M
misuli79
Vieras
Synnytyksestä:
Menin aamulla osastolle. Kaulaa jäljellä 1cm ja suu sormelle auki. Klo 10.30 laitettiin eka Sytotec-kapseli kohdunsuulle. Se sai aikaan supistuksia kyllä, mutta ne oli kivuttomia. Puoli kolmen aikaan katsottiin tilanne, ja päätettiin laittaa toinen kapseli. Siitä pikkuhiljaa alkoi joltain jo tuntumaan. Kuuden aikaan alkoi tuntumaan jo joltakin ja klo 18.10 lorahti lapsivettä housuihin. Silloin olin auki 2 cm ja supistukset tuntui, ei tosin vielä kovin paljoa. Kahdeksalta alkoi jo puuskututtaa ja olin 4 cm auki. Lähdettiin synnytyssaliin, jotta ehtisin saamaan jotain kivunlievitystä. Salissa pyysin spinaalipuudutusta, mutta anestesialääkäri oli leikkaussalissa, eikä sitä ollut mahdollista silloin saada. No kokeiltiin kohdunkaulan puudutusta. (Kellonajoista ei ole enää tietoa). Se auttoi hetkeksi kipuihin (ei kokonaan), mutta edisti synnytystä. Olin jo 6-7 cm auki, kivut oli hirmuiset. No mulle laitettiin toinen kohdunkaulan puudutus. Se auttoi vähän tehokkaammin kipuihin, mutta synnytys ei edistynyt, joten piti laittaa tippa lisäämään supistuksia. No minä ihan kauhuissani, että lisääntyykö kivutkin vielä, melkein jo porasin siellä ja olisin halunnut perua koko homman!! No päätyivät vielä kysymään ehtiikö anestesialääkäri laittamaan sitä spinaalia ja hän lupasi tulla. Ne muutamat minuutit tuntui ikuisuudelta. No hän tuli, ja tökki neulallaan varmaan joka nikaman väliin, eikä saanut laitettua sitä... Lopulta vaihdettiin istuma-asentoon, kumarrus eteenpäin ja lopulta sai sen menemään. Kuin taivaaseen olisi päässyt kun kivut hävisi (sain sen joskus klo 22.30 jälkeen). Vauvan sydänäänet laski aina supistaessa ja mut laitettiin konttausasentoon hengittämään lisähappea. Pian olinkin kokonaan auki ja sai alkaa ponnistamaan. Piti kokeilla vatsasta koska supistus tuli ja sitten ponnistaa. Se oli helppoa, ponnistin 4-5 kertaa ja poika oli pihalla. Napanuora oli 2 kertaa kaulan ympäri ja kerran vartalon ympäri. Pituutta 95 cm. Mulle laitettiin 1 tikki.
Osastolle päästyäni kätilö paineli kohtua ja hyytymää tuli sen verran, että antoi jonkin piikin, jotta vuoto loppuisi. Myöhemmin pelotteli jo tipan laitolla, sen verran vuosin. Mutta piikki auttoi, eikä tarvinnut sitä tippaa... Ihan tarpeeksi oli jo pistellyt.
Hoitajista Tiittus kyseli, kätilö oli sama lopuksi (vuoronvaihto välillä) kuin 2 vuotta sitten. Vain se anestesialääkäri harmitti, oli ilmeisesti joku joka vasta harjoitteli hommaa! Muuten synnytyssalin henkilökunta ihan ok.
Osastolla hoitajat ihan ok, aika kiireisiä ne taaskin oli ja apua ei saanut kuin hetkittäin toisilta. Enemmän sellaista henkistä tukea taas kaipasin. Se mikä oli muuttunut, lisämaitoa melkein tyrkytettiin, 2 vuotta sitten oli tosi vaikeaa saada hoitajilta lisää maitoa lapselle, kun omaa ei vielä tullut tarpeeksi.
Kotona on aika opettelua taas, ja kuten joku tossa edellä totesi, niin kyllä on tullut mietittyä, että tarviko tähän nyt taas ryhtyä. Hormonit on aika sekaisin välillä ja epätoivo iskee hetkittäin. Mutta pakko yrittää ottaa hetki kerrallaan.
Tsemppiä vielä odottaville ja vauvanhoitointoa kaikille!
Menin aamulla osastolle. Kaulaa jäljellä 1cm ja suu sormelle auki. Klo 10.30 laitettiin eka Sytotec-kapseli kohdunsuulle. Se sai aikaan supistuksia kyllä, mutta ne oli kivuttomia. Puoli kolmen aikaan katsottiin tilanne, ja päätettiin laittaa toinen kapseli. Siitä pikkuhiljaa alkoi joltain jo tuntumaan. Kuuden aikaan alkoi tuntumaan jo joltakin ja klo 18.10 lorahti lapsivettä housuihin. Silloin olin auki 2 cm ja supistukset tuntui, ei tosin vielä kovin paljoa. Kahdeksalta alkoi jo puuskututtaa ja olin 4 cm auki. Lähdettiin synnytyssaliin, jotta ehtisin saamaan jotain kivunlievitystä. Salissa pyysin spinaalipuudutusta, mutta anestesialääkäri oli leikkaussalissa, eikä sitä ollut mahdollista silloin saada. No kokeiltiin kohdunkaulan puudutusta. (Kellonajoista ei ole enää tietoa). Se auttoi hetkeksi kipuihin (ei kokonaan), mutta edisti synnytystä. Olin jo 6-7 cm auki, kivut oli hirmuiset. No mulle laitettiin toinen kohdunkaulan puudutus. Se auttoi vähän tehokkaammin kipuihin, mutta synnytys ei edistynyt, joten piti laittaa tippa lisäämään supistuksia. No minä ihan kauhuissani, että lisääntyykö kivutkin vielä, melkein jo porasin siellä ja olisin halunnut perua koko homman!! No päätyivät vielä kysymään ehtiikö anestesialääkäri laittamaan sitä spinaalia ja hän lupasi tulla. Ne muutamat minuutit tuntui ikuisuudelta. No hän tuli, ja tökki neulallaan varmaan joka nikaman väliin, eikä saanut laitettua sitä... Lopulta vaihdettiin istuma-asentoon, kumarrus eteenpäin ja lopulta sai sen menemään. Kuin taivaaseen olisi päässyt kun kivut hävisi (sain sen joskus klo 22.30 jälkeen). Vauvan sydänäänet laski aina supistaessa ja mut laitettiin konttausasentoon hengittämään lisähappea. Pian olinkin kokonaan auki ja sai alkaa ponnistamaan. Piti kokeilla vatsasta koska supistus tuli ja sitten ponnistaa. Se oli helppoa, ponnistin 4-5 kertaa ja poika oli pihalla. Napanuora oli 2 kertaa kaulan ympäri ja kerran vartalon ympäri. Pituutta 95 cm. Mulle laitettiin 1 tikki.
Osastolle päästyäni kätilö paineli kohtua ja hyytymää tuli sen verran, että antoi jonkin piikin, jotta vuoto loppuisi. Myöhemmin pelotteli jo tipan laitolla, sen verran vuosin. Mutta piikki auttoi, eikä tarvinnut sitä tippaa... Ihan tarpeeksi oli jo pistellyt.
Hoitajista Tiittus kyseli, kätilö oli sama lopuksi (vuoronvaihto välillä) kuin 2 vuotta sitten. Vain se anestesialääkäri harmitti, oli ilmeisesti joku joka vasta harjoitteli hommaa! Muuten synnytyssalin henkilökunta ihan ok.
Osastolla hoitajat ihan ok, aika kiireisiä ne taaskin oli ja apua ei saanut kuin hetkittäin toisilta. Enemmän sellaista henkistä tukea taas kaipasin. Se mikä oli muuttunut, lisämaitoa melkein tyrkytettiin, 2 vuotta sitten oli tosi vaikeaa saada hoitajilta lisää maitoa lapselle, kun omaa ei vielä tullut tarpeeksi.
Kotona on aika opettelua taas, ja kuten joku tossa edellä totesi, niin kyllä on tullut mietittyä, että tarviko tähän nyt taas ryhtyä. Hormonit on aika sekaisin välillä ja epätoivo iskee hetkittäin. Mutta pakko yrittää ottaa hetki kerrallaan.
Tsemppiä vielä odottaville ja vauvanhoitointoa kaikille!
itääkö paikkaansa et nyt sais sairaalassa pitää omaa kännyä auki?Tänään vaan kuulin kaverilta joka oli kuullut jostain muualta tälläistä....Esikoisen aikaan ei saanut pitää...
