan.