V
"vieras"
Vieras
Tämä on mitätön "ongelma", ei siis ongelma lainkaan, mutta juuri siksi se sopii nettipalstalle puitavaksi
En ymmärrä, miksi jokaista juhlaa Runebergin päivästä jouluun pitää viettää herkkujen muodossa viikko tolkulla. Kylässä käydessä on vappumunkkeja tarjolla jo viikkoa ennen vappua, ja ensimmäiset joulutortut paistetaan lokakuussa. Perhekerhossa ohjaaja muistaa kolme viikkoa ennen laskiaista aloittaa kyselyt, että jokos teidän perheessä on leivottu / syöty laskiaispullat jne. ja pääsiäisen syvin olemus tuntuu olevan se, että suklaamunia on mahdollisimman paljon.
En ole sokerinatsi. Pieni lapseni saa syödä sokerisia herkkuja juhlissa, ja leivon mielelläni kotonakin. Mutta koska olen itse kärsinyt sairaalloisesta ylipainosta ja laihduttanut yli 40kg, niin toivoisin että lapseni saisi minua terveemmän suhteen ruokaan ja myös niihin herkkuihin. Se ei tarkoita kituuttelua ja kaiken kivan kieltämistä tai juhlimista näkkäri kourassa, mutta miksi, oi miksi jokaisen juhlan pääpointti tuntuu olevan jokin sokerihörtymä, jota pitää sitten tunkea joka tuutista viikkoja ennen ja jälkeen kyseisen tapahtuman? Tai miksi ylipäätään pitää aina olla kahvin kanssa tarjolla jotain sokerihöttöä? Ja kyllä, voin olla ottamatta, ja teoriassa voisin kieltää lastanikin (joskaan en usko että se olisi oikea tapa opettaa rentoa suhtautumista ja kohtuullisuutta), ja arvostan eleenä sitä että kyläpaikka haluaa vierailumme huomioida, mutta eikö ihmisiä voisi tavata ilman sokerihumalaa vaikka viikon päästä on tai viikko sitten oli pääsiäinen / joulu / juhannus / vappu / uusivuosi / laskiainen jne.?
Mitenkähän pettyneitä meidän vieraat on, kun tarjolla saattaa olla vaikkapa juurespannaria, voileipiä tai vain yhden lajin keksejä
En ole sokerinatsi. Pieni lapseni saa syödä sokerisia herkkuja juhlissa, ja leivon mielelläni kotonakin. Mutta koska olen itse kärsinyt sairaalloisesta ylipainosta ja laihduttanut yli 40kg, niin toivoisin että lapseni saisi minua terveemmän suhteen ruokaan ja myös niihin herkkuihin. Se ei tarkoita kituuttelua ja kaiken kivan kieltämistä tai juhlimista näkkäri kourassa, mutta miksi, oi miksi jokaisen juhlan pääpointti tuntuu olevan jokin sokerihörtymä, jota pitää sitten tunkea joka tuutista viikkoja ennen ja jälkeen kyseisen tapahtuman? Tai miksi ylipäätään pitää aina olla kahvin kanssa tarjolla jotain sokerihöttöä? Ja kyllä, voin olla ottamatta, ja teoriassa voisin kieltää lastanikin (joskaan en usko että se olisi oikea tapa opettaa rentoa suhtautumista ja kohtuullisuutta), ja arvostan eleenä sitä että kyläpaikka haluaa vierailumme huomioida, mutta eikö ihmisiä voisi tavata ilman sokerihumalaa vaikka viikon päästä on tai viikko sitten oli pääsiäinen / joulu / juhannus / vappu / uusivuosi / laskiainen jne.?
Mitenkähän pettyneitä meidän vieraat on, kun tarjolla saattaa olla vaikkapa juurespannaria, voileipiä tai vain yhden lajin keksejä