Helmivauvat 2009 ~toukokuussa~

Kynnet meillä leikkaa iskä, silloin kun Kaapsu on tissillä. Ei huiski silloin meilläkään. Mulla kun on molemmat omat kädet varattu, kun omaan sellaiset roikkotissit, ettei se babyn suussa pysy tukematta.. Ja toinen käsi on tietty kannattelemassa vauvaa...

 

Heipä hei =) joskos nyt sais laittaa kuulummisia meillä Rasmus nyt 3kk :heart: kauhee kun aika menee nopeasti..
Alku meillä on ollut hiukan hankalaa pojan puklailun takia joka on vaivannut alusta asti tuntui että kaikki mikä sai mahaan menemään tuli samantien ylös ja rinnalla raivosi ihan kamalasti oli sekä pullo että tissi poika tästä johtuen kun isokokoinen poika tarvitsi niin paljon maitoa vasta vähän aikaa sitten 2kk iässä neuvollassa kuuneltiin ja saimme lähetteen jorviin lastenlääkärille joka ultrasi pojan vatsan ja onneksi ei syy ollut läpässä ja apua saimme kotikonsteista kunnon röyhyt (on kyllä toiminut koko ajan) ja sängyn päätyä ylös ja ruokailun jälkeen pystymässä ja thicken up saostusjauhe maidon sekaan on helpottanut pojan olo harmittaa ihan etä näinkin kauan 2,5 kk poika sai raivota ja huutaa kun vatsa kupsuili mutta nyt hyvin kasvava ja elästä nauttiva pikku-mies


meillä myös tuo tv on katselemisen arvoinen ja kun poika sattui syntymään runebergin päivänä on aikamoine papupata ainut harmi on että poika ei voi leikkiä paljoakaan selällää puklailun takia ja vatsalaan ei viihdy ollenkaan;(
kuinka moni on ajatellut lähteä mukaan tuohon uuteen "rokotuskokeiluu" jonka ainakin täällä neuvola ottaa? tai vaihtoehtoisesti olisi ollut tapiolassa hiukan pidemmän kaavan mukaan?
neuvolassa eilen joten päivitystä kasvuun labello 3kk 5880g 61,3 oli mitat nyt

nyt riennettävä iso-siskoja hoidosta hakeemaan mutta yritän aina käydä huikkaamassa kuulumisia

 

Helou ja kiitos labellolle uudesta kasasta :flower:

äitiyttä on niin monenlaista. Meillä lapset on jokainen ollu ihan oma itsensä ettei heitä olisi voinut hoitaa edes samalla "kaavalla".Yksi lapsista nukkui perhepedissä 3 vuotiaaksi, yksi nukkui omassa huoneessaan heti 2 viikkoisesta, sillä nukkui jo lähes yön yli.Eli aivan ääripäitä. Sillä mä henkilökohtaisesti ärsyynnyn ns. oikeista kasvatusmetodeista.Ei ole yhtä ja oikeaa, sillä aina sanonkin usein ensimmäisen lapsen äideille että hoitakaa lastanne omalla äidin vaistolla :heart:
Ohjeita tulee ja menee, ne voi kuunnella ja valita ne jotka tuntuu sopivan kenenkin perheeseen ja jollei joku sovi niin koklataan toista. mutta edelleen toitotan että äitiys on myytti josta aina ja ikuisesti riidellään.Anoppikin kerran sanoi että helppohansinun on vaan saada niitä lapsia kun on kuivausrummut ja astianpesukoneet mutta silloin kun minä sain esikoisen ei ollut mitään...Enkä kanna huonoa omaatuntoa vaikka olisin "helpommalla" päässyt ja toinen asia että minun anoppi onkin ihan oma lukunsa :kieh:

Perhepedistä meillä luovuttiin ootas noin kolme viikkoa sitten ja saman tien tyttö nukkui yöt niin että herää kerran yössä, eli molemmat nukumme paremmin, ilmeisesti äidin maidon tuoksu ja lapsen ähinä vieressä ,niin joka inahdukseen tungin tisun suuhun vaikkei olisi ollut edes nälkä :saint:
Ja siitä luopuminen oli mulle tosi kova juttu, ottaen huomioon niin edellinen mukula nukkui tosiaan sen kolme vuotta.

3kk; meillä vauva selkeesti iloisempi, juttelevaisempi, ja itkut on selkeesti luettavissa nälkään, märkään vaippaan tms. Ns.turhaa kitinää ei ole enää juurikaan.

Vauvat meillä kasvaa ihan liian nopeaan.Ja vatsaakin on ikävä. siksi en raaski mennä varmaan töihinkään vaan sinnittelemme hoitovapaalla..Nyt tässä kysyin isommilta miltä tuntuu tulla koulusta kun äiti on kotona ja on leivottu ja koti on siisti, niin heidän vastaus riitti mulle päätökseen osaksi. sanoivat että ihan huippua, ja turvallista.(meillä nämä siis jo murkkuja)ja ei tarvitse työpäivän välissä soitella kotiin ja varmistella ja ei tarvi miettiä kuinka pärjäävät. Mä menetän jotain aikanaan eläkkeissä ja kokemuslisissä mutta olen niin onnellisessa asemassa että voin tehdä sen valinnan. Kaikille se ei ole mahdollista mikä on hyvin surullista, sillä taloudellisesti sitten meillä mennään kädestä suuhun tekniikalla, ei siinä paljon sijoitusrahastohin rahoja siirrellä..Ja kuinka kauan kuitenkin pitää olla elämästä vielä töissä, enemmän kuin minulla on ikää!!!Eli itse koen että nyt annan aikaa lapsille.Juuh, ja kaikki ei ole koti ihmisiä, mullakin oli esikon jälkeen hirveä kiire töihin luomaan uraa, jep, sitä ei juuri mun alalla tehdä mutta jotenkin silloin oli olevinaan tärkeää tehdä töitä ja saada tehdä sitä mihin koulun penkkejä oli kuluttanut. Mulla ikä tehnyt siis tehtävänsä tässä äitiydessä.itsessäni huomasin että on eri olla äiti 20 vuotiaana kuin yli 30 vuotiaana.Mä myönnän sen ja kasvua tapahtuu äitiydessäkin :heart:

julki imetys; nooh, mulla on aika rempseä luonne ja en juuri kainostele tai ujostele, vaan imetän siellä missä nälkä tulee.Nälkä tuli kerran kesken autokauppojen.. Minä imetän ja kauppias tekee papereita ja minä allekirjoitan juu tissi suussa. Tosin myös reippaana tyttönä kysyin häiritseekö imetys. Kauppias kertoi olevansa kolmen lapsen isä että tuttu näky


kylvetys; tapahtuu meillä kerran viikossa öljyvedessä sillä molemmat ollaan atoopikkoja ja hokkus pokkus niin tytölläkin on kuiva iho.Pikku pesut aamuin illoin.

Mitäs vielä, mulla oli tässä viime viikolla itkuisuutta, uniongelmia,stressiä, paniikki kohtauksen tyylistä oirehdintaa.. Kaikki johtui rahasta ja vastuusta lapsista. Eli normaali äiti =) Laitoin väsyn piikkiin, nyt ei huoleta joten taas ollaan kuin ellun kanat :kieh:

sini ja tyty 3kk+

 

Siniraita Meillä myös isosisko ja -veli on ollut tyytyväisiä, kun äippä kotona, vaikka teinejä ovatkin molemmat. Mutta hei, mikäs se on tulla kotiin koulusta, kun äiti on juuri leiponut sämpylöitä varmaan ihan ihanaa! Mun vanhemmat oli yrittäjinä AINA töissä, joten osaan kyllä itsekin arvostaa tätä aikaa!!

Tänään muuten imetin kirppiksellä! :saint: Jee tästä se lähtee, julki-imetys... :attn: :attn:

Nyt sen sämpytaikainan kimppuun....

 

Julki-imetys: No kyllä mä oon imettänyt just niitä kassoja vastapäätäkin. :ashamed: Eikä ollu edes kovin discreettiä touhua, kun vaavia kiinnosti häly sen verran, että käänteli koko ajan päätään pois. Mutta kun ei muutakaan paikkaa ollut. Poitsu oli jo kätissyt melkein koko kauppareissun ja kotiin oli kävelymatkaa. Ja toinen paikka oli eräs merenrantaterassi. (Huom. kahvilaterassi, eikä baari, ettei joku nyt suivaannu ) Miehet ei ehkä kehdanneet niin kiinteästi tuijotella merelle, kun olin siinä meren ja niiden välissä. Oikeesti, mä en jaksa piitata, kun vessaan en myöskään suostu menemään. Ei siitä tissistä näy juuri mitään, paitsi jos poitsu on levoton. Ja ihmiset osaa kyllä katsella muuallekin.

Muuten imetys tuntuu valtaosaltaan helpolta, ajoittain rasittavalta, itselleni olen asettanut tavoitteeksi 6 kk täysimetyksen ja sen jälkeen mennään oman ja pojan fiiliksen mukaan. Kiva tietty olisi, jos tuonne jouluun asti jaksaisi, niin voisi siirtyä suoraan tav. maitoon. Mut jos ei hotsita, niin en ota paineita.

TV:stä olen minäkin kuullut, että vauvan aivot eivät kykene käsittelemään kuvatulvaa. Ekan lapsen kohdalla tietysti minä ja iskänsä pyrittiin pitämään lasta aina niin, ettei katse kohdistu telkkariin... Ja senhän voi arvata, miten kolmannen kanssa on. Eli makailee lattialla/sitterissä ja jos katse osuu töllöön, niin osuu. Mutta ei täällä telkku ole kauheasti päälläkään.

Siniraita: Ikä on tosiaan tehnyt tehtävänsä! Mullakin oli niin kiire luomaan uraa kahden ekan jälkeen.. Nyt kun työvuosia on jo takana, sekä muistaa millaista oli tarharumba kahden pienen kanssa, sitä osaa arvostaa näitä kotipäiviäkin eri malliin. Ja jotenkin tunnun nauttivan enemmän tuosta mukelostakin nyt. Elämä vaan soljuu mukavasti eteenpäin. Taisin loppujen lopuksi olla kuitenkin aika kakara, kun aloin ekaa odottaa 25-vuotiaana. Ja onhan tuo poika ns. "helppo vauva", en sitä kiistä ollenkaan.

Kynnet: Pakko leikata muutaman päivän välein, kasvavat hurjaa vauhtia. Pidän vaan kiinni käsistä ja leikkaan. Eihän poitsu siitä tykkää, mutta ehkä se on jo tottunut, kun tosiaan niin usein pitää leikata.

Kylpy: Kerta viikkoon, ja aina aamuisin peppupesu & kasvojen ja käsien pesu. Joskus suihkutan koko pojan lavuaarissa, kuten eilen, jolloin se taas onnistui pissaamaan komeassa kaaressa päällensä.. Ei onneksi mennyt ihan suoraan naamalle, tähtäys oli siltä osin vinossa. On ne poikavauvat vaan epeleitä.

Jahas, jos lähtis kauppaan... Meillä on flunssa taas vieraana. :snotty: Johan tässä reilun viikon kerkesi terveenä olla.

Nimiäiset: Olikos se Seranzu joka kysyi. Meillä vielä pitämättä... :wave: Helatorstaina on porukkaa kutsuttu. Kait se pitää joku täytekakku vääntää.

Kössi ja poikanen 3,5 kk :heart:

 

Hyi, kun ulkona on kylmä ilma :| Ihan ehti jo tottua niihin kesäkeleihin!

Labello; kasvulistalle Alexin 3kk mitat 6400g, 60,2cm ja pipo 41,3cm. Pituutta tullut nyt pojalle ihan hyvin! Onkin tuntunut et laahais muita perässä, vaikka yksilöitähän kaikki vauvat on

Kynnet leikkaan silloin kun poika nukkuu tai on muuten rauhallinen. Tuppaa vaan hereillä ollessaan olemaan aikamoinen vispilä, joten ihan turha yrittää sohia sinne väliin saksien kanssa

Kylpy otetaan meillä 1-2 kertaa viikossa. Nassu ja kädet putsaillaan aamuisin. Ja nyt kun tuota kuolaa tulee koko ajan, niin nassua saa kyllä pestä useammankin kerran päivässä. Kakkapylly pestään juoksevan veden alla.

Tuttina meillä MAMin 0-7kk ja hyvin maistuu. Tulikohan se äp:ssa se Tutan tutti, jossa on se "kippura" pää, joka tapauksessa se ei kelpaa niin hyvin kun nuo MAMin suorat tutit. Neuvolasta kysyin tänään noista tuttien keittämisistä ja sieltä sain infoa, et niin kauan keitetään kunnes aloitetaan kiinteät. Mulla siis edessä vielä, toivottavasti, kolme kuukautta tuttisoppaa.

Kiitos Lentis TV:n katseluinfosta. Pitääpä alkaa rajoittamaan pikkusen töllötystä, ettei tulis mitään ADHD:tä :|

Eilisillan huutokonsertin jäljiltä Alexi nukkui kuitenkin sen normin 6tuntia ja perään tissittelyn jälkeen 3,5tuntia. En sitten tiedä kuinka kauan oikeesti olis nukkunut, mutta oli pakko herätellä, kun oli neuvola aamupäivällä. Tuntuikin ihan pöllöltä aamulla mennä herättelemään poikaa, kun ensin illalla tekee kaikkensa et saa sen nukkumaan

Nyt pitää lähteä vuorostaan viemään kissaa rokotukseen :kieh: Onneksi se taitaa selvitä siitä pienemmillä oireilla kun poitsu!

Tuiskunen ja Alexi 3kk 3pv

 

Joo, mä kans uskon, että isommille lapsille on tosi merkittävä asia, että äippä on kotona. Sellaisen muistaa vielä aikuisenakin. Meillä kiva kesä tulossa, kun koululainen, tuleva eskari ja vauva kotona.

 

Poika alkaa olla jo kolmen kuukauden, joten eiköhän tätäkin voi jo muistella.. Kirjoitin synnytyskertomuksen itselleni vielä ennen kuin aika ehtii sen kullata. Kiusaan teitä tällä kertomuksella kun en sitä mihinkään muuallekaan älyä laittaa.. Eli skippaa jos et jaksa enää "synnytellä"

Mulla oli synnytystapa-arvio ensin viikolla 36+4 ja sitten 37+5, jolloin minut päätettiin ottaa sisälle käynnistystä varten. Diagnoosina lukee sikiön liiallinen kasvu. Käynnistys aloitettiin 11.2. klo 14:45 laittamalla 25mg cytotecia kohdunkaulalle, joka sai aikaan säännöllisiä ja napakoita supistuksia. Toinen annos cytotecia laitettiin klo 19. Supistukset olivat säännöllisiä ja kivun lievitystä mietittiin, päädyttiin kuumaan kylpyyn. Suihkuttelin kaikessa rauhassa kuumassa suihkussa ja kävelin reippaasti pitkin käytäviä kun kuvittelin sen nopeuttavan synnytystä. Nukahdin, ja aamulla supistukset olivat poissa. Tämä on kuulemma normaalia käynnistelyissä.

Sain aamulla uuden 25mg ja iltapäivällä taas saman annoksen, kohdunsuu oli auennut ja pehmennyt. Päivä meni ja supistukset vaan voimistuivat ja tihenivät. Viideltä sain taas annoksen cytotecia. Kävin yöllä pitkässä kuumassa kylvyssä (nukuin ammeen reunalla roikkuen 1,5 tuntia..hoitajat eivät raaskineet aiemmin herättää..) Kylvyttelyni jälkeen tarkastettiin tilanne ja kohdunsuu oli auki 4cm. Minut päätettiin siirtää synnytysosastolle koska lääkäri totesi synnytyksen olevan käynnissä. Kivut olivat jo melko sietämättömät ja sain opamoxia ja oxynormia sekä lisäksi säkkituolin. Selkäni on koko raskauden ajan ollut kipeä aiheuttaen jalan tunnottomuutta, joten tämä oli ihan taivaallista kovan sairaalasängyn jälkeen. Sain unenpäästä kiinni ja herätessäni aamulla supistukset olivat tiessään.

Kovan pettymyksen saattelemana takaisin osastolle ja cytotecille, tällä kertaa annos 50mg aamulla ja päivällä. Supistukset alkoivat aamulla kovina heti sisätutkimuksen jälkeen, mutta minäpä sissinä päätin olla ottamatta kipulääkkeitä kun ne olivat aiemmin vieneet säännölliset supistukset.
Perjantaipäivä meni kärvistellessä piirturin piirtäessä kauniita isoja supistuksia viiden minuutin välein. Kohdunsuun tilanteessa ei silti tapahtunut muutoksia. Mies kävi tervehtimässä ja olin aivan raivoissani ja lähetin hänet kotiin. "Ihan turhaan täällä roikut kun mitään ei tapahdu!" Päätin heti tämän jälkeen lähteä itsekin kotiin ja pyysin lääkäriä kotiuttamaan. Tuntiin häntä ei kuulunut, joten sain päähäni mennä syömään.. Sain hädin tuskin pidettyä tarjotinta kädessäni ja söin seisaalteni supistusten välissä. Lääkäri tuli paikalle hoitajan kanssa ja melko väsyneen ja tahdittoman keskustelun päätteeksi päätimme, että jäisin vielä yöksi. Ja sitten jos aamulla mitään ei olisi tapahtunut, saisin välipäivän kotona. Jälkeenpäin muistan tarkalleen henkilökunnan ilmeet ja tajusin etteivät he minua kotiin olleet päästämässä...Sain siis päivän kolmannen 50mg annoksen cytotecia. Ja tajusin myös hyvin pian ettei kotiin olisi asiaa.. Enää ei löytynyt asentoa jossa olisi ollut hyvä olla, joten päätin lähteä rakkaaseen ammeeseeni. Pystyin juuri ja juuri laskemaan ammeen täyteen vettä ja käymään makuulle kun oli noustava. Kuivasin itseni, kävin hoitajien huoneessa sanomassa että kipulääkettä ja sassiin. Linkutin huoneeseeni, jossa pystyin vain nojaamaan sänkyyn käsilläni. Vedet menivät ja sain soperrettua summeriin että hoitaja tänne ja heti! Heti tämän jälkeen alkoivat sellaiset supistukset, joista aiemmin ei ollut hajuakaan. Hengitys muuttui täysin kontrolloimattomaksi ja ne pirun hoitajat pitivät vielä puoli tuntia käyrällä! Soitin miehelle että takaisin laitokselle, minä menen nyt saliin!


Saliin päästyäni otettiin taas käyrää ja sain pian tueksi ilokaasun. Onneksi mies oli mukana valmennuksessa ja muisti neuvot miten sitä otetaan. Aloitus tähdätään 30s ennen supistusten huippua. Itse olin ns. taju kankaalla. Eli mies luki käyrää ja minä lepäsin supistusten välit. Kun supistus antoi merkkejä, aloin heti vetämään kaasua syviä pitkiä vetoja. Tehosi hienosti ja näin mentiin pari tuntia. Pyysin katetroinnin koska tiesin täyden rakon hidastavan edistymistä. Selkäkipuni pahenivat ja sain 4kpl aquarakkuloita alaselkään. Tehosivat hyvin 1,5h kunnes päätin haluta epiduraalin. Vaikka niin tätä toimenpidettä pelkäsin, oli se täysin kivuton ja helpottava kokemus. Lisänä jouduin ottamaan ilokaasua ja olin melkoisen tillintallin. Tämä kävi ilmi myös siinä että kuvittelin pystyneeni nukkumaan kolme tuntia yöllä. Yöhoitaja sanoi minun valvoneen koko yön..
Lauantaiaamuna 14.2. lääkäri alkoi epäillä supistusten tehoa koska kohdunkaulan tilanne oli jäänyt 5-6cm ja laittoi kohtuun anturin niitä mittaamaan. Eipä ollut vika voimakkuudessa sillä supistukset olivat piirturinkin mukaan "täysiä". Olin saanut oksitosiinia tipalla koko yön, joten ihme jos eivät olisi.. Tilannetta päätettiin seurata, mutta lääkäri vilautti jo mahdollista leikkausta vaihtoehtona. Epiduraalin teho alkoi laantua ja vetelin kaasua naamaani minkä kerkesin ja aloin olla jo lopen uupunut. Muistan pyytäneeni sektiota useampaan kertaan vedoten siihen etten enää jaksa ponnistaa lasta ulos kolmen päivän supistusten jälkeen. Lääkäri sanoi ettei voi vielä tehdä päätöstä koska pitää antaa viimeisen oksitosiinin tippua. Jos vaikka vielä jotain tapahtuisi. Sisätutkimus tehtiin 11:45 ja siinä todettiin kohdunkaulan tekevän makkaramuodostumaa eli ei aukea niin kuin pitää. Lisäksi lapsen päähän oli muodostumassa pahkaa. Sektiopäätös tehtiin heti ja samassa huoneeseen tulvi väkeä. Roikuin ilokaasussani tiukasti mutta pirulaiset eivät antaneet sitä matkalle leikkaussaliin mukaan. Pitää kuulemma antaa hälvetä.

Leikkurissa aloitettiin valmistelut, tuli pari letkua lisää, spinaali ja tippa ja vaikka mitä. Hoitajat olivat kiireisiä ja tiuskin yhdelle pariin otteeseen ettei vetäisi letkuista. Oli ikävä tunne kun ranteessa neulat venyivät ihon mukana.. Sitten sain vetäistä kunnolla happea ja leikkaus aloitettiin. Oli hauska tunne kun jalat vetivät puuduksiin. Ihan kuin olisi avannosta noussut! Ihana kurttunaama poikani nostettiin kasvojeni viereen 12:25 ja itkin silmät vetisinä sitä ihanuutta! Minut kursittiin kokoon, poika vietti 20minuuttia lämpökaapissa ja pääsi sitten isän huomaan. Puudutteiden hälvettyä tärisin horkassa heräämössä ja runnoin väkisin jalkani koukkuun että pääsin osastolle. Siellä meidän perheen miehet odottivat tyytyväisenä. Sairaalakäynnistäni tuli kaiken kaikkiaan kymmenpäiväinen kun pojan sokerit olivat matalat ja sitten päädyttiin vielä bilipetiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Paranin haavasta nopeasti ja poika on upea ja ihana ja äitiys juuri niin ihanaa kuin kuvittelin! =) =)

 

Niin tuosta äitiydestä.... Iän vaikutuksesta siihen lähinnä.
Meikä sai esikoisen 22 vuotiaana ja sitten keskimmäisen 25v. Neidin pitikin olla mun viimoinen Sitten kuitenkin höyrähdin vielä... Jotenka tässä sitä ollaan 37v ja pikkuinen vaavi.
Oikeasti en tunne olevani sen viisaampi, parempi tai mitenkään tietäväisempi äitinä nyt kuin 25 vuotiaana. Mutta esikoiseen verrattuna paaaaaljon rennompi ja itsevarmempi.
Lisäksi huomaan väsyväni herkemmin... Rikkinäisen yön jäljiltä olen ihan hajalla.. Kun esikoinen taas valvotti huutoineen 3kk.. Olin kyllä välillä niin väsy, että nukahdin lähes istuvilleni... Mutta nyt tuntuisi etten jaksaisi sellaista rumbaa enää. Vaikka jaksaisihan sen... Pakkohan se olisi. :/

 

Heipä hei

Labello meidänkin tytön nimen saa lisätä tuonne, Aino Isabella
Tänään huomasin että tyllerölle on alkanut hampaita tulla, tai siis yksi hammas eteen on tulossa. Onkin kyllä ollut kovin kiukkunen ja kuolaa todella paljo :S
Meillä tääl tyttö kattelee päivisin ja aamusin välillä telkkarii, rauhottuu siinä jotenkin ja pulisee omiaan Mutta täytyy vissii alkaa vähentämään sen telkun tuijotusta.
Nukkumaan täällä käydään siin 21-22 ja nukutaan sinne 05-06 ja syödään.. ja sit kokonaa herätää siin ysin maissa. 11-12 aikaa on sit päikkärit jo..
Mies oli tossa kipeenä ja nyt on vissiin sitten Ainokin saanut yskän hältä. :S

Eipä täs enempää jouda turisee. Aino huutelee parvekkeel

Tyttönen ja Aino jotaa 2kk

 

Seranzu: Itse sain esikoiseni ja ainokaiseni juuri ennen 35-vuotispäivääni. Musta tuntuu etten olis osannut suhtautua vauvan tuomiin haasteisiin samalla rauhallisuudella ja varmuudella ellei iän tuomaa kokemuspohjaa olisi. Vaikka raskaus ja synnytys olikin mitä oli, on meillä ollut syntymän jälkeen ihan mahtavaa! Kaikki on sujunut luontevasti ja vauva on voinut hyvin, on iloinen ja reipas. Todella harmittaa kun monella täällä unet ovat vähällä ja isompiakin ongelmia vauva-arjessa on. Voimia vaan kaikille rytmien kanssa taisteleville!

 

Spectra: juu tuota juuri tarkoitan erona, olen rauhallisempi ja varmempi vaavin kanssa nyt. Mut en kyllä tunne itseäni yhtään vanhemmaksi tai viisaammaksi nyt kuin silloin esikonkaan kanssa.

 

Sen verran täytyy munkin kommailla tota ikäkysymystä, että mä olin kans 34v kun esikoinen ja ainokainen syntyi ja se oli ihan tietoinen valinta. Ollaan miehen kans oltu 12v yhessä ja 8v naimisissa mut haluttiin reissata ja tehdä juttuja kahestaan ennenkuin tehtäis lapsia. Oltiin puhuttu siitäkin että mikäli niin kävis ettei lapsia sitten myöhemmin (elikäs nyt ) siunaantuiskaan enää niin ei meidän maailma siihen kaatuis. Sitten oltais oltu vaan koiraperhe... Mutta, onneksi kävi niin ihanasti että tämä pikkukaveri meille suotiin, on tuo lapsi vaan niin ihana ja arvokas asia. Musta tuntuu että silloin nuorempana en olisi hänestä osannut niin nauttia ja ehkä olisin jäänyt katkeraksi "menetetystä nuoruudesta". Eli siis pähkinänkuoressa; meille tää "kypsemmällä iällä" lapsen hankkiminen oli oikea päätös kaiken kaikkiaan.

 

Labello: Gretan 3kk mitat: 6050g, 59cm ja 38,5 cm. Painoa tullut melkein kilo kuussa, niin että imetyksellä jatketaan. Lääkäri käski pitää välillä myös mahallaan, että saa lisää niska jne. harjoitusta, mutta minkäs teet, kun Greta ei tykkää olla mahallaan leikkimatolla.

En usko, että olen nyt 32-vuotiaana jotenkin parempi äiti kuin olisin ollut 22-vuotiaana, mutta tiedän kyllä noin yleensä ottaen olevani paljon kypsempi ja "viisaampikin" siinä mielessä, että Siperia opettaa Eli mulla on ollut tosi tehokas ja hyödyllinen elämänkoulu, aiemmin olin ihan kauhea valittaja, nyt vain kauhea Olen oppinut, että jos on maha täynnä ja katto pään päällä (vaikka sateella vähän nyt vuotaakin ) ja kädet ja jalat toimii, niin ei kauheasti pitäisi valittaa. Aina vois ola paljon pahemmin asiat.
Noin yleensä ottaen ainakin olen kärsivällisempi kuin nuorena, mutta en voi kyllä tietää, oisinko sitten kuitenkin ollut kärsivällinen lapsen kanssa. Varmaan ois jaksanut väsymystä paremmin, toisaalta oisin ollut avuttomampi monien asioiden suhteen, mitkä olen oppinut vain ajan myötä.

Mies taas poissa. Onneksi on tuo siivooja, sen kanssa on mukava jutella. Tosin mä varmaan häiritsen työntekoa, mutta minähän se tässä maksan =) Kauheeta, mä palkkaan itselleni juttuseuraa Tulisi varmaan halvemmaksi mennä jutskaan naapureiden kanssa, ne on aina kutsumassa kahville ja haluaisivat hoitaa Gretaakin. Mutta ainakin koti tulee puhtaaksi, vaikka mä kantelen Gretaa kantoliinassa, taaskaan reppana ei muuten saanut unen päästä kiinni. Lääkärille odottaessa oli taas niin aurinkoinen, hymyili ja nauroi, mutta 45 minsan odottelun jälkeen olikin sitten jo väsy ja punnitus sai aivan itkemään. :/ Mutta kasvaa kuulemma hyvin ja karstakin päässä on vain vähäistä.

Kysyin muuten lääkäriltä, että missä hän on lapsensa nukuttanut, ja myönsi, että esikoinen hällä syntyi keskosena, ja vaikka lastenlääkärinä tiesi, että kaikki oli myöhemmin kunnossa, niin äitinä hänen oli kuitenkin otettava viereen nukkumaan ja tarkistettava hengitys säännöllisesti. Ja nukutettava tissillä, tietenkin Eli en jaksa kauheasti tuntea syyllisyyttä tästä "hemmottelusta", ei se tuon lääkärin mukaan ole maailman kauhein asia, vaikka lapsiaan vähän hemmotelisikin :heart:

Tunsin muuten salaista tyydytystä, kun tuttu rouva oli siellä 4kk poikansa kanssa. Kun nämä olivat meillä 2kk sitten kylässä, niin nainen kritisoi kaikkea mitä teen Gretan kanssa, ja sanoi, että pilaan lapsen kuljettamalla kantoliinassa ja että pian mulla on sylivauva, joka ei osaa olla yksin. No, nyt mulla on Greta, joka levänneenä viihtyy tunninkin kerralla "yksikseen" leikkimatolla, kun taas nainen tunnusti, että hänen poikansa haluaa olla vain sylissä ollessaan hereillä. Että se niistä kasvatusmetodeista, hahaha...

Tv. Lentis ja Greta 2kk 26 päivää :heart:

 

Äidiksi olin kyllä aivan valmis 22 vuotiaana... Oih, mitään en niin paljon toivonut. Opiskelut loppuun ja vakkariduuni niin heti vaan... Järkytys olikin suuri, kun vaavia piti melkein vuosi odotella, ennen kuin sai edes alkunsa..
Aivan yhtä valmis kuin nytkin. Mutta nämä jutut on niin henkilökohtaisia ja omakohtaisia kaikilla.
Itselläni on ystäviä niin parikymppisissä kuin viiskymmpisissä ja kaikkea siltä väliltä joten en varmaan ole niin ikäsidonnainen muutenkaan... Onhan tuo mieskin eri ikäpolvea... Juuri täytti 24v....
Äitiys ei taida katsoa niinkään ikää, kuin muita juttuja elämässä.

 

Spectra kiios synnytyskertomuksesta. Etpä sinäkään helpolla ole päässyt... :hug:

 

heippa! :wave:

Jos nyt ehtis tän jotain kans kirjottelemaan,lukemas kyl käyn!

Labellol taas kiitoksia uudesta pinosta! :flower:

Yöunet Meil mennään yöunil n.23,koko ajan yritetään aikaistaa sitä!

Nyrkin syönti Peukku ja nyrkki ovat kova sana meil ja kuola valuu!

Nukkuminen Miro nukkuu mielellään selällään.Laitan hänet kyljelleen,mut siit kyl kiepsahtaa selälleen!

Iho Poitsul on aika hyvä iho

juttelu vaipanvaihdon yhteydes välil höpöttelee paljonkin!

hengityksen tarkkailu Välil tulee kyl tarkkailtua,kun toinen nukkuu niin rauhallisesti!Esikoista tarkkailin kyl viel enemmän!

Päiväunet Meil yleensä Miro nukkuu omas sängys,joskus vaunuis ja välil mun vieres meijän sängys,jos itekkin otan nokoset!

vauvan kasvaminen Kyl välil on sellanen olo että liian nopeesti hän kasvaa!

tarttuminen pari kertaa on tarttunut leluun ja rättiin! =)

kakkaaminen Mirol oli aluks kakkaa joka vaipas,mut n.kk sit se muuttu sillai et o viisi päivää väliä ja sit tulppa aukeaa!

tutit lattial pudonneen tutin oon vaan huuhtonu kylmän veden al ihan alusta alkaen ja keitän ne yhen päivän käytön jälkeen!

kylvetys kerran viikos kylvetetään!joka päivä sit pestään nassu,tassut ja poimut!kakkan jälkeen kans pestään!

imetys täysimetyksel viel mennään ja toivottavasti maito riittää viel jonkun aikaa!


tv meil on joskus saattanu Miro kattoa telkkaria ja tietokoneen ruutua jos on sylis!entäs sit sellaset vilkkuvat lelut,saako niitä näyttää?! Meil on sellanen soiva ja vilkkuva kilpikonna ja olen näyttäny sitä Mirol,aika läheltäkin!Ei taida olla kauheen viisasta?!

Tänne ei muuten kuulu mitään erikoista,Miro syö hyvin ja nukkuukin suht hyvin!Päikkäreit ei nuku mitään pitkiä unia kerral,yön voi nukkua jopa syömät tai sit syö 1-2krt! Vattavaivoi ei onneks enää kauheesti oo,cuplatonii en oo antanu enää pitkään aikaan!

Vieläkin oon vähän huolissani tosta Miron pään nostamisesta ku on mahallaan lattialla!Vieläkään ei kauheen hyvin sitä nosta!

Jaahas,maitobaari auki!

oikein iso :hug: kaikil sitä tarvitsevil!

Tyyppien äippä ja Miro 3kk+ :heart:

 

Niin, unohdin kiitellä Labelloa päivityksistä eli KIITOS! :heart:

Ääntelyä on tullut meillä lisää ja poika on oppinut kiljumaan Kauheaa älämölöä saakin aikaseksi yksi pieni mies

Mutta nyt katsomaan lätkää!
Tuiskunen ja Alexi 3kk+

 

Juttelusta: meillä onkin täällä oikea räpätäti, jo useampi viikko on kovasti höpötelty niin meille kuin hoitopöydän yläpuolella oleville "kavereillekin", siinä on se ikean kuumailmapallomobile, joka aivan ekana sai Gretan nauramaan :heart: Mä sen sijaan sain silloin kerran imetyksen jälkeen ekan hymyn :heart: Lisäksi itsekseen silloin tällöin höpöttelee niin vaunuissa kuin autossakin, jos on hereillä. Tunnistan jo aika hyvin "tahdon tisua" höpötyksen "kerronpa vaan muuta juttua"- jutustelusta. Kaksi kertaa muuten Greta on sanonut acqua, eli vesi italiaksi, johtuiskohan siitä, että mä sanon miehelle n. 50 kertaa päivässä, että sen pitää sitten ostaa mulle vettä varastoon, kun lähtee pois

Kynnet leikkaa meillä mies, ne kasvaa yhtä hurjaa vauhtia kuin äidilläänkin, koko ajan saisi olla leikkaamassa :kieh:

Iho on Gretalla aika hyvä, hormoninäppyjä on ollut syntymästä saakka (niin kuin mulla itselläkin, tosin iho kyllä parani huomattavasti synnytyksen jälkeen, raskausaikan oli ihan kauhea), ja päässä sitä karstaa.

Onko teille tullut kuumetta rotavirus-rokoteesta? Ollaan hiukan myöhässä, kun ens viikolla ois tarkoitus ottaa eka satsi, mutta kun tosiaan täällä sitä ei pidetä erityisen tärkeänä. Mutta arveluttaa, että uskaltaako ottaa yhdessä meningococco-rokotteen kanssa, että tuleeko kuumetta? Täällä muuten pneumokokkorokote kuuluu niihin pakollisiin, eli se otettiin silloin ekan yhdistelmärokotteen kanssa.

Onko teidän vauvoillanne säännölliset rytmit? Gretalla itse asiassa on. Päiväunia on aika vaikea suunnitella, mutta päivällä jaksaa olla hereillä n. 1,5 tuntia, ennen kuin menee tilttiin. Ja illalla nukahtaa aika tasan tarkkaan 2,5 hereilläolon jälkeen. Myös kakka menee usein kellonaikojen mukaan, me nauretaankin, että tämä tyttö käy kuin sveitsiläinen kello...

 

Heeeeiii, mä tarkoitin tolla mun kommentilla on eri olla äiti 20 kuin 30 vuotiaana sitä että olen kasvanut äitiydessä.En tarkoittanut niin että joku määrätty ikä olisi oikea tai että olisin viisaampi tai pätevämpi VAAN sitä että olen kasvanut sillä tavalla että nyt on pisempi pinna, olen huomannut kuinka pian aika kuluu, kuinka äkkiä lapset kasvaa,olen huomannut näkeväni asioita leveämmin, suvaitsevainen,hyväksyn virheeni ja en ole joissain asioissa niin ehdoton ja nyt siis puhun vain omasta itsestäni. Eli olen kasvanut äitinä ja äitiyteen. viisaammaksi en ole ehkä tullut tms, mutta ihmisenä :heart:
siis tässä selvennystä etten vain loukannut ketään.Kirjoitin siis itsestäni vain.

 

Siniraita: minusta ainakin tuo sun kirjoitus oli vain tosi mielenkiintoinen, musta on tosi kiinnostavaa tietää, mitä te muut olette mieltä just ikä-äiteys - kysymyksestä, sehän on tosiaan niin yksilöllistä, jokaisella on asiaan oma kantansa.

Mulla on muuten aika lailla sama juttu kuin Rosinantella, eli vaikka mulla on ollut vauvakuume 17-vuotiaasta saakka (ihan oikeasti!), niin sitten loppujen lopuksi olen tosi tyytyväinen, että asiat meni näin, koska ehdin kokea paljon sellaista, mitä en olisi voinut kokea lasten kanssa. Toisaalta sitten ikää on sekä mulla että miehellä sen verran, että Greta saattaa sit jäädä mun ainokaiseksi, vaikka olen aina haaveillut useasta lapsesta. Mutta ei kaikkea voi saada, ja mä olen jo saanut todella paljon :heart:

 

No hätä Siniraita. Et ole loukannut ainakaan minua.
Nyt unten maille. Kun edelleen väsyn helpommin kun sillon parikymppisenä

 

Labello kasvulistalle poitsun mitat 3kk: 6805g, 60,5cm, pipo 43,3cm. Lyhyt ja isopäinen oli neuvolan tädin mielipide, mittas ihan munkin pään ympäryksen, että onko iso... no ei oo ku pieni. Meinaa että pitää pituuskasvua ja päänkasvua tarkkailla... hohhoijaa |O

Rokotustutkimus meillä viime viikolla oli eka käynti ja saatiin kanssa ne kaikki 3 rokotetta, ensimmäisenä päivänä oli hieman itkuisempi kuin yleensä, mutta ei vaikuttanut mitenkään päivän puuhiin. Lampöä ei noussut yhtään ensimmäisen Rota -annoksen poitsu heitti pöydälle

Kynnet kasvaa ihan tautista vauhtia, ja hirvee taistelu niiden leikkaamisessa vaikka miten olis rinnalla tahi unessa, hereillä yms...

Kylvetys pari kertaa viikossa vannassa. iltaisin ja aamuisin pestään nassut ja tassut ja takapuoli, peppu muutenkin aina kun tulee kakkaa, eli useasti päivässä

juttelusta oikea papupata löytyy täältäkin, on tullu ihan äiteensä siinä suhteessa Neuvolantätikin oli ihan huuli pyöreenä sitä jokelluksen tulvaa, ja nauruja on kanssa kuulunut.

Rytmi jos nyt jotain voi sanoa olevan, niin päikkärit on aina melkein samaan aikaan 10-10.30 ja kestää 3-4 tuntia, toiset päikkärit sitten seilaakin ihan päivästä riippuen. Nukkumaan mennään siinä 22-23 välillä. Päivisin tosin nukkuu tissillä pariikiin otteeseen pikkupäikkärit :ashamed:

nukkuu selältään, ei pysy kylellään. Nukkuu yöt mun vieressä ja vaikka nukahtaa kylelteen kun rinnalle yleensä nukahtaa niin kääntyy nopeesti selälteen. Pienempänä tykkäs nukkua masulteen, mutta sillon ei kyllä tämä äiti nukkunut ku piti sitä hengitystä vahtia.

nyrkki on suussa ihan koko ajan. Jo synnärillä imi nyrkkiään, oikeestaan heti ku ulos pääs masusta oli nyrkki suussa, kätilöt sano että on jo masussa imenyt varmasti ei muuten olis tuota tajunnu kuolaa tulee sitten senkin edestä, taitaa olla jo hampaita tekemässä :|

tarttuminen on jo reilun viikon tarttunut leluun ja tykkää tosi paljon heilutella leluja lelukaaressa. Omat kätensäkin on huomannu ja niitä aina välistä ihailee

tv on kyllä valitettavan usein poitsun näkökentässä ja osaa kyllä matollaan ollessaan myös kääntyä sitä katsomaan. Onneks nyt kun sai kouluhommat tehtyä ei tule esikoiselle niin paljon tv:tä näytettyä.

iho on hyvä, paitsi otsassa on karstan tapasta kökköä, hiuksia on niin paljon ettei päänahasta ole oikein saanut karstaa pois.

tuttia tai pulloa ei huoli. Täysimetyksellä siis mennään, nyt on ruvennu ihan tosissaan tarjoomaan tuttipullon tutista välillä maitoa kun tekis mieli lähteä vähän tuulettumaan...

Orchid ja peikko tänään 3kk :heart:

 

Moi!

Mää oon ollu 16v kun esikoinen syntyi,mies täytti 3kk esikoisen syntymän jälkeen 16v.Me ollaan oltu hurjan nuoria!!Nyt siis oon 25v ja mies täyttää ens kuussa 25v.Yhdessä ollaan oltu 11v :heart: Meillä asiat on mennyt hyvin vaikka niin nuorena saatiin esikoinen,joka juuri maaliskuussa täytti 9v :heart: mutta kyllä se oli sillon miehen vanhemmille järkytys ku tulin raskaaks,mun vanhemmat otti asian paremmin,mun siskoni on myös ollut 16v ku on saanut esikoisensa..mut näin jälkikäteen ajateltuna ihan ymmärrettävää,ku tuntuu nyt et 15v-16v on niin nuoria,mut meille oli sillon ihan selvää miehen kanssa että lapsi pidetään!!Ei kertaakaan muuta edes mietitty!Oi tää meni nyt ihan muistelemiseks :heart:

mitäs muuta mun piti kirjottaa niin tosta hengityksen tarkkailusta,mä tarkkailen!ja varsinkin sillon ku neiti nukkuu pitempiä aikoja,tänäänki nukku ekat päikkärit 4h45min!arvatkaas vaan kuinka usein hyppäsin vaunuissa kahtomassa Oon kyllä kaikilta lapsilta ollu tällänen hysteerikko

Meillä on vähä ongelmia ton kakkaamisen kanssa.Taas rupee oleen kohta 2 viikkoo edellisestä kerrasta!Sais jo neiti kakata.Oon nyt kolmatta päivää antanut mallasuutetta,toivottavsti rupeis jo tehoon!mutta neiti ei ite oo mitenkään tuskasen olonen,ainakaan vielä.Perjantaina neuvola täytyy sielä ottaa puheeksi.On kyllä aina ollut tollanen harva kakkija mä oisin oikeesti onnellinen kakkavaipasta :laugh

hemuliina ja nepsu pian 3kk :heart:

 

Huitooko teijä pienokaiset paljon käsillään ku nukkuvat?! Miro nukkuu tuol sängys ja kädet huitoo niin et ihan ku ois lähös lentoon!!