henkisestä ja fyysisestä väkivallasta..

Mies ei oo koskaan lyöny naista. Nyt äsken taas tapeltiin.. meillä on jo pitkään ollu aika rankkaa henkistä väkivaltaa miehen puolelta minua kohtaan. nyt viime aikoina, kuukauden sisällä mies on alkanut riidan aikana tulistua enemmän. nykyään meidän riitä loppuu siihen, kun mies tulee agressiivisesti lähelle ja ottaa mua sillein melko kevyesti päästä kiinni. sitten alan itkeä ja riita päättyy kun menen hiljaiseksi jne.. mietin vain, voiko tää jossakin vaiheessa muuttua vielä rajummaksi? rakastan miestäni tai olen ainenkin melko "kiinnittynyt"/tottunut häneen. viime vuosien aikana on alkanut tuntua etten rakasta, mutta en haluaisi hajottaa perhettä.. henkinen väkivalta mua ei kauheesti haittaa, mutta nyt oon alkanu pelkäämään että voiko tää mennä vielä pahemmaksi? perusluottamus mulla meni mieheen n.kk sitten kun eka kerran koski väkivaltaisesti/agressiivisesti, vaikkei se muhun sattunutkaan.

 

up! jollain kokemusta?

 

Kun tarpeeksi harjoittaa henkistä väkivaltaa, murenee koko ihminen! Lyömisestä murenee ehkä joku luu. Joskus se henkinen on vaikeampaa ja vaikeampi määritellä, puhua, toisten ymmärtää.
Kenenkään ei tule koskea ilman lupaa, ei millään mielellä, aggressiivisella kaikkein vähiten. Puhuisin asiasta kun tilanne on hyvä, ehdottaisin miehelle, että mentäisiin puhumaan suhteesta. Tervettä ei ole sinunkaan puolelta olla "kiinnittynyt", jos suhde ei ole tasa-arvoinen. Ehkä se on sen väkivallan uhan tulos. Tukholma-syndroomana kuvataan sitä, että ikäänkuin ystävystyy tai alkaa ymmärtää uhkaajaansa (eräästä panttivankitilanteesta tullut termi). On yleistä henkistä väkivaltaa kokeneilla. Toivottavasti saatte apua.

 

Mies ei oo koskaan lyöny naista. Nyt äsken taas tapeltiin.. meillä on jo pitkään ollu aika rankkaa henkistä väkivaltaa miehen puolelta minua kohtaan. nyt viime aikoina, kuukauden sisällä mies on alkanut riidan aikana tulistua enemmän. nykyään meidän riitä loppuu siihen, kun mies tulee agressiivisesti lähelle ja ottaa mua sillein melko kevyesti päästä kiinni. sitten alan itkeä ja riita päättyy kun menen hiljaiseksi jne.. mietin vain, voiko tää jossakin vaiheessa muuttua vielä rajummaksi? rakastan miestäni tai olen ainenkin melko "kiinnittynyt"/tottunut häneen. viime vuosien aikana on alkanut tuntua etten rakasta, mutta en haluaisi hajottaa perhettä.. henkinen väkivalta mua ei kauheesti haittaa, mutta nyt oon alkanu pelkäämään että voiko tää mennä vielä pahemmaksi? perusluottamus mulla meni mieheen n.kk sitten kun eka kerran koski väkivaltaisesti/agressiivisesti, vaikkei se muhun sattunutkaan.

Kokemusta on.
Ex nimittäin aloitti henkisellä väkivallalla jonka jälkeen siirtyi fyysiseen väkivaltaan..

 

Kyllä minä henkistä väkivaltaa pidän melkein pahempana kuin fyysistä, henkinen jättää niin suuren arven ja lommon ja siitä selviäminen vie todella aikaa! Jos mies on agressiivinen, sano seuraavan kerran, että nyt sinua pelottaa ja katsot parhaaksi soittaa poliisit paikalle! Normi mies ymmärtää ja lopettaa!

 

Mun mielestä henkinen väkivalta voi olla kohtalokkaampaa ja sillä voi olla paljon pitkäaikaisemmat vaikutukset kun fyysisellä väkivallalla. henkinen väkivalta tuhoaa ihmisen.
Olen kuullut lapsen sanovan isälleen "olisit saatana joskus edes lyöny, ni olis saanu lyödä takas" kun on puitu perheessä vallinnutta henkistä väkivaltaa.

 

näinpä