Glow
Onpas tänne tullut tekstiä ja uusiakin mukaan Tervetuloa :flower:
Mä olen nyt sitten saikulla viikon verran, ainakin. Hävetti soittaa töihin etten tule, mutta minkäs teet. Siellä pitäis istua about 8h putkeen, tosi vaikee pitää mitään monia kävely taukoja. Selkäkipu vaivana siis. Alaselässä, oikealla puolella. Istuessa säteilee ylös, seisoessa/maatessa tonne peppuun ja alemmas :/
Jumppapallon päällä istun nyt! Se onki lähes ainut missä on hyvä istua. Pitäis koittaa nyt venytellä ja jotain. Eipä tuo työterv.lääkäri paljoa mitään sanonut, sanoi että kysy neuvolasta ohjeita. Kun tulin sanoneeksi että on neuvola/lääkäri torstaina.
Kärsin selkäkivuista jo viime talvena. Silloin voi ottaa sirdaludia että sai nukuttua. Muutama yö nyt on mennyt aika unettomana. Toisaalta, viimeyön ressasin että soitanko mä tänään lääkäriin ja kehtaanko mä ottaa saikkua.
Sunnuntaina sain kunnon itkukohtauksen (minkä ehkä paan raskauden/hormonien piikkiin) miehelle. Tulin töistä, lähdin ulos sanomatta sille mitään. Tulin takaisin ja painelin yläkertaan lukemaan kirjaa. Tai yritin lukea. Oikeasti en tiennyt miten olisin ollut, kun oli niin jumalaton ikävä poikaani (joka siis vieläkin on isänsä luona, että voi olla pitkä aika!). Mies huuteli mua syömään, en mennyt. Noh, sitten se tuli ruoka lautasen kanssa yläkertaan tarjoamaan mulle ruokaa! Sain sitten heitettyä kirjan pois ja sanottua mikä painaa mieltä ja kyllä itku tuli, mutta lohdutusta sain ja auttoihan se :heart: Olis olluki liian helppoa vaan suoraan töistä tullessa mennä miehen kainaloon ja kertoo mikä mättää...
Tuntuu jo ihan syksyltä! Aurinko paistaa, mutta on kova tuuli ja kylmä, raikas ilma. Taidan mennä pienelle kävelylenkille kohta. Kävellessäkin kyllä vihlasee tonne selkään/jalkaan, mutta ei sille voi mitään, josko se menisi ohi, jossain vaiheessa...
Olikos seCaro79 kuka kirjoitti ystävän oudosta suhtautumisesta. Hmm, mulla tuli mieleen että voisiko kaveri olla kateellinen? ja siksi suhtautuu välinpitämättömästi asiaan.
Saas nähdä millainen mun "oikea" neuvolan täti ja lääkäri on. Mä olen jotenki kokoajan kuvitellut että lääkäri on nainen, en tiiä miksi, mutta tajusin nyt että voihan se olla myös mies. Jotenkin ajatus siitä että se on mies, on ikävä. En tiedä tarkalleen että miksi. Ehkä se on kivempi olla tässä asiassa etenkin, nais lääkärin tutkittavana...
Torstainahan tuo sitten selviää.
Mymmeliina (joka ajatteli vaihtaa nimimerkkiä...) ja "veikko-vilhelmiina" 12+2
Mä olen nyt sitten saikulla viikon verran, ainakin. Hävetti soittaa töihin etten tule, mutta minkäs teet. Siellä pitäis istua about 8h putkeen, tosi vaikee pitää mitään monia kävely taukoja. Selkäkipu vaivana siis. Alaselässä, oikealla puolella. Istuessa säteilee ylös, seisoessa/maatessa tonne peppuun ja alemmas :/
Jumppapallon päällä istun nyt! Se onki lähes ainut missä on hyvä istua. Pitäis koittaa nyt venytellä ja jotain. Eipä tuo työterv.lääkäri paljoa mitään sanonut, sanoi että kysy neuvolasta ohjeita. Kun tulin sanoneeksi että on neuvola/lääkäri torstaina.
Kärsin selkäkivuista jo viime talvena. Silloin voi ottaa sirdaludia että sai nukuttua. Muutama yö nyt on mennyt aika unettomana. Toisaalta, viimeyön ressasin että soitanko mä tänään lääkäriin ja kehtaanko mä ottaa saikkua.
Sunnuntaina sain kunnon itkukohtauksen (minkä ehkä paan raskauden/hormonien piikkiin) miehelle. Tulin töistä, lähdin ulos sanomatta sille mitään. Tulin takaisin ja painelin yläkertaan lukemaan kirjaa. Tai yritin lukea. Oikeasti en tiennyt miten olisin ollut, kun oli niin jumalaton ikävä poikaani (joka siis vieläkin on isänsä luona, että voi olla pitkä aika!). Mies huuteli mua syömään, en mennyt. Noh, sitten se tuli ruoka lautasen kanssa yläkertaan tarjoamaan mulle ruokaa! Sain sitten heitettyä kirjan pois ja sanottua mikä painaa mieltä ja kyllä itku tuli, mutta lohdutusta sain ja auttoihan se :heart: Olis olluki liian helppoa vaan suoraan töistä tullessa mennä miehen kainaloon ja kertoo mikä mättää...
Tuntuu jo ihan syksyltä! Aurinko paistaa, mutta on kova tuuli ja kylmä, raikas ilma. Taidan mennä pienelle kävelylenkille kohta. Kävellessäkin kyllä vihlasee tonne selkään/jalkaan, mutta ei sille voi mitään, josko se menisi ohi, jossain vaiheessa...
Olikos seCaro79 kuka kirjoitti ystävän oudosta suhtautumisesta. Hmm, mulla tuli mieleen että voisiko kaveri olla kateellinen? ja siksi suhtautuu välinpitämättömästi asiaan.
Saas nähdä millainen mun "oikea" neuvolan täti ja lääkäri on. Mä olen jotenki kokoajan kuvitellut että lääkäri on nainen, en tiiä miksi, mutta tajusin nyt että voihan se olla myös mies. Jotenkin ajatus siitä että se on mies, on ikävä. En tiedä tarkalleen että miksi. Ehkä se on kivempi olla tässä asiassa etenkin, nais lääkärin tutkittavana...
Torstainahan tuo sitten selviää.
Mymmeliina (joka ajatteli vaihtaa nimimerkkiä...) ja "veikko-vilhelmiina" 12+2