Helmimasut 2009 ~tammikuussa~

Huomenta!

Mä olen taas väärässä paikassa ja väärässä seurassa avannut nassuani saaden outoja katseita osakseni... Erehdyin sanomaan että haluan jo pian eroon mahastani!!! Mutta siis oikeasti vaikka sitä masua aluksi oikein odottaa ja se on ihana sekä söpö niin... Se on myös ahdistava!!! Miksei niin saisi ajatella?! Haluaisin nukkua heräämättä joka liikkeeseeni, päästä ylös sohvalta ja sängystä venkuilematta, saada kengät jalkaan... Ja mulla ei ole edes isoa mahaa! Mutta nuo oli kyllä lapsettomia ihmisiä et ehkä he tajuaa sitten itse joskus, että saattaapi tämä olla hankalakin
Toivoisin kyllä vauvan syntyvän jo viikolla 38... Ei jaksa enää odottaa =) .

Mahaikävää en usko et mulle tulee mutta olen kuullut et niin saattaa käydä. Mä ikävöin jo nyt rintojani... jotka mulla kerrankin on! Jos tulen suvun naisiin mulle jää jäljelle pienet rusinat (tai ajokoiran korvat). Mulla kun on oikeasti a-kuppi ja nyt kun c:t alkaa olla pienet niin pakkohan niistä on tykätä .

Hyvä vinkki muuten niille kellä ongelmia kenkien laiton kanssa... Crocsin talvisaappaat!! Sain ne nyt viikonloppuna ja ne on unelmat!!! Ihanat jalassa ja niin helpot laittaa sekä ottaa pois. Nauhakenkien kanssa (ja muidenkin) meni ikuisuus kun yritti niitä eri asennoissa saada jalkaan/kiinni. Nyt ei tartte enää pieniä pissareissujakaan koirien kanssa mennä niillä perus talvicrocseilla vaaroja ja liukkautta uhmaten . Noi saappaat menee musta vielä niin metsässä kuin kaupungillakin. Vaikka eihän ne mitkään tyylikkäät ehkä olekaan
Isäni kyseli et miten uskallan mennä ulkona kaksi isoa koiraa hihnojen toisessa päässä ja hänellä oli selkeä käsitys asian vaarallisuudesta. En viitsinyt kertoa kulkevani läpykkäillä tuossa lähipihapiirissä ja lisätä vettä myllyyn. Mutta pakko oli kyllä todeta et suihkuunkin voi kaatua, pihalla voi liukastua ilman koiriakin ja autoilukin on vaarallista... Ymmärsi se sitten lopulta, että koiran koolla ei taida olla niinkään väliä vaan sillä koulutuksella!
Onko kukaan muu kuullut siitä miten joku mitä teet on "vaarallista"?

Vieraita en varmaan sairaalaan halua. Riippuu olosta, mutta kotona sitten voi seinät kaatua nopeasti päälle. Appivanhemmat tulee hoitamaan koiria siksi aikaa kun olen synnärillä, mutta lähtevät sitten seuraavana päivänä kun olen kotiutunut. Voisi olla muuten (mun mielestä) liikaa ihmisiä (+koiria) kerrostalokolmiossa. Mulla varsinkin kun se oma tila ja aika on TODELLA tärkeitä muutenkin.

Surmanloukuista kotona... Eilen mulla oli ystävä reippaan vuoden ikäisen poikansa kanssa kylässä. Meillä on lastenhuoneessa rottinkituoli jonka edessä on rottinkirahi. Rahissa on irroitettava kansi ja sinne saa sisälle esim. leluja tms. No poika otti kannen irti ja onnistui jotenkin tiputtautumaan pää edellä sinne pieneen rahiin. Äitinsä sitten nosti poikaa kyljistä ja mun mies irrottaa rahia lapsesta. Oli kyllä mulle järkytys! En edes tajunnut et noin voi käydä ja siis se tapahtui ihan sekunnissa. Onneksi selvittiin pelkällä järkytyksellä. Siinä kun olisi vielä ollut kansi joka olisi lävähtänyt kiinni niin... No me oltiin siinä vieressä, ONNEKSI! Mutta mä varmaan pelästyin sen lapsen lisäksi eniten ja kaveri siinä olikin et joo tämä ehtii vaikka mitä. Kauhukuvat pyöri vaan illallakin silmissä ja totesin miehelle et se rahi saa olla siellä niin kauan ku meidän poika ei vielä nouse pystyyn yms.
Samoin totesin et täytyy kontata kämppä läpi etsien muita surmanloukkuja... Se onkin kuulemma paras tapa et konttaa kotinsa läpi niin huomaa ne vaarallisuudet
Pari päivää sitten kirosin (kaksi sanaa) kaverini 5 vuotiaan pojan ollessa paikalla ja hävetti niin paljon. Kaveri oli et kyllä se ne sanat jo tietää, mutta en voinut olla miettimättä et mahtaako musta olla edes äidiksi!!!! Nyt kun synnytys lähestyy olen oikeasti alkanut miettiä kykyjäni kasvattaa lasta... kaipa sekin on normaalia.
Synnytystä olen taas yrittänyt olla miettimättä kun pientä pakokauhunomaista fiilistä alkaa nousta esiin. Jos multa on siitä kysyttykin niin olen vaan etten ole vielä miettinyt ja katsotaan kun on ajankohtaista. Yhdessä vaiheessa mietin sitä ja puhuin siitä, mutta nyt viikot kasvaa ja en halua ajatella koko asiaa.

Caro + masukki 34+6

 

Mahaikävä: Ei kyllä takuulla jää mullekaan. Olen jo nyt ihan kypsä siihen, ettei voi juosta ja vääristellä ja kiipeillä normaalisti. Enkä ole kans mikään mielettömän kokoinen, vaikka itsellä on ihan valasolo. Mun mies sanoi, että mä oon "kaikkien möhköfanttien äiti". Siis hyvällä sanoi, kun mä tykkään tosta möhköfantista ihan kipeesti.
Niin sanoin minäkin haluavani tästä masusta jo eroon ja sain kauheita kommentteja osakseni. Siis juuri kukaan ei tiedä, että tää on icsi-raskaus ja siitähän tuli tupenrapinat, että mulle on kuule monet kateellisia. No just juu. Tervemenoa mikroinjektiohedelmöitykseen sitten vaan. Sitä paitsi, mä olen itsekkäästi sitä mieltä, että ei kukaan täysipäinen ole tästä mahasta kade. Siitä tulevasta vauvasta voi ollakin, mutta että tästä mahasta....
Ja kyllä mäkin haluan jo alkaa nukkua taas mahallani ja edes joskus kokonaisen yön putkeen (ehkä sitten vuoden kuluttua). Kun nyt herää 2-4 kertaa yössä vessaan, ni ei ole kivaa ollenkaan.
Synnärille: Meillä ei saa synnärille tulla kuin vanhemmat ja isovanhemmat ja vauvan sisarukset käymään, että mun mies siellä sitten on ainoa joka poikkeaa. Kun perhehuoneeseen meillä ei oo mahdollisuutta, vaikka ekaa odotankin.

 

huomenta!

täällä olo aivan kamala nenä ihan tukossa ja liitoskivut niin kovia että ei meinaa liikkumaan päästä.
taas yksi yö valvottu poitsun kanssa ei suostunu nukkumaan ja valitti ihan kuin olis sattunu johonki.. lääkettä annoin mut paha sanoa et mikä on ku ei raukka osaa vielä kertoa! :snotty:

täytyy mennä hetkeks lepäämään..
äippä-83 34+5

 

Tyhmä kysymys: Onko teillä kantapäät kipeet? Kun mulla on aina välillä, mahtaako johtua tästä massasta (+13kg tullut jo).

 

Juu, äitiyslomakiire on tuttua täälläkin! Poden jo nyt stressiä siitä, kun loppuviikosta pitäisi mennä käymään kaverilla aika pitkän ajomatkan päässä, ja samana iltapäivänä pitäisi vielä kuskata omia ja muitten muksuja harrastamaan. Mietin jo nyt, että miten millään repeän kaikkeen. Ja itse asiassa noita harrastusvientejä on nyt lähes joka päivä, kun koetan hoitaa oman leiviskäni ennen pakollista taukoa. Toisaalta nyt olisi kiva sopia treffejä kavereiden kanssa, mutta kun ei tiedä mikä on oma olo milloinkin, niin ei hirveästi viitsi suunnitella.

Vieraat sairaalassa: No ei tule muita kuin äitini ja tietty tulokkaan isosiskot. Esikoisen synnyttyä kävi vähän enemmän porukkaa, mutta silloin olimme perhehuoneessa. Toivonkin että satun huoneeseen, jossa myös huonetoverit osaavat ottaa muut huomioon. Sairaalassaoloaika on kuitenkin tosi lyhyt, joten sen aikaa pitäisi pärjätä ilman että puoli sukua ja kaveripiiri saapuu paikalle.

Caro: Ei kantsi stressata etukäteen... Mulla on äitinä mennyt moni asia niin, etten ole kerennyt reagoimaan tai ennakoimaan tai olen muuten vaan tehnyt jotain ajattelematta sen kummemmin. Esikoinen ehti vauvana mm. syödä kymmenpennisenkin. :ashamed: Likka lähti liikkumaan tosi aikaisin, ja yhtenä päivänä se oli lattialla ja ehdin vain nähdä, kuinka pienet sormet poimivat täydellisellä pinsettiotteella kolikon lattialta. Raha katosi massuun saman tien ennen kuin ehdin tehdä mitään. Kolikko tuli aikanaan normaalia tietä ulos, ja silloin pystyin jo vitsailemaan, että meidän vauva kakkaa rahaa. Mutta onneksi elettiin markka-aikaa vielä tuolloin, ja 10p oli ohut ja kevyt kolikko.

Kössi 36+4

 

Heippa täältäkin!

Neuvolassa kävin taas ja kaikki ok. SF-mitta oli 34cm ja täti veikkaili ennemmin neli- kuin kolmikiloista vauvaa. (eka oli alle 3 ja toinen liki 4 ja puol kiloa). Verenpaine alhainen ja se tahtoo pistää huimaamaan aina välillä.

Eilen illalla kävin taas 8km sauvakävelylenkin eikä missään tuntunut. Ihanaa että pystyy liikkumaan.

Turvotusta on nyt alkanut vähän ilmaantua ja sen huomaa just kun jalkapohjat tulee kipeiksi.

Jännä on kyllä ettei tähän pinoon ole vielä yhtään vauvaa syntynyt. Kuitenkin monella on jo viikkoja ihan hyvin kasassa. Ite en kyllä taida ainakaan ensimmäisenä olla. Jos ennen ystävänpäivää syntyy niin hyvä on

Nyt riipimään loput jouluvalot ikkunoiden välistä pois kun ilmat lauhtui ja jos vaikka ompelis imuja lisää kun kaveri toi kasan vanhoja pyyhkeitä. Kohta kun on kaks vaippailijaa talossa. Parit villahousut kudoin viikonlopun aikana vaikka oli kyllä tarkoitus vain vähän aloitella ja kutoa sitten sairaalassa loppuun. Tarvii sitten varmaan varata lukemista sairaalaan mukaan että saa ajan kulumaan.

Voikaa hyvin! :hug:

Tiitteräinen 37+1

 

Huomenta.

Niin huonosti nukuttu yö takana että kävi mielessä et voiko tähän kuolla? Uh. Kamala olo. Oon sinnitellyt esikoisen kanssa aamun ja nyt alkaa silmät meneen väkisin kiinni. Kehtaisko sitä lähtee veljen luo nukkumaan kun tiiän et se on kotona? Zzzzzzz...

Hui caro,varo ettet vaan kaadu niiden crocsien kanssa, siellä on tosi liukasta. Siinä rytinässä voi istukka irrota ja sit ei oo mitään tehtävissä jollei satu olemaan valmiiksi sairaalassa. Mä kävelen ulkona ainaki mummonastat kengissä tooosi varovasti. Jengi nauraa mulle et hanki rollaattori kans, mut mua ei paljo naurata. Kaaduin viime raskaudessa ja se yks kerta riitti. Pelästyin niin kovin. Onneks ei käynyt kuinkaan... Siskolla lähti synnytys käyntiin pari kuukautta etuajassa kun kaatui liukkaalla mahalleen. Ei kiva. :/

muoks. Eiku sähän just kirjotit ette käytä läpsyjä enää lyhyilläkään reissuilla. Hyvähyvä. Sori, oon oikeesti tositosi väsynyt. Juu, mut oothan varovainen. :hug:

Pixie ja Pikkiriikki 34+5

 

Ei oo totta. Oon monta päivää yrittänyt soittaa kelaan et miksei mun päätöksiä kuulu. Pääsin sit lopultakin asiakaspalveluun ruuhkan läpi ja mun hakemusta ei oo siellä lainkaan! Ovat hukanneet sen, vaikka en ees postittanut sitä vaan vein henk.koht. perille! V*ttu.

Anteeksi kielenkäyttöni.

 

Moi pitkästä aikaa!

Kun tää raskaus menee niin tasaista tahtia ilman sen suurempia ongelmia eteenpäin (kop kop kop), niin ei tuu itse kirjoiteltua. Lukemassa käyn kyllä päivittäin (useammankin kerran ).

Mulla alkaa olla kans sellainen olo, että voisin luopua tästä vatsasta Oon tosi kömpelö ja kaikki fyysinen rasitus tuntuu kaksinkertaisena. Tietty meikäläinen on saanutkin painoa reilun 15 kg, että siinäkin osansa. Turvotus on tullut nyt pysyväksi vaivaksi, sormuksia en uskalla edes vilkuilla Painonnousua ei vähennä sekään, että mulla on koko ajan nälkä! En tajua minkä ihmeen takia..

Juu-u, synnytys lähestyy ja tietysti se ekakertalaisena hiukan mietityttää, mutta lähinnä mulla se jännitys kohdistuu siihen että milloin se alkaa ja missä sitä silloin on Ei siis niinkään siihen itse tapahtumaan Tulin siihen tulokseen, että vaikka luulin että mulla oli supistuksia joskus 20-30 viikkojen välillä, ne ei ollut niitä vaan jotain muuta. Supistuksia ei edelleenkään oo tullu, tai sitten oon niin tollo etten tajua niitä Muita juilintoja kyllä on ja yöt on vaikeita kun paikat jumittuu. Synnytystä enemmän jännittää se imetys.. Kun se tuntuu olevan useilla niin hankalaa. Kuulin vielä että täällä ei saikulla anneta siihen juurikaan neuvoja, tyrkätään vain joku "ohjekansio" käteen Mulla on kyllä sellainen visio, että meillä hoidettais se syöttäminen miehen kanssa yhdessä, eli en halua olla se ainoa jonka varassa vauvan ruokinta on. Mutta mistäpä sen tietää, miten nää jutut menee.. ei varmaan kannata hirveesti pohtia etukäteen.

Caro Minä saan koko ajan kuulla sitä että ei pitäis tehdä sitä ja tätä kun on tässä tilassa.. huoh. Toki ymmärrän huolen, mutta ei kai tässä nyt sentään invalideja olla :kieh: Mulla on vähän ylihysteerinen äiti, joka kyllä jaksaa huolehtia Toisaalta ihan mukavaa, mutta toisaalta välillä ärsyttää.. Mies jaksaa kanssa huolehtia, mutta kun hän ei sitten kuitenkaan itse ala tehdä jotain hommaa, niin kai se on vaan itse tehtävä.. miehet!

Jospa sitä laittaisi tänään ekan vauvanvaatekoneellisen peseytymään! Juu, olen tosi valmistautunut

Mukavaa viikkoa kaikille!!

Jonniina 34+5 (piti käydä laskurista tarkistamassa )

 

Ihanan helpottavaa lukea, että useimmat meistä kärvistelevät samojen vaivojen ja ajatusten kanssa. Olen vähemmän kirjoittanut itse, kun tuntuu usein, että jo n. 59 odottajaa on todennut saman kuin mitä itse olisin kommentoinut... Mutta todella tärkeää vertaistukea täällä kyllä saa, ja ihan uutta tietoakin. Monista asioista ei neuvolan oppaissa puhuta, ja usein tuntuu, että siellä kuitenkin asioita myös hieman kaunistellaan.

Omat kuulumiset lyhykäisyydessään: jatkuva flunssa, turvonneet ja kipeät jalat (joku kyseli, mistä johtuu kipeät kantapäät - itse veikkaisin, että juurikin tuosta turvotuksesta), kaksi numeroa isommat kengät, puutuneet ja tönköt ja kipeät kädet, kutina ympäri kehoa, unettomat yöt, turvonneen oloinen ja aristava alapää, norsu-olo, ei merkkejä synnytyksen lähestymisestä muutoin... Toisaalta todella suuri onnen tunne vauvasta ja miehestä, vaikka vaivoja valittelinkin tuossa! Ihanaa olisi päästä jo synnytyssaliin!

Minäkin kuulun niihin, jotka haaveilevat jo "mahattomuudesta"! Olisi ihanaa syödä mitä huvittaa, ottaa lasi viiniä, jumpata ja hikoilla täysin sykkein steppitunnilla, päästä takaisin omiin mittoihinsa, käyttää saappaita, olla tuhisematta päivät ja kuorsaamatta yöt, nähdä miten ajelee, kun siistii alapään karvansa , nukkua vatsallaan, nousta normaalisti sohvalta ylös ym ym.

Jolie 36+6

 

Sairaudesta toipuneena ja töihin palanneena. Ei olisi enää paljon töitä jäljellä. Vaikka ajattelin pyytää viimeviikolla sairaslomaa niin kuitenkin peruin ajatuksen koska kotona ehdin sitten olemaan taas kyllästymiseen asti. Ihan virkistävää tämä aivojen käyttö on kun sitä vielä saa tehdä.


Tiitteräinen Annatko vähän vinkkiä imujen tekoon pyyhkeistä. Joululomalla yhtä pyyhettä pyörittelin kädessä ja leikkasinkin palasen mutten oikein tiennyt millainen kaistale (pituus ja leveus) kannattaa leikata, monta kerrosta laittaa ym.

Finttu Mulla on päkiät kipeät. Johtuu varmasti tästä massasta ja toivottavasti ei tule hirveä rasittavaksi vaivaksi.

Mahaa en jää kyllä kaipaamaan! Kaipaan mahallaan nukkumista ja sitä ettei tarvitse ähkiä kun vaihtaa kylkeä. Ja maha ei ole vielä edes täysikokoinen...

Mulla on sisäreidet kipeät ihan ylhäältä. Liittyneekö jotenkin supistuksiin tai liitoskipuihin?!

Jaahas, palaveri odottaa...

Angela

 

Ainiin, ja Tamperelaisille piti vihjata et Miraakkelissa on joku sukupolvenvaihdosloppuunmyynti meneillään. Ostin ainaki liivinsuojia, flanellisia, yhteensä 1,8 euroa 6 paria! Pieniä vaatteita ja ihania vaunupeittoja oli myös -70% mut ei tarttunut mukaan. Myös jotain ruskovillaa -20% tais olla ja lelujakin alennuksella...

 

neuvola kuulumisia ja muutakin

Elikkäs.

rv: 34+4 (30+6)
paino:+565 (+811)
turvotus: +/- (+/-)
RR: 119/78 (115/79)
sf:30 (27) pikkasen mennään keskikäyrän alapuolella, mut tasaseen kasvaa.
tarjonta: RT (RT veikkaus)


mahattomuudesta haaveilu lukeudun osittain tähän joukkoon Vaikka pieni tää masu onkin, mut tarpeeksi tiellä kun yrittää vuodenikäistä esikoista pukea ja kantaa. Sen puoleen sais siis jo pian syntyä, mut muuten toivon että pysyttelee sinne laskettuun aikaan et saahaan kaikki laitettua valmiiks

takki-asiaa mulla menee tommonen "pitkän" mallinen perus H&M toppis päälle ihan napakasti Kinnaa toki mahankohdalta, mutta oikein hyvin oon pärjänny.

ON: Neuvolassa käytiin ja nyt tuntuis tirppana olevan pääalaspäin!! Ei uskaltanut terveydenhoitaja vauvan kokoa arvioida, viimeks veikkas pientä ja siroa, mut poika olikin sit 3700g eli mahan koko hämää aika sujuvasti.
Ite en osaa yhtään arvioida tuntuuko tämä vauva isolta, pieneltä vai samankokoiselta kuin esikoinen.. mites te muut joilla jo ennestään lapsia? osaatteko arvioida tulokkaiden kokoa?

Sain sitten itteäni niskasta kiinni ja pesin kaikki ä-pakkauksen vaatteet yms.. kävin läpi myös pojan vauva-vaatteet ja valkkasin semmosia neutraaleja värejä pesuun. Koottiin myös hoitopöytä jonka laatikoihin sain vaatteet laitettua. Ihanaa kun jo tässävaiheessa sai tuon asian pois päiväjärjestyksestä, ne on sitten valmiina oottamassa eikä vikoilla viikoilla tarvii turhaan stressata
Enää olis jäljellä pinniksen osto (+patja, pinnasuojat), turvakaukalon pesu ja asennus, sairaalakassin pakkaus sekä suursiivous

kuupas ja tirppana 34+4

 

lukasin pixien tekstin ja olin ihan ihmeissään et mitkä ihmeen sukupuolenvaihdosloppuunmyynti

 

taas on hermot niin kireellä tänään ettei oo tosikaan :'( mää en jaksa enää mittään |O

lukemassa vaan...

labello ja mytty 36+1

 

Hahhaa, mä menin myös lukemaan sukupuolenvaihdosloppuunmyynti.

Terveisiä neuvolasta:

RV 33+6 (30+3)
Paino + 583g (-88g) Yhteensä +10 kg
Turvotus - (-)
RR 119/72 (116/65)
Pissa - - (- -)
Hb 127 (ei mitattu)
Sf: 30 (28)
Tarjonta: RT (Varmisettiin ulralla, pää on tosi alhaalla)

Elikkäs taitaa olla paras sanoa heipat perätila-sektio "haaveille" ja asennoitua synnyttämään alakautta. Mua ei tosiaan ois hirveesti haitannut synnyttää sektiolla (tätä monet kauhistelee, tiedän), mutta ei mua kyllä hirvitä "normaalikaan" synnytys. Jaksan edelleen uskoa ja luottaa siihen, että kaikki menee hyvin ja ihan omalla painollaan. Mistään luomuilusta en edes haaveile. Täyspuudutus on toiveissa.

Oliko täällä muita haikaranpesään ilmoittautuneita? Mua on jo ruvennu mietityttämään koko paikka... Oon pari kertaa sinne soittanut ja molemmilla kerroilla saanut TOSI tympeää palvelua. Jotenkin jäi fiilis, että kätilöt siellä ovat nostaneet itsensä muiden kätilöiden yläpuolelle. En tiiä, saattaa toki johtua myös omasta herkästä mielentilasta tai sitten vaan huonosta tuurista. Rupes vaan mietityttämään, että jos sitten tositoimissa tuleekin vastaan kätilö, jonka kanssa ei synkaa ollenkaan. Sitten tarvii vaan toivoa, ettei mun voimat riitä lähteä lätkimään sieltä.


Nukkuminen on mitä on... Parin tunnin pätkillä mennään. Riesaksi on tullut älytön hikoilu. Neuvolan mukaan täysin normaaleja, vaihdevuosiin (!) verrattavissa olevia, hormonaalisia "vaivoja". Voin kertoa, ettei todellakaan ole mukavaa välillä töissäkin keskenkaiken huomata, että hikipisarat vaan valuu ohimoita pitkin. :ashamed: Ja tyynyliinat menee vaihtoon joka aamu kun ovat ihan likomärkiä.

Vielä tämä viikko töitä ja sitten äitiysloma, jei!

Päätös vanhempainpäivärahasta tuli viime viikolla. Osaakos joku kokeneempi/valaistuneempi kertoa mistä ihmeestä ne summien vaihtelut melkein joka kuukausi johtuvat?

Huanita 33+6

 

Huanita : Katottiin viime viikolla neuvolan synnytysvalmennuksessa Haikaranpesästä tehty synnytysdvd, varmaan joku muukin nähnyt saman. Mulle tuli ainakin semmonen olo että se kätilö siinä dvd:n synnytyksessä oli todella erikoinen. Puhui sille perheelle lässyttämällä, aikuisille ihmisille! Ja ulkomuoto oli kuin 50-luvun sairaalasta kirkkaanpunaisine huulipunineen ja blonditupeerauksineen. Oli todella sen oloinen että "kyllä minä tiedän", jotenkin ärsyttävä vaikutelma tuli... Vois tosiaan olla niinkuin sanoit että piti itseään "parempana" muihin kätilöihin nähden.
Sorry nyt että tämmösen mielipiteen kerroin, mut muuten kyllä vaikutti ihan mukavan oloiselta paikalta.. Isit pääsee laittamaan ruokaa äideille ja äidit vaan imettää :heart: ..

(.) : Olot ennallaan, ei ihmeempiä. Keskiviikkona vimppa perhevalmennus ja torstaina taas neuvola...

T.R+P rv37+1

 

omaa napaa taas:
Kotiuduin juuri sairaalasta. Mutta EI, en vauvan kanssa.
En muista tulinko täällä valittaneeni huonoa oloa ja flunssaa.
No nyt kerron...
Mulla alkoi tää tauti kauheella kurkkukivulla reilu viikko sitten. Sitten tuli nuha ja sit yskä. Keskiviikkona painelin lääkäriiin, joka otti kurkusta vaan streptokokki näytteet ja lähetti torstaille verikokeisiin. No sinne asti en päässyt, vaan ke-to aamuyöllä kunto huononi ja oli pakko mennä kysille. Päivystyksessä sitten makasin puoli päivää. Osastolle en päässyt, kun sreptonäytteen tulokset ei ollu tulleet vielä. No kotona sitten seuraava yö, ja aamulla taas verikokeisiin. Sitten pe, lääkäri soitti että vastaukset tulleet, ja että tulisin synnytyssaliin. No heti sinne, ja sieltä osastolle. Verikokeita on otettu molemmista käsistä ainakin 10krt. Epäiltiin kaikkia mahdollisia tauteja ja pe menikin sitten kaiken maailman korva ja kurkkulekureilla, sisätaudeilla ja ylävatsaultrissa, joihin mut sängyllä kärrättiin. Lopulta diagnoosi selvisi la: mononukleoosi (pusutauti). Lisäksi kilpirauhasissa oli kystia ja perna oli suurentunut (joka voi liittyä ihan raskauteenkin). No olin siis kolem yötä eristyksissä, ja tänään pääsin kotiin sitten. Koska lääkettä tähä raskauden aikana ei ole, halusin tulla kotiin "lepäämään."
Mullehan oli luvattu käynnistys tasan 39 viikolla,,,mutta pahoin pelkään että sitä ei nyt sit kiirehditäkään, sillä vauvan painoarvio oli nyt vain 2900g, eli ei mitenkään kyllä ehdi kasvaa kahteen viikkoon sinne yli 4.5kiloon! Sykkeet oli vauvalla koko ajan ihmeen vaisut, mitä vähän ihmeteltiin, eli leposyke koko ajan noin 100-120. Mutta ei sitä auta kai sit kun luottaa et kaikki on hyvin.
Pysykää te terveinä! Mun vauva saa kuulema ainakin kunnon vasta-aineet tauteihin nyt=)

Luen sivut myöhemmin, muutama nyt rästissä..Nyt lepoon.

jaana ja AINO rv 36+5

 

Kutiavista kämmenistä, täällä tosiaan odotellaan maksa-arvokokeiden tuloksia! Katsotaan kuin käy... Öisin varsinkin alkaa kutittaa jo ihan pirusti.
Ulos lähdöstä ja reissuista meille tulee vauvan kanssa eka reissu eteen huhtikuussa, kun ajateltiin tulla sinne Suomeen käymään. Siellä tulee varmasti kersa jätettyä isovanhemmille ja lähdettyä kavereiden kanssa ainakin hetkeksi ulos! Sitä ennenkin varmaan eksyn jo kaupungille. Onhan lapsella isänsä ja haluan heidän suhteensa kehittyvän yhtä tiiviiksi kuin minun ja lapsen. Varmaan sitten täytyy pumpata tms. Itseasiassa tässä pari päivää sitten jo "haaveilin" tästä ensimmäisestä kerrasta. Kaikki lähimmät ystäväni täällä ovat miespuolisia, ja eivät varmasti anna minun jäädä liian pitkäksi aikaa (heidän määrittelemänsä aika..) kotiin makaamaan! Eikä siinä mitään kyllä mä ajattelin sitä pientä Pixien tavoin aika nopeasti jättää lyhyiksi ajoiksi isänsä hoitoon. Helppohan se toisaalta on nyt sanoa Just kyllä eilen puhuttiin siitä kuinka halutaan lapsen kiinnittyvän samalla tavalla molempiin vanhempiinsa eikä olevan vain minussa kiinni. Yöheräämiset yms täytyy sitten myöhemmin melkein aikatauluttaa, jotta saan minäkin nukkua. Mies on sitä mieltä, että hän herää puolet kerroista ja minä nukun tulpat korvissa. Ensin täytyy kuitenkin selvitä näistä yöimettämisistä Sitä se ei nyt ei kuitenkaan voi tehdä

Mahaikävästä: mulle ei ainakaan tule ikävä tätä painoa eikä näitä liitoskipuja. Odotan sitä, että voi laittaa kengät jalkaan ilman ongelmia eikä ala aina pukiessa supistelemaan! Potkut kyllä on mukavia ja tämä "kommunikointi" vauvan kanssa. Kun silittää mahaa, niin saa potkuja vastaukseksi....
Nyt tämä kunnon kotivaimo (HAHAHAHAHAHAH) lähtee jatkamaan pyykkäystä. Sitten täytyy tehdä lista kaikesta puuttuvasta. Äitiltä tuli juuri saarna, että jos maksa-arvot on huonot ja käynnistys on edessä niin aikaa ei ole liikaa. Näinhän se on...
Take care ladies!

 

ekaks Labello: :hug:

Liukkaudesta: Itse kävelin neuvolasta kotiin päin niin heitin komiat lipat tuolla mahtavassa ilmassa. Olin hieman märkä... On supistellut välillä, mutta ei pahemmin. Vauva liikkuu ja mitään vuotoja ei ole ollut. Enkä onneksi kaatunut mahalleni, vaan toiselle kankulle.

Neuvolaterveiset:

RV 34+3
Paino -200g 2 viikossa
rr 126/80
hb 125
sf 28cm
pissa puhdas
raivotarjonta

Eli tosiaan paino oli -200g, eli tän raskauden aikana on tähän mennessä tullut +300g lisää lähtöpainoon. ja SAIN lääkäriajan 2 viikon päähän ja vielä yhden neuvola-ajan, joka on helmikuun alussa.

Mahattomuudesta haaveilu: En kuulu tällä kertaa heihin, vaikka joka kerta aiemmin olen kuulunut. Nyt maha ei ole yhtään tiellä ja mulla ihan ok olo (mitä nyt noi supistelut :kieh: ) Mutta en vielä haluaisi masusta luopua. TIEDÄN, että mulla sitä tulee ikävä, aina on tullut, tuskin tämäkään kerta on poikkeus.... Toki tietty haluaisin vauvan tuhisemaan syliini, mutta jos nyt pari viikkoa vielä saisin kannella tätä masua, mielellään vielä kuukauden :heart:

-kyrsä ja nappula 34+3

 

Heippa,

Nyt on ultrallakin tarkistettu, et papu liikkuu oikeasti tosi aktiivisesti edelleen, vaikka olen täällä(kin) siitä ollut jo hieman huolissani. :xmas: Niin ja sykekäyräänkin meidät pistettiin vielä varmuuden vuoksi, mutta sekin osoitti, että erittäin aktiivinen vauveli tuolla on, vaikka mä en suurinta osaa liikkeistä enää vain tunne. Voi kuulemma johtua etuseinämäistukasta sekä siitä, et vaikka lapsivettä onkin vielä normaalimäärä, se + tila vähenee loppua kohti ja siks liikkeet vaan vaimentuu. Mutta siksi (siis näiden liikejuttujen vuoksi) ei tuonne äippäpölille menty, vaan synnytystapa-arvioon ja senkin osalta näyttää, että saan kuin saankin synnyttää alateitse. Tosin se ei ole vielä ihan varmaa, pari lisätarkistusta muiden alojen lääkäreiden osalta ennen sitä. Papu kasvaa keskikäyrällä, syntymäpainoksi veikkasivat tänään 3 600 g. B)

Ja mitä mahaan tulee, niin rakastan vauvaani ja odotin innolla, että vauva ja maha kasvavat. Mutta ihan yhtä innolla odotan jo sitä, että vauva syntyy ja mun kroppa palautuu mun käyttöön. :xmas: Ei, en tosiaankaan usko, että mulla tulee mahaa (tai raskausaikaa) ikävä. :saint:

Kutinasta: Mä kävin muutama viikko sitten hepatoosikokeissa kanssa, sillä mulla kutisi sekä kädet, jalat että maha. Mutta arvot oli enemmän kuin kohdillaan, joten siitä ei ollut kyse. ...ja sittemmin tuo onkin helpottunut, joskin aina välillä edelleen kutittaa enemmän. Mut voi johtua kuulemma myös turvotuksesta sekä vain ihon venymisestä, mun osalla ilmeisesti niin. Toivotaan, että teillä muillakin kutisijoilla olisi taustalla jotain muuta kuin hepatoosi. :hug: Sen, mitä ehdin siitä lukaista, niin ei se välttämättä aiheuta muuta kuin lisäkäyntejä äippäpolille sekä tietty lisähuolta. Eli siis monet ei tarttee mitään lääkitystä sen vuoksi ja raskaus etenee silti ihan normaalisti ja hyvin. Mut onhan se silti semmoinen, jota pitää pitää silmällä...

T. Kärppä ja paputyttö 33+2

 

Labellolle ja Pixielle molemmille kunnon :hug:

Viime yö oli kovin kummallinen... levoton ja näin tosi monta unta. Yksi niistä sai itkemään. Näin unta että olin juuri pettämässä miestäni toisen kanssa, onneksi heräsin just ratkasevalla hetkellä! Sit aloitin kunnon tuhertelun ja mies heräs ja oli ihmeissään et mikä mulla on kun itken. No olihan se sanottava että näin unta hänen pettämisesestä. Mies hetken minua rauhoitteli ja sano että koeta saada unen päästä kiinni :headwall: siis en ikinä, ainakaan siitä unesta olis halunnu jatkaa :/ niin karmea se oli... No uni tuli taas tunnin pyöriskelyn jälkeen ja nukuinkin sitten 11 asti.

Enpä osaa sanoa jäänkö ikävöimään mahaani, voi olla että aluksi on helpotus kun saa nukkua vatsallaan ja laittaa sukat jalkaan ilman hengästymistä, mutta sitten taas kaipaa niitä kun joku möyryää masussa ja ihmiset ihailevat komeaa kumpua.

Sukupuolenvaihdosloppuunmyynti pisti täälläkin silmään...

Mitäs muuta...hmm...eipä kai ollut mitään erikoista. Perjantaina olisi vasta neuvola. Nyt muuten kaikki hyvin.

Jospi ja Papuliina 35+2

 

Sukupuolenvaihdosloppuunmyynti! Piti oikein käydä tarkistaan et oonko kirjoittanut niin. En yhtään ihmettelis tällä päällä. :headwall: Koko päivän oon ollut ihan pöllätänyt ton univajeen takia. Uh. Pitäs kai lähtee esikon kanssa ulos tästä piristymään. Päikkärit jos ottaa nyt niin menee ens yönkin unet...

Jaana: Lepäilehän ja parane pian! :hug:
Kyrsä: Hui, onneks et kaatunut mahalle! :hug:

 

Mä oon oikeesti ihan mahdoton. Soitin miehelle töihin ja porasin et ne on kelassa hukannut mun hakemukset. Se vaan siihen että mitä sitte, tee uudet. No niinpä. :headwall: Ei tunnu niin yksinkertaiselta näitten hormoonien kanssa. Ja tämän ihanan päivän kruunaa postiluukusta juuri kolahtanut lappu: Turkiskuoriasmyrkytys mun laskettuna päivänä ja 2 viikkoa sitä ennen!!!! Kaikki vaatehuoneet ja kaapit tyhjenettävä, huonekalut vedettävä seinistä irti ja huoneistosta oltava poissa 5 tuntia myrkytyksen jälkeen. Kahteen kertaan! Ja just saatiin muutto tehtyä ja huokasin et kämppä on valmis vauvan tuloon. itku. :'( Ei tällästä päivää voi olla. Meen takas sänkyyn enkä nouse ikinä. :headwall:

 

Pixie: VOI EI Toi on kyllä tosi inhottava homma, et just noin tyhmään väliin tulevat kuoriaiset häätämään.... :/ Tsemppiä!!!!