JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!! Kotiin tultiin eilen, ihanaa :heart: :heart: Tyttö syntyi siis su 8.3. aamulla klo 4.32, painoa 3.7kg ja pituutta 52cm. Kaikki hyvin ja koko perhe onnesta sekaisin
Pe 6.3. oli tosiaan äippäpoliaika ja vaadin käynnistyksen. Hieman juksasin niitä ku sanoin ett mul oli luvattu sen päivän olevan takaraja kärvistelylle :ashamed: No, lapsivettäkin oli ultran mukaan vähän, joten ei paljoa tarvinnut kinua.
Suoraan saliin tipalle. Sain yhen pussin oksitosiinia, josta säännölliset supistukset. Pussi tippui 6h, minkä jälkeen supistuksia vielä pari tuntia ja loppuivat. Alakerrassa ei edistystä. Aamulla tutkittaes olin jo väljästi 2 sormel auki ja kanavaa 2,5cm jäljellä.
Eikun osastolle. La aamulla seitsemältä eka tabu Cytotecia. Toinen tabu 4h päästä, ajoittain supistuksia. Kolmas tabu 4h päästä. Vähän ennen neljännen tabun alkamista supistukset olivat muuttuneet säännöllisemmiks ja kohta niitä tulikin 3min välein. Siitä katsotaan synnytyksen alkaneen eli la illalla klo 20. En saanut sit onneks enää neljättä tabua, olis menny muuten liian vauhdilla! Kohdunsuu 4cm auki, kanavaa hieman jäljellä. Kymmenen jälkeen aloin olla niin kipee ett siirrettiin saliin.
Salissa tutkivat kans alakerran, sama tilanne ja vauva ylhäällä. Suihkuun. Sen jälkeen epiduraali ja kalvojen puhkaisu. Vettä ei tullut ku tippa, jäi epäily että vettä menny jossain vaihees? Vauvalle anturi päähän. Epiduraali lakkas vaikuttamasta kolmen paikkeil eikä mulle laitettu sitä pumppua vaik oli pelkopolil jo luvattu. Aloin jo aavistella ett tämäkin synnytys menee kivulla. Lisäepiduraalia odotin kauan, lopulta sen laittoi kätilö eikä se vaikuttanu enää. Ilokaasua vetelin joka vei terävimmän kivun. Olin todella tuskainen ja jossain kohtaa pakokauhun vallassa, kätilö sai rauhoitettua mut takaisin tilanteeseen mukaan. Alkoi ponnistuttaa ja kätilö valmistelemaan vauvan syntymää. Kysyin epätoivoisena ett eiks mitään puudutetta alakertaan (piikit oli odottanu valmiina pöydäl jo kauan) kätilö vaan totes ett enää ei ehdi. Lupa ponnistaa ja vedin ilokaasua ihan paniikis. Lopulta tajusin lopettaa kaasun imemisen ja tajunta normalisoitui. Vauvan ulostulo sattui hirveesti peräpään ja häntäluun seudulle. Luulin ett ponnistin about vartin mutt siinä menikin yx minuutti!! Vauvan tullessa kuulin ku kätilö sanoi ett napanuora kaulan ympärillä (oli sit myös vartalon ympärillä) tyttö syntyi ja on hiljaa!! Ei siin varmaan mennyt ku pari sekunttii ennenku parku alkoi mutt mä paniikissa tuijotin vauvaa ja ehdin jo miettiä ties mitä. Loppu hyvin kaikki hyvin ja kaikesta huolimatta jäi synnytyksestä hyvä mieli.
Ompeleita ei tullut ja siks toipuminen ollut tosi nopeaa. Kotiin oltais lähdetty heti ma mutta tyttö lämpöili. Eilen aamulla lämpö normaali ja kotiin :heart: Onneks mitään tulehdusta ei ollut, lämpö johtui ilmeisesti vauvan kuivumisesta. Tankattiin osastolla lisämaidolla ennenku mun maito nousi ja vauvan lämpö normalisoitui =) En muuten tiennyt ett lisämaitoa saa nykyään niin helpolla, sitä ihan tarjottiin!!
Eli eikun meikäläinenkin vauvapuolelle, vihdoin B) Tsemppiä vielä Kareliini ja ronttuli :hug:
Niin ja
Ruttunaama, istuit meidän vieressä pe odottamassa pääsyä synnytyssaliin
Ikionnellinen uusioäippä ja Amanda 4vrk