Heppatytöt aikovat rikkoa EU:n perussopimuksia

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
toukokuu 25, 2020 22:52
Vimmattu vääntö tukipaketeista – Koskenkylä: Suomen hallituksen ja eduskunnan otettava kantaa siihen, noudatetaanko EU:n perussopimuksia

Suomen Pankin entinen osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä kommentoi tulikuumana käyvää keskustelua euroalueen yhteisvastuusta. Koskenkylä muistuttaa, etteivät jäsenmaat vastaa toistensa veloista. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jösenmaan taloudellisia vastuita. Niin ikään tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti viikonlopun kultarantakeskusteluissa voimakkaan kriittisen kannan yhteisvastuun kasvattamiseen.

Liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron yllättivät pari viikkoa sitten. He ehdottivat 500 miljardin elvytysrahaston perustamista. Komissio ottaisi lainaa, jonka vakuutena olisi EU:n budjetti, joka kattaa vuodet 2021-2028. Tästä rahastosta annettaisiin suoria tulonsiirtoja erityisesti koronasta pahiten kärsineille maille. Ehdotus on herättänyt valtavasti keskustelua. Saksa on tähän saakka vastustanut tiukasti yhteisvastuullisia lainoja, mutta nyt Merkel yllättäen muutti linjaa.
The Economist -talouslehti arvioi numerossa 23.-29.5.2020, että Merkel tämän lisäksi yllättää vielä uudelleenkin. Hän on jo viitannut EU:n perussopimusten uusimisen tarpeeseen. Hän saattaa ehdottaa vielä poliittisen unionin luomista eli EU-liittovaltion perustamista.
Suomen linja epäselvä
Suomen hallituksen linja on edelleen täysin epäselvä elvytysrahaston perustamiseen. Pääministeri ja muutkin ministerit vain hokevat, että Suomi suhtautuu ehdotuksiin joustavasti ja rakentavasti. Ns. uuden Hansa-liiton maat Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska vastustavat elvytysrahaston kautta jaettavia suoria tulonsiirtoja. Ne saattaisivat hyväksyä lainamuotoista tukea tiukoilla ehdoilla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on muistuttanut viime päivinä useaan kertaan no bailout -säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioita ei pelasteta muiden jäsenmaiden tuella. Niinistön mukaan kunkin maan tulisi vastata omista veloistaan. Presidentti näyttää olevan aivan eri linjalla kuin hallitus.
Professorit Päivi Leino-Sandberg ja Vesa Vihriälä ehdottavat yhteisessä blogissaan, että kaavailtuun elvytysrahastoon osallistuisivat vain halukkaat maat. Heidän mielestään elvytysrahasto ei ole EU:n nykyisten sopimusten mukainen. Perussopimuksen artikla 125 nimenomaan kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jäsenvaltion taloudellisia sitoumuksia. He toteavat myös, että tällaisilla ehdotuksilla rakennetaan unioniin oikeudellista korttitaloa, jossa sopimusten tulkintoja venytetään äärimmilleen. Rahasto kasvattaisi Suomen vastuita noin 8,5 miljardilla eurolla.
Elvytysrahasto merkitsisi huomattavaa tulonsiirtoa korkeasti velkaantuneille maille, jotka aiemmin ovat hoitaneet huonosti julkista talouttaan. Useat jäsenmaat eivät ole noudattaneet vakaus- ja kasvusopimusta, jonka mukaan julkinen velka per BKT saisi olla enintään 60 prosenttia. Budjetin alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Komissio on ollut hyvin leväperäinen näiden sääntöjen valvonnassa.
Merkelin oman puolueen taloustyöryhmä vastustaa tulonsiirtoja
Merkelin ja Macronin ehdotus on herättänyt kiivasta keskustelua myös Saksassa. Kristillisdemokraattien CDU:n talouspoliittinen työryhmä on viikonlopulla kritisoinut elvytysrahastoa. Asiasta kertoo Spiegel. Työryhmän mukaan elvytysrahasto ei saisi johtaa tulonsiirtounionin perustamiseen. Rahaston tulisi olla EU:n perussopimusten mukaisen. Työryhmä näyttäisi tukevan lainamuotoista elvytystä.
Komissio esittää tällä viikolla oman ehdotuksensa elvytysrahastosta. Aiemmin komissio on ehdottanut jopa 1000-2000 miljardin suuruista rahastoa. Tuhannen miljardin rahastossa Suomen vastuut olisivat peräti 17 miljardin tasoa. Suomen hallituksen olisi nyt otettava selkeä ja tiukka kanta tulossa olevaan komission ehdotukseen. ”Rakentava ja joustava” linja ei nyt riitä alkuunkaan. On otettava huomioon, että aiemmin on jo hyväksytty 540 miljardia euroa laina- ja muuta tukea. EVM:n kautta aletaan myöntää noin 240 miljardia lainoja, joiden ehdot ovat hyvin löysät. Tältä osin on jo poikettu EVM:n sääntöjen mukaisesta tiukasta ehdollisuudesta. Lisäksi Euroopan investointipankin luotonantoa yrityksille kasvatetaan 200 miljardilla eurolla. Luotonannon lisäyksen takaavat jäsenmaat. Kolmas jo hyväksytty tuki on SURE-ohjelma, jolla tuetaan työllisyyttä. Komissio vastaa SURE:sta.
Elvytysrahasto ja aiemmin myönnetty tuki ovat yhteensä yli 1000 miljardia euroa. Suomen vastuut kasvaisivat peräti noin 17 miljardilla eurolla. Suomen hallituksen ja eduskunnan on nyt lopultakin otettava kantaa siihen, halutaanko jatkossa noudattaa EU:n perussopimuksia, jotka kieltävät jäsenmaiden pelastamisen. Tällaisilla pelastusohjelmilla luodaan valtavasti moraalikatoa ja romutetaan lopullisesti markkinakurin toimivuus EU-alueella. Tämän seurauksena ylivelkaantuminen ja budjettialijäämät kasvaisivat entisestään. Seurauksena olisi EU:n hajoaminen poliittisten riitojen kasvaessa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
 
vierailija
Ensin pisti rajat kiinni ja nyt vastustavat EU:ta, eikä oo tarvinnu haukkua maahanmuuttajia eikä suomalaisia näin tehdessään.
Pitäisköhän persujen ottaa oppia?