Millipil... päädyt ratkaisuun mihin hyvänsä niin tsemppiä! Se on teidän asia eikä muille kuulu. Ja syyllisyyttä älä ota niskoillesi - parempi niin, jos et jaksaisi lapsista huolehtia. Tää siis vaan mun kanta...
Mullakin
kahvitauko, mut jotta ei ois asiat liian hyvin.... pitää heijata koko ajan et pysyy unessa tuo jannu |O Mut ratkaisin asian ottamalla kahvit, keksit ja koneen terassille :xmas: Kolme kovaa Koota!
Se yö, oli ainut laatuaan. Muistelen kaiholla, sillä olemme palanneet entiseen rytmiin...mikälie häiriö pojalla, kun niin hyvi nukku. Tänäänki oli joku tilapäishäiriö ku heräs aamulla hymyillen...
Oli kumma nousta sängystä ku ei ollut kitinää
Vaunuvaatetus: Mä puen aina liikaa. Nyt on sitte body ja housut vaan, sekä myssy puuvillainen. Ja ihan lämpimän tuntuinen poika... mut kun sitä pitää olla hysteerinen, kun toisaalta etten usko että on näin lämmin "ku ei vielä oo kesä" mun mittarilla...
Lentis: Hyvä jos valoa näkyvissä. Musta on alkanut tuntuu ettei ois mullekaa pahitteeks ihan vaan käydä jossai huutamassa näitä tuntemuksia. Tänää ku tuo kilju koko alku vaunulenkin niin mä vaan ajoin vaunuilla pois ihmisten ilmoilta ja karjuin. :ashamed: Mut helpotti pirusti! :snotty: Sit taas uudella asenteella etiäpäin... :saint: Mut noista muista järjestelyistä: nukuta vaan Gretaa vieressä jos siltä tuntuu. Ehtii näihin totuttamisiin myöhemminki vaikuttaa. Mua on helpottanut kun oon todennut, etten ota enää stressiä siitä, jos joku on eri mieltä tai ylipäätänsä sanoo, ettei noin kannata tehdä. Mä teen niinku tahdon
Ja kukaan muu ei voi tietää missä mun jaksamisen raja menee, joten mä teen kaiken niin hyvin kun itse jaksan ja pystyn.
Glow: Ihanaa, ymmärrän sun häkärän...toivottavasti onnistaa nyt sen toisen tarjouksen kanssa. Mä olin viime kesänä niin kiirus kiirus tän rivaripätkän kanssa, vaikka tää on monelle ihan normi, niin a vot et oon viihtynyt hienosti! Ja koti on mulle tärkein paikka, siihen tykkään panostaa kaikessa mielessä, joten oon valmis vähän tinkimään muusta, et saan asua just tässä
Varsinki sitte ku jää kotihoidontuelle.... :| Puistattaa ajatus. Mut koitetaan pärjätä, haluisin niin olla kotona...
Niin siis kotona olemisesta... Mä oon sillai vähän itsekäs...kun oon ajatellut sen niin, etten oo vielä kauheesti pystynyt nauttimaan vauva-arjesta, niin haluaisin olla niin pitkään, et voisin sit nauttia, jos tää helpottais... onko ihan tyhmä ajatus? :ashamed: Kun tää saattaa olla tosiaan meidän ainokainen.
Ja siitä tuohon
ainokaiseen liittyen: Mä näin unta että mulla oli kohtutulehdus ja lopulta ei ollut muuta vaihtoehtoo kun poistaa koko kohtu.
Aika hurja. Mut tää tosiaan johtuu varmaan osaksi siitä, että mulla on ruvennu tulee järkkyjä
alavatsakipuja imettäessä toisinaan. Pitäis varmaa soittaa lekurille ku sais aikaiseks. Onko muilla tuommoista ??
Kumma homma...aina kun istun tässä terassilla päivystämässä, vauvaa ei tarvi heijata kertaakaan, ja kun siirryn sisälle niin taas ralli alkaa...aistiikohan se, et mä oon tässä? En tiiä....outoa silti.
Mutta nyt kanssa FB:n pauloihin ja aivot narikkaan, eli Annoa kompaten! :wave:
Ellamaaria ja yhden yön ihme