1986/13, hirrrrmuisesti onnea! <3 Saatiinhan me eka helmivauva vihdoin maailmaan, nyt vaan muut perästä!
Sadanalle myös onnea jo etukäteen! <3
Huh kun täällä on taas tullu paljon tekstiä viime käynnistä. Kaiken koitan lukea, mutta kommentoimaan en viitsi rueta, kun tulis niin hirveen pitkä teksti ja menis ikuisuus kirjoittaessa.
Mut kovasti tsemppiä kaikille loppuraskauteen ja synnytykseen! Tuntuis monella olevan semmosia oireita, että taidetaan saada aika monta vauvaa jo tämän kuun puolella.
Mä kävin lauantaina
synnytysvalmennuksessa ja oli kyllä käymisen arvoinen juttu. Kätilö selosti hyvin synnytyksen etenemisen ja eri kivunlievitysvaihtoehdot ja antoi laput, joissa on asentovaihtoehtoja avautumis- ja ponnistusvaiheeseen. Sitten tehtiin vielä kierros synnytysosastolla. Saatiin kolmessa synnytyssalissakin käydä, kun olivat vapaana. Jokaisessa salissa oli omat erikoisuutensa. Yhdessä oli vauvan pesupiste samassa, toisessa oli hierova(?) sänky, jossa oli myös erilaisia kaiteita, joista voi pitää kiinni ponnistaessa ja kolmannessa oli amme. Ajattelin toivoa ammeellista synnytyssalia, kun voisin kuvitella vedessä lillumisen helpottavan oloa. Lisäksi meinasin toivoa myös
perhehuonetta, pelottaa nimittäin, jos pitääkin jäädä vauvan kanssa yöksi yksin sairaalaan ja mies lähtee kotiin. Olettaisin, että kohtuullinen mahdollisuus meillä saadakin perhehuone, koska olen ensisynnyttäjä ja tulemme kuitenkin hieman pidemmän matkan päästä (n. 50km) ja mies todellakin sitten olisi sairaalassa koko ajan, eikä tarviis välillä käydä töissä tms.
Tänään oli sitten
synnytystapa-arvio sairaalassa. Eipä tuo sen kummempia tutkimuksia tehnytkään kuin neuvolan lääkäri.
Painoarvio vauvalle oli tällä hetkellä 2950g, kuulemma melko pienikokoinen. Viikkoja on nyt 38+2. On kuulemma mulla hyvin tilaa lantiossa eikä pitäis olla mitään ongelmaa alakautta synnyttämisessä. Toisaalta helpottavaa kuulla, mutta toisaalta mietityttää, kun neuvolalääkäri sanoi, ettei tarviis mennä yli lasketun ajan. Sanoin tuolle sairaalalääkärille siitä, ja hän sanoi, että ei haittaa vaikka menisikin yli. Toivotaan, että hän on oikeassa, vähän nimittäin pelottaa, että tuleekin jättivauva ja repeän pahasti. Mut tärkeintä, että saisi vauvan terveenä maailmaan, sen vuoksi oon valmis repeämään ja kärsimään.
Vauva oli edelleen pää alaspäin, mutta unohdin kysyä, onko se jo kiinnittinyt ja onko mun paikoissa tapahtunut mitään edistystä. Nyt on pari päivää ollut jotain pientä kipuilua alavatsassa, mut tuskin tämä vielä synnytystä enteilee.
Josko sitä nyt koittaisi vähän siivota. Imurointi on kyllä ollut aika tuskaa viime aikoina selälle, mut tiedän, ettei mies tykkää imuroinnista, niin koitan vielä ite hoitaa sen.
Mies raukka painaa duunia ihan tarpeeks, niin eipä tarvii kotona rueta heti ahertamaan..
Ihanaa & aurinkoista tammikuuta helmimamit! <3