helvettiä....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja santtu-72
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

santtu-72

Vieras
hei kaikki,mitä mieltä olette semmosesta tapauksesta kun mieheni jätti 14 vuoden yhteiselon jälkeen minut ja kolme yhteistä lastamme 21 vuotiaan tytön takia....3kk erossa ja tuli rukoilemaan takasi,ja minä paskaan lankesin...parin viikon yhteiselon jälkeen huomasin että asiat eivät ole oikein..suhde jatkui,vaikka pari kertaa jäi raukka kiinni ja annoin mahollisuuden,olihan lapset jälleen kerran vaihtaneet koulua ja onnellisia takaisin kotia muutosta!rakensimme kolme vuotta sitten ihanan talon..luulin tyhmä kun olin että kai se piti käydä kokeilemassa onko se ruoho vihreämpää toisella puolella ja itkien tuli rukoilemaan takasi anteeksi rakkaani....ja nyt on tilanne se että tämä tyttönen härppii ja tekee kaiken mahdollisen saadakseen takasi menettämänsä...ja mies säälii tyttö rukkaa,kun rupesi juomaanki hänen takia,voi raukkoja että toisten elämisellä leikitään,vaikka kyse on helvetin suurista asioista..niinku sanoin paskaan taas lankesin,mutta tulipahan kokeiltua tietäen että se ei tule ikinä onnistumaan enään...tästä kun ulos pääsyn löydän...... :ashamed:
 
Jep. Annapas sitten paskan jo olla. Onhan se mies jo osoittanut, että ei pärjää kaltaisesi naisen kanssa, vaan kaipaa omantasoistaan parikymppistä kakaraa :wave:
Keskity sinä olennaiseen; itsesi ja lapsiisi. He tarvitsevat sinua nyt :heart:
 
PEUKKU....kiitos kannustuksesta...kyllähän minä ja ennen kaikkea minä tulen pärjäämään ilman tuollaista säälittävää eläjää,ja kun se #&%£$!* on minusta niin helvetin musta sukkainen vielä kaiken jälkeenki,mutta kyllä ihmisellä on arvot kohallaan ku kaksinnaimista harrastaa ja on olevinaan niin herra että!huh huh kyllä ihmistä koetellaan aivan tosissaan,mutta tiedän olevani vahvempi ja parempi ihminen kaiken tämän paskan jälkeen...kyllä se arki josaki vaiheessa kolahtaa ottaan aivan varmasti tuollaisella eläjällä,ja varsinki ku lapsetki on sille pelkkää ilmaa...meillä on lapset 12 poika,2 ja 7 tytöt!
 
Minä olen sitä mieltä että sinä pärjäät vallan mainosti lasten kanssa ilman sitä pettävää miestä.Mitä sitä miehellä tekee joka ei pysty päättämään kenen kanssa on ja kenen ei.Ero on joskus hyvä ja vapauttava ratkaisu,tiedän sen kokemuksesta.
Erosin keväällä ja jäi pettävä ja ryyppäilevä mies ja nyt on niin ihana mies mulla.
 
Ehkä sinun täytyy vaan hyväksyä että miehesi on rakastunut toiseen naiseen ja luovuttaa kunniakkaasti, jos se nyt vielä jotenkin onnistuu. Älä silti, lastenkaan takia, ala hirveisiin haukuntasysteemeihin ja kostoihin, yritä pysyä miehesi kanssa väleissä. Rankkaa tuo on ollut hänellekin. Anna hänelle anteeksi, ja päästä vapaaksi. Eikä hän kuitenkaan helpolla luovuttanut, yritti pitää perheensä koossa. Mutta rakkaus toiseen taisi olla liian voimakas tunne, pystyäkseen siihen pysyvästi, pystyäkseen unohtamaan rakkautensa muiden takia.
Löydät varmasti itsenäisestä, vapaasta elämästä paljon onnen hetkiä, kunnes sitten uusi rakas tulee sinunkin kohdallesi. Mutta jotta voit niistä täysin rinnoin nauttia, tarvit hyvät välit lastesi isän kanssa. Ja lapsesi ennenkaikkea tarvitsevat sitä.
Voimia sinulle!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.11.2004 klo 13:30 Ellä kirjoitti:
Ehkä sinun täytyy vaan hyväksyä että miehesi on rakastunut toiseen naiseen ja luovuttaa kunniakkaasti, jos se nyt vielä jotenkin onnistuu. Älä silti, lastenkaan takia, ala hirveisiin haukuntasysteemeihin ja kostoihin, yritä pysyä miehesi kanssa väleissä. Rankkaa tuo on ollut hänellekin. Anna hänelle anteeksi, ja päästä vapaaksi. Eikä hän kuitenkaan helpolla luovuttanut, yritti pitää perheensä koossa. Mutta rakkaus toiseen taisi olla liian voimakas tunne, pystyäkseen siihen pysyvästi, pystyäkseen unohtamaan rakkautensa muiden takia.
Löydät varmasti itsenäisestä, vapaasta elämästä paljon onnen hetkiä, kunnes sitten uusi rakas tulee sinunkin kohdallesi. Mutta jotta voit niistä täysin rinnoin nauttia, tarvit hyvät välit lastesi isän kanssa. Ja lapsesi ennenkaikkea tarvitsevat sitä.
Voimia sinulle!

Tässä taas yksi "tapaus" joka taitaa olla juuri tuo parikymppinen naikkonen kun noin kirjoittaa.

Alkuperäinen kirjoittaja, älä välitä itselle kävi juuri kuten sinulle.Aikani katselin ja sitten loppui. Parikymppiset tytönheitukat kun ei ymmärrä elämästä vielä mitään. Mun mieheni on jo neljäkymmentä ja tytskä 20 vuotias ja asuu vielä kotona isin ja äitin luona..että silleesti kaks lasta toisiaan kasvattaa..
 
:flower: kiitti roosa sanoistasi....en jaksanu edes kaikkea kirjoittaa mitä yleensäkki on tapahtunu...onhan se varmaan mahtava tunne tuollainen parikymppinen tyttönen...en osaa olla edes mustasukkainen tuollaisesta heitukasta,vähäpätöinen eläjä mun silmissä...mut lapset on mulle rakkauden alku ja loppu,ittestäni en jaksa edes välittää,kun vain saisin kaikki asiat lasten kannalta hyväksi....tympiää kun en jaksa koko jouluakaan ajatella ja hössöttää niiku yleensä,kaiken tämän paskan keskellä....mutta luotan itteeni täysillä et asiat paranee,ja tiedän onnistuvani...kivoja talven jatkoja!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.11.2004 klo 15:25 santtu-72 kirjoitti:
:flower: kiitti roosa sanoistasi....en jaksanu edes kaikkea kirjoittaa mitä yleensäkki on tapahtunu...onhan se varmaan mahtava tunne tuollainen parikymppinen tyttönen...en osaa olla edes mustasukkainen tuollaisesta heitukasta,vähäpätöinen eläjä mun silmissä...mut lapset on mulle rakkauden alku ja loppu,ittestäni en jaksa edes välittää,kun vain saisin kaikki asiat lasten kannalta hyväksi....tympiää kun en jaksa koko jouluakaan ajatella ja hössöttää niiku yleensä,kaiken tämän paskan keskellä....mutta luotan itteeni täysillä et asiat paranee,ja tiedän onnistuvani...kivoja talven jatkoja!

toivottavasti ette nyt alitajunnassanne yleistä kaikkia parikymppisiä naisia tuollaisiksi "heitukoiksi"...
nimim. parikymppinen naisen alku

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.11.2004 klo 17:25 Äiskäpäiskä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.11.2004 klo 15:25 santtu-72 kirjoitti:
:flower: kiitti roosa sanoistasi....en jaksanu edes kaikkea kirjoittaa mitä yleensäkki on tapahtunu...onhan se varmaan mahtava tunne tuollainen parikymppinen tyttönen...en osaa olla edes mustasukkainen tuollaisesta heitukasta,vähäpätöinen eläjä mun silmissä...mut lapset on mulle rakkauden alku ja loppu,ittestäni en jaksa edes välittää,kun vain saisin kaikki asiat lasten kannalta hyväksi....tympiää kun en jaksa koko jouluakaan ajatella ja hössöttää niiku yleensä,kaiken tämän paskan keskellä....mutta luotan itteeni täysillä et asiat paranee,ja tiedän onnistuvani...kivoja talven jatkoja!

toivottavasti ette nyt alitajunnassanne yleistä kaikkia parikymppisiä naisia tuollaisiksi "heitukoiksi"...
nimim. parikymppinen naisen alku

Samaa mietin. Ja luulisin, ettei aikuisen naisen tarvitse sitä toisen naisen ikää alkaa mainostamaan: että se on niin paljon huonompi koska se on 20, siis kakara. Voi pyhä jysäys!! Mitä hemmetin merkitystä sillä toisen naisen iällä on: sehän on pointti että mies on ollut uskoton , toisen naisen kanssa suhteessa ja pettänyt sinut. Mitä hittoa se toisen naisen ikä siihen liittyy? :o
 
Sitä kuinka heikkoja miehet ovat. Kotona on kolmen lapsen äiti. Ei varmasti yhtä hehkeä kuin kolmekymppinen. Kyllä siinä naisen itsetunto on kovilla. Ja luulis et 20vuotias on niin kakara, ettei alais vongata perheeltä isää. Joku muotitrendi, et pitää olla vanhempi ja kokeneempi mies. \|O
 
:hug: ...olipa pakko vastata...en yleistäny kyllä sanallakaan KAIKKIA parikymppisiä,vain tätä yhtä joka hämmentäää....jos se niin exääni rakastat,ni huolehtis sieltä päin et asiat on kunnossa,mutta ku menee kaikki #&%£$!*...hohhoijaa...ihminen ymmärtää täysin tilanteen ku tilanteen kokemuksen rinta äänellä....
 
Niin on sillä iällä nyt sellanen merkutys et jos olet 30 kymppinen noin suurinpiirtein, miettii monen monta kertaa alkaako suhteeseen varatun miehen kanssa, mutta nuorempi ei ymmärrä mitä tekee perheelle... noin yleensä ei tartte taas jonkun kirjoittaa et en minä ainakaan vaikka olen 20v, olen kypsä jne,

Voin kyllä sanoa että olenn itse 35v ja jos tulisi ero ja kun olisi uuden suhteen aika, kyllä en varattuja miehiä kapaisi. Mutta nuorempana tein monen näköistä tyhmää,koska ei ollut elämän kokemusta ja elämää tämä on!
Halauksia ja voimia sulle :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.11.2004 klo 19:33 vekaran äiti kirjoitti:
Niin on sillä iällä nyt sellanen merkutys et jos olet 30 kymppinen noin suurinpiirtein, miettii monen monta kertaa alkaako suhteeseen varatun miehen kanssa, mutta nuorempi ei ymmärrä mitä tekee perheelle... noin yleensä ei tartte taas jonkun kirjoittaa et en minä ainakaan vaikka olen 20v, olen kypsä jne,


Ota huomioon myös se seikka, että oli se ikä mikä tahansa niin itse perheetön ihminen ei todennäköisesti ymmärrä. Se voi olla ikä sitten sen 20, tai 35. Ei edelleenkään ole mitään tekemistä iällä sen asian kanssa, jos tietyissä asoissa on ajattelematon. Omaan tilanteeseen elämässä se liittyy: ei kukaan voi aina kaikkea ymmärtää ja käsittää ellei itse elä suunnilleen samoilla linjoilla: tässä tapauksessa siis lapset ja perhe ja sitä rataa. Ja sen lisäksi: ei parikymppinen heitukka ole vastuussa muusta kuin itsestään, kerta sitä perhettä ei vielä itsellään ole eikä kumppania käsittääkseni. Pistäähän se vihaksi, kieltämättä, mutta näinhän se on. Joten kyllä on mies vastuussa puolisolleen ja perheelleen, ei toinen nainen.
Joka tapauksessa ap, toivottavasti löydät onnen jossain muualla ehkä jonkun muun kanssa. Jospa olisit tuota paskaa saanut niskaasi jo sitten riittämiin. :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.11.2004 klo 15:07 roosa kirjoitti:

Tässä taas yksi "tapaus" joka taitaa olla juuri tuo parikymppinen naikkonen kun noin kirjoittaa.

Alkuperäinen kirjoittaja, älä välitä itselle kävi juuri kuten sinulle.Aikani katselin ja sitten loppui. Parikymppiset tytönheitukat kun ei ymmärrä elämästä vielä mitään. Mun mieheni on jo neljäkymmentä ja tytskä 20 vuotias ja asuu vielä kotona isin ja äitin luona..että silleesti kaks lasta toisiaan kasvattaa..

[/quote]

Otan tuon ikäarviosi kohteliaisuutena ;) Tässä iässä ei oikeaa ikää viitsi enää kauheasti mainostaa.
Mutta niinkuin muutkin kirjoittajat ovat olleet mieltä, niin tämä ikä asioiden miettiminen on aivan turhaa! Samoin se onko toinen nainen perheellinen vai ei. Kaikenikäiset ja kaikenlaisissa elämäntilanteiset naiset saattavat rakastua varattuun miehen. Eikä sillä asialla ole järjen kanssa mitään tekemistä.
Vaikuttaa siltä että Roosa ja Santtu-72 tuhlaavat nyt turhan paljon energiaansa toisen naisen miettimiseen. Periaatteessahan se on ihan sama minkälainen ihminen tämä toinen nainen on. Jos se olisi nelikymppinen, niin haukkuisitte kuinka vanhemmat naiset metsäsätää nuorempia miehiä, jne. Pääpointti tilanteessanne on se, että miksi miehenne ihastui/rakastui toiseen. Olisikohan mahdollista että vika on myös teissä? Oletteko tehneet virhearvion valitessanne miestä, lastenne isää vai oletteko tehneet virhearvion siinä että pitäneet selvyytenä että mies siinä pysyy? Teidän tilanteessanne viisainta olisi evaluoida sitä mitä tein väärin ja mitä tästä opin, eikä tuhlata energiaa miettimällä toisen naisen elämäntilanteita.
Ja tähän perheelliskeskusteluun on pakko sanoa että ei kukaan nainen perheen miestä väkisin vie. Kyllä siihen on jokin syy miksi mies kiinnostuu uudesta naisesta, ja yleensä se syy on parisuhteen molemmissa osapuolissa, sekä aviomiehessä että -vaimossa. Pitääkö perheelliset naiset miehiään liian itsestäänselvyyksinä, eikä anna heille sitä huomiota ja hellyyttä mitä miehet tarvitsevat? Katsokaahan naiset välillä peiliin, ja vähentäkää muiden ihmisten haukkumista!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.11.2004 klo 15:07 roosa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.11.2004 klo 13:30 Ellä kirjoitti:
Ehkä sinun täytyy vaan hyväksyä että miehesi on rakastunut toiseen naiseen ja luovuttaa kunniakkaasti, jos se nyt vielä jotenkin onnistuu. Älä silti, lastenkaan takia, ala hirveisiin haukuntasysteemeihin ja kostoihin, yritä pysyä miehesi kanssa väleissä. Rankkaa tuo on ollut hänellekin. Anna hänelle anteeksi, ja päästä vapaaksi. Eikä hän kuitenkaan helpolla luovuttanut, yritti pitää perheensä koossa. Mutta rakkaus toiseen taisi olla liian voimakas tunne, pystyäkseen siihen pysyvästi, pystyäkseen unohtamaan rakkautensa muiden takia.
Löydät varmasti itsenäisestä, vapaasta elämästä paljon onnen hetkiä, kunnes sitten uusi rakas tulee sinunkin kohdallesi. Mutta jotta voit niistä täysin rinnoin nauttia, tarvit hyvät välit lastesi isän kanssa. Ja lapsesi ennenkaikkea tarvitsevat sitä.
Voimia sinulle!

Tässä taas yksi "tapaus" joka taitaa olla juuri tuo parikymppinen naikkonen kun noin kirjoittaa.

Alkuperäinen kirjoittaja, älä välitä itselle kävi juuri kuten sinulle.Aikani katselin ja sitten loppui. Parikymppiset tytönheitukat kun ei ymmärrä elämästä vielä mitään. Mun mieheni on jo neljäkymmentä ja tytskä 20 vuotias ja asuu vielä kotona isin ja äitin luona..että silleesti kaks lasta toisiaan kasvattaa..
Yhdyn tähän jälkimmäiseen vastaukseen. Oma isäni lähti 30 avioliiton jälkeen vieraan naisen matkaan, joka puhuu aivan samoja kun tuo yllä olevan vastauksen antanut. Että voipi sapettaa. Isä uskoo tehneensä täysin oikein!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2004 klo 11:32 Koukku kirjoitti:
Yhdyn tähän jälkimmäiseen vastaukseen. Oma isäni lähti 30 avioliiton jälkeen vieraan naisen matkaan, joka puhuu aivan samoja kun tuo yllä olevan vastauksen antanut. Että voipi sapettaa. Isä uskoo tehneensä täysin oikein!

[/quote]

Oisitko sitten halunnut että isäsi olisi jäänyt ja jatkanut elämäänsä onnettomana avioliitossaan, jossa ei enää tuntenut rakkautta?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2004 klo 13:25 vekaran äiti kirjoitti:
se tosi jyvä arvostella nyt odottakaa kun kolahtaa omaan nilkkaa niin tuskin on enään sama ääni kellossa.

Mitähän tää tarkoitti?
On kyllä kolahtanut jo. Ja siitä oppineena, näin jälkikäteen tajuan, kuinka turhaa oli haukkua muita osapuolia, jossei oma suhde toiminut. Ja jotain mätäähän siinä pitää olla jos kerran mies pomppaa vieraisiin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2004 klo 13:38 Ellä kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 23.11.2004 klo 13:25 vekaran äiti kirjoitti:
se tosi jyvä arvostella nyt odottakaa kun kolahtaa omaan nilkkaa niin tuskin on enään sama ääni kellossa.

Mitähän tää tarkoitti?
On kyllä kolahtanut jo. Ja siitä oppineena, näin jälkikäteen tajuan, kuinka turhaa oli haukkua muita osapuolia, jossei oma suhde toiminut. Ja jotain mätäähän siinä pitää olla jos kerran mies pomppaa vieraisiin.

Näinpä. Ja vaikkei suhteessa sinällään olisi vikaa, eikä itsessäkään välttämättä sen suurempia, niin siitäkään huolimatta on turha syytelle sitä (minun tapauksessani niitä) toisia naisia... Silloin, jos suhde on muuten toimiva ja itsekin on kaikkensa tehnyt, niin sen suhteen toisen osapuolen päässä silloin on se ongelma: ei kukaan pysty ketään väkisin iskemään ellei toinen iskettävissä ole. Ihan turhanpäiväistä tuhlata energiaa ja kiusata itseään miettimällä ja jossittelemalla: jos se toinen olisi vanhempi, jos se olisi blondi, jos se olisi pienempi tissinen. Mitään merkitystä näillä ei ole. Sitten olisi tullut joku muu ja sama homma olisi käynyt. Joten... on syytä tutkailla ensin itseään, ja suhdettaan, ja miettiä jos ne kunnossa ovat, olisko ehkä kuitenkin vika miehen päässä: ei siinä toisessa naisessa.
 
Samalla linjalla NeitiNasun kanssa.
Mutta mielestäni miehenkin syyttely ja herjaaminen on turhaa ajanhukkaa. Ei se hänen vikansa ole jollei hän ole tyytyväinen suhteeseen. Ei hän tahaltaan väärää ihmistä rinnalleen ole valinnut. Ei hän kiusatakseen ihastu toiseen. Eikä se, ettei hän tuntenutkaan sitä suhdetta enää oikeakseen itselleen, tee hänestä päävikaista. Kyllähän kaikki toivoisi ettei elämässä olisi mitään suhdetragedioita, vaan että se oikea osuisi heti kohdalle, ilman mitään harhoja. Näin ei todellisessa elämässä vaan mene, eikä se ole kenenkään syy erityisesti - ei miehesi, ei toisen naisen, eikä sinun. Paras keino selvitä Santun kaltaisesta tilanteesta on yrittää käyttää voimansa oman ja lapsien tulevaisuuden rakentamiseen. Ajatella tilannetta uutena mahdollisuutena, uutena alkuna, ja ottaa asioita opikseen. Muiden osapuolten haukkuminen ei ole olleskaan rakentavaa, se vain kuluttaa.
 
Kuulosti hyvältä nuo sinun viestisi ap. Osaat sentään suuttua! Moni olisi vaipunut epätoivoon, mutta sinä annat piut paut ja se on ihan oikein!
Olit oikeassa kun kritisoit ainoastaan tätä yhtä 20-vuotiasta naista ja miestäsi. Miehelläsi taitaa olla hiukan pasmat sekaisin, kun ei erota oikeaa rakkautta rakastumisesta. Arvomaailma on mennyt sekaisin miehelläsi oikein kunnolla.
Kummallista tämä nykymeno kieltämättä on, kun miehet vaihtaa hyvän ja pitkän avioliiton keskenkasvuisen kanssa elämiseen?? Jätetään vaimo selviytymään yksin arjen pyörityksestä lasten kanssa, ei osallistuta yhteiseen elämään mitenkään. Sen jälkeen haetaan "elämätöntä elämää" jonkun keskenkasvuisen kainalosta, jonka kanssa aloitetaan elämä alusta, kun se oma vaimo "oli niin hirveee..."! Alkaa se typerä hokeminen, että "kasvettiin erilleen", juu juu... miksiköhän?? Mahtaiskohan johtua juuri siitä ettei normaaliin perhe-elämään ollutkaan halua osallistua? Haluttiin vain rusinat pullasta. ' huooohhh'
Tsemppiä sinulle joka tapauksessa. :hug:
 
Mun mielestä vaikka rakastuu uuteen ihmiseen, on silti täysin kohtuutonta jättää äiti yksin lasten kanssa selviämään. Ymmärrän, että erotaan, jollei yhdessä olemisessa ole enää tunnetta, mutta "karkaaja" voi silti pitää huolen vanhasta perheestään taloudellisesti, pitämällä arkista yhteyttä lapsiin ja yleisesti kantamalla silti vastuun vaikka rakkautta lasten äitiin ei enää olekaan. Rakkautta lapsiin silti luulisi olevan, joten luulisi löytyvän halua pitää perheestä huolta. Se olisi vastuullista eroamista.
 
Just, mutta totuus on nyt kuitenkin se että mies pettää ja nainen on katkera.......... ikä on aivan sama. Ja katkerana hän on hetken ja vihaisena, näkee asian myöhemmin asian eri tavalla. Nyt ei kuitenkaa auta että täällä solvetaan häntä tai puolustellaan hänen miestä. Voimia ja myötätuntoa hän tarvii arjen jaksamiseen.............. :hug:
 

Yhteistyössä