Helmikuun hippuset 2012 **heinäkuussa**

Eveny mut voi poistaa listalta. Eilen kontrolliultrassa todettiin, että sikiö ei ollut yhtään kasvanut viikon takaisesta, eikä sykettä enää löytynyt. Sikiön koko vastasi vain 6+4, kun olis pitänyt olla jo 9+5. Itkuhan siellä tuli, mutta onneksi lääkäri oli empaattista sorttia ja loppui nyt tämä pitkään jatkunut epätietoisuus.

Parempaa onnea matkaan muille ja perästä tullaan.

Talvikki

 

Hei kaikki odottajat!

Ensimmäisenä lämmin osanotto Talvikille, ja muillekin suru-uutisen saaneille. Toivon koko sydämestäni, että kaikki kääntyy hymyksi mahdollisimman pian.

Mahtuuko helmikuun 2012 joukkoon vielä? Saimme mieheni kanssa melkoisen yllärin alkuviikosta kun allekirjoittanut vihdoin heräsi epäilemään, että mistähän tämä 'outo' olo johtuu... no, plussattu raskaustestihän se sieltä tuli. Yllätys, mutta tervetullut yllätys - eikä kuitenkaan vahinko. Emme varsinaisesti yrittämällä yrittäneet, mutta emmepä ehkäisseetkään.

Kyseessä siis meille ensimmäinen, LA 25.2. ja synnytyssairaala OYS. Tulevat vanhemmat äiti 25v, isä 27v pikkuisen syntyessä.

Parisuhteista juteltiin - me ollaan tällainen tenavana toisensa löytänyt pariskunta, seurustelu alkoi vuonna 2001, muutimme yhteen 2003, kihloihin menimme 2004, naimisiin 2010. Tänä vuonna juhlimme sitten kymmenvuotista yhteistä taivalta, meidän pieni 'karhunpentu' kyllä kieltämättä kruunaa sen.

En tiedä miltä muista tuntui, kun uutinen ensimmäisestä raskaudesta tuli, mutta itsellä on mennyt kyllä muutama päivä aikamoisessa huurussa. Välillä on sellaisia selkeyden hetkiä, että tajuan tämän oikeasti tapahtuvan, sitten taas palaa sellainen hiljainen epäusko, ihan kuin 'teeskentelisin' kaikki oireet ja varmaan sen positiivisen raskaustestinkin...

Tuntuu, että pitäisi tehdä jotain, jolla tämä konkretisoituisi - hakea kirjastosta vino pino odotusta, vanhemmuutta ja lapsen kehitystä käsitteleviä kirjoja, siivota talo katosta lattiaan, järjestää kaapit uusiksi, alkaa tyhjentämään toimistohuonetta uudelleensisustettavaksi vaavinhuoneeksi, remontoida leikkimökki, vouhoti vouhoti vouh. Siis voinko minä todella olla pieniin päin? Minä, tässähän ollaan itsekin vielä ihan kakaroita! On kyllä ollut jokseenkin nöyräksi tekevä mullistus, mutta se lienee vaan terveen vastuuntunnon merkki.

Mies puolestaan tuntuu suhtautuvan paljon luontaisemmin, mikä on aika jäätävän yllättävää sillä yleensä reaktiomme menevät tasan toisin päin, minä olen viilipytty ja hän stressaa suurista muutoksista. Nyt hän hymyilee, kävelee selkä vähän suoremmassa ja totesi vaan, että vaikka elämässä mitä muuta saavuttaisi niin tästä ei tulla enää ikinä laittamaan paremmaksi. Ihana rakas. <3

Oireista - Kaikki itkettää! Sinnikkäästi kyllä olen purrut kieltä, enkä ole vollannut, mutta vesi on liikutuksesta silmissä vähän väliä. Muuta mielialanvaihtelua en juurikaan ole huomannut, vaan sellaista herkkyyttä. Etova olo, pahoinvointia (vielä on saanut viime hetkellä oksennukset hillittyä), kova väsymys, huimaus ja sellainen paineen tunne vatsassa, ihan kuin olis vanne tuossa vyötäisillä. Paino ei ole noussut.

Syömisestä ja liikkumisesta ajattelin heittää pari ajatusta - Päivittäisellä liikunnalla olen pysynyt väsymyksestä huolimatta aika virkeänä, eikä syömisiä tarkkailemalla painokaan ole noussut vaikka olo on todella turvonnut ja rinnatkin paisuneet aika tukevasti D->DD. Olen tosi tosi isokokoinen lihavan perheen lihava lapsi, joten pidän tuota liikkumista ja ruokavalion syyniä ensiarvoisen tärkeänä, sillä ehdin kuluneen vuoden aikana muokata omaa kroppaani ja olotilaani tosi paljon parempaan suuntaan, enkä kyllä enää jälkeenpäin ymmärrä miten olinkin voinut päästää itseni niin kamalaan kuntoon... No, parempaan en pystynyt aiemmin, onneksi ehdin tarttua elämäntapoihin niin nuorena, että mitään ylipainoon liittyviä sairauksia ei ollut ehtinyt kertyä taakaksi. Mieheni puolestaan on normaalivartaloinen ja hyväkuntoinen. Olen jo vuosia vannonut, että vaikka itse olisin minkä kokoinen niin lapsilleni en tätä taakkaa periytä/opeta. Itse kun olen katsellut surullisin mielin vanhempien sisarusteni siirtävän tätä lihavan perheen lihava lapsi -kierrettä (järkyttävän isot ruoka-annokset, mielettömästi turhaa sokeria, vaaleaa leipää, sokerisia vanukkaita yms ravintoarvoltaan nollaa) eteenpäin, olen aika tarkka syömisten suhteen jo nyt. En pakkomielteinen, toki herkutellakin saa, mutta tarkka.

Onko muita painon ja/tai liikkumisen kanssa murehtivia odottajia? Voidaan murehtia yhdessä.

Cora & karhunpentu 7+0

 

Voi ei Talvikki :hug: ! Voimia kovasti koko perheelle :flower:

Eveny, luulen, että pääset helpommalla, kun ensin luovutte siitä yöpullosta. Tutti on sitten varmaan seuraavana. Olisi varmaan aika rankkaa teille aikuisille ja pienelle ihmiselle luopua molemmista yhtäaikaa? Neuvolasta saisit varmaan ihan parhaimmat ohjeet.

NeitiCora kirjoititpas ihanasti Onnea plussasta!
Minä olen myös pyöreä äiti. Edellisen raskauden jälkeen imetys vei tehokkaasti ylimääräistä painoa pois ja pääsin jopa lähtötilanteeseen -10kg (koko raskauden painonlisäykseen -30kg) ilman isompia ponnistuksia. Nyt 11kk vanha kuopus pitää huolen, että jäsenet ei todellakaan pääse ruostumaan =) Imetyksen loppuminen kyllä tarkoittaa sitä, että energiaa kuluu vähemmän- ymmärtäisimpä sen käytännössäkin

Meillä ei varmaan mitään isompia hankintoja tulla tekemään tälle pienelle, kotona on kaikki tallessa-kaukaloa lukuunottamatta, sen myin heti käytön jälkeen. Alakerrassa on riippukehto katosta roikkumassa ja yläkerrassa on pinnasänky. Hoitopöytänä toimii navetasta "pelastettu" ja entisöity lipasto, minkä päällä on kova hoitotaso. Alakerrassa hoitopöytänä toimii pesukoneen päällä oleva pehmeä hoitoalusta. Kestovaippoja on vinot pinot ja pienelle vaatteita. Äitiyspakkaus on kysymys, mitä vielä mietin- todennäköisesti en sitä ota. Vuoden 2010 pakkaus oli niin kattava ja minusta ehkä nätimpikin kuin tämä uudempi. Ainakin toppahaalari ja hattu on ihan "eriparia"
Vaunut ostettiin kuopukselle uutena, joten nekin on hyväkuntoiset. Meidän kapealla soratiellä ei oikein voi turvallisesti liikkua tuplarattailla, joten ehkä joku sisaristuin / -lauta tulee käyttöön?

 

pahoittelut talvikki! :hug: :'(


itsellä on niin yök-olo ja väsymys, että ei jaksa mittään!
Ensi maanantaina olis eka neuvola ja siitä varmaan varataan sit np-ultra..
Viikot menee vanhempien lasten kanssa nopsaan ja onneksi mies on ollut nyt lomalla, kun mulla ihan pahin väsy tän raskauden suhteen ja olen saanut levätä. Mullakin mielialat heittelee ja mies varmaan huokaisee helpotuksesta, kun loma loppuu ja pääsee töihin lepäämään.. :kieh:'
minä kauhistelen jo valmiiksi tulevaa talvea, että miten saadaan kerhon aloittavan esikoisen kuskaaminen järkättyä. Ison mahan kanssa puettavana ym tuolloin 4v ja 2v pojan roikaleet, jotka osaavat pelleilyn ja uhmaamisen, vitkastelun, kiukuttelun jalot taidot...

Mullakin on ollut mahakipuja, menkkamaisia ja välillä koviakin, mutta niitä muutaman viikon takaisia muutamia veritippoja lukuunottamatta ei vuotoja. En tiiä sitten, liekö kaikki hyvin vai ei? Kai se kohtu ym kasvaessaan kipuilee..

R-M & Vilpuri 9+6

 

Voi Talvikki :hug: jaksamista sinulle ja onnea jatkoon!

Täällä viikko sujunut ihan hyvin. Alkuviikon kontrolliultrassa alkion koko oli yhä reippaasti pienempi mitä menkoista laskettuna. Olen kuitenkin yrittänyt olla stressaamatta tuosta kun esikoisestakin rv 11 koko oli reilut 2 viikkoa pienempi.. Mutta pakkohan sitä on se keskenmenonkin mahdollisuus pitää mielessä. Kovin luottavainen tässä ei siis arvaa olla.

Oma olo on kuitenkin ollut hyvä, etominen on jatkunut pitkin viikkoa ja muutenkin olo on varsin "raskaana oleva". Huomenna taas ultraan ja saapa nähdä onko pikkuinen sinnitellyt matkassa.

Bebel ja Helmi 10+0 POKSiISTA

 

Lisää huonoja uutisia täältä pohjoisesta... Eveny, voit poistaa minut listalta. Meillä todettiin kohdun ulkoinen raskaus vkolla 8+2, ja leikattiin kiireellisenä samantien. Viime hetkellä, verta oli vuotanut jo 1,5 litraa vatsaan, ja olo alkoi olla sen mukainen. Nyt toivutaan vielä muutama päivä täällä sairaalassa fyysisistä vammoista, ja sitten kotiin parantelemaan psyykkistä puolta, mikä onkin ehkä pidempi prosessi.

Onnea, voimia ja tsemppiä teille kaikille palstailijoile odotukseen, minä siirryn nyt toistaiseksi taustalle nuolemaan haavoja ja keräämään voimia tulevaan. Kyllä tästä(kin) taas selvitään joku päivä....

alexsandria

 

Voi ei, Talvikki ja Alexsandria! :hug: Kovasti voimia ja onnea jatkoon!

Täällä jatkuu edelleen huonovointisuus ja oksetus... :/
Maha on turvoksissa ja rinnat selkeästi suurentuneet, arat tosin eivät juuri enää ole. Kaikki tän jo pian huomaa, mutta onneksi ei ole ultraan enää kuin reilu viikko...!
Äitiysvaatteita pitää pian jo ostaa. Farkut ei oikein mene enää kiinni. Yhdet kaprit ja hameen oon saanu mahtumaan päälle...

Undine ja pikkuinen 9+6

 

Oikein paljon voimia myös Alexsandrian perheeseen, pitäkää huolta toisistanne.

luputupuna - Kiitos! Kiva kun kirjoittelu kolahti.

Tuntuu, että minulla olisi teille toista/x:ttä lasta odottaville miljoona kysymystä, enkä tiedä edes mistä aloittaisi. Liittyy varmaan tähän edelleen jatkuvaan häkeltyneeseen tunteeseen, että justiinsa nyt pitäisi tehdä jotain valmisteluja... yritän itselleni kertoa, että nyt rauhoitutaan ja keskitytään siihen, että pidetään karhunpentu matkassa vauvaksi asti, mutta käytännöllinen mieli vaan kelailee kaikkia järjestelyjä.

Missä vaiheessa aloitte paisua ulos tavallisista vaatteistanne? Lienee yksilöllistä, mutta kokemukset kiinnostavat silti.

Entäpä millaisia 'starttihankintoja' teitte esikolle? Tähänkin on varmaan yhtä monta vastausta kuin perhettä, mutta kertokaahan joitain esimerkkejä. Mitä nyt ainakin pitäisi ymmärtää, etenkin olen kiinnostunut kaikista käytännön arkea helpottavista jutuista kuten jokin... patjansuojus, jota ei välttämättä heti muuten hoksaisi. Toivottavasti kaikkea ei tarvis oppia kantapään kautta!

Pahoinvointi tuntuu vahvistuvan joka päivä, tänään on ollut kyllä jo pari kertaa ulot aika lähellä, mutta nollasaldolla jatketaan vielä toistaiseksi, sinnikkäästi! Vatsassa kovasti kipristelee, mutta ei varsinaisesti kipua. Nälkä ja väsy seurana vähän väliä. Mielialat tasaisia, luojan kiitos, niiden vaihteluista en oikein innostu... toivottavasti pysyy kohtuullisen hillittynä kuitenkin.

Kyllä se on elämä uutta ja ihmeellistä!

Cora ja Karhunpentu 7+1, OYS

 

:hug: kaikille tarvitseville!

Itsellä alkaa olla pieni paniikki ylihuomisen ultran takia. Pelkään niin kovasti saavani huonoja uutisia. Ja niinku viime raskaudessakin niin nytkin on kokoajan takaraivolla pelko vammasesta lapsesta. Tuntuu et kun lähi suvussa (eli vanhemmat ja sisarukset) on jo niin monta tervettä vauvaa et voiko mulle vielä tulla. Tämä on ihan kamalaa.

 

Pahoittelu suru-uutisen kohdanneille! :hug: Ja Evenylle tsemppiä ja jaksamista ultran odottelua varten. Hyvin se menee! Ajatellaan positiivisesti.

Vaatteiden hankintaa minäkin olen hieman kauhulla miettinyt. Mä en ymmärrä miksi mä kammoan ajatusta hankkia äitiysvaatteita, mutta niin se vain on. Ehkä se tekee asiasta jotenkin konkreettisemma ja näkyvämmän. Enkä missään nimessä halua vielä lähiviikkoina kenenkään tutun näkevän mun hipsivän jossain äitiysvaateosastolla!! Järkyttävä ajatus! Kierrän ne kaukaa vielä, pitää varmaa tutustua mitä netistä voi tilata. Hyviä vinkkejä? Vielä ei oo suurta ongelmaa, mutta mietin, että mitä se on kun palaa takaisin töihin kesäloman jälkeen eli rv 12->.. vai ostaisko vaan koko isommat normaalit housut tmv.

Line ja Nano 7+4

 

Paljon voimia surun kohdanneille!

Eveny kyseli yömaidoista ja imetyksistä. Mä lopetin imetyksen 4,5kk iässä, kun aloitin työt. Pumppaaminen ei vaan töissä onnistunut ja korvike oli jo tuolloin kuvioissa. 6kk iässä napsasin yöpullon pois, koska ei enää syönyt vaan heräsi tavan vuoksi yöllä. Nopeesti loppui tuokin heräily. Nyt tutti käytössä vain nukahtamiseen ja se lähtee tuossa viimeistään 1 v, jonka jälkeen viimeistään tuttipullotkin lähtee. Nyt jo tuttipullo ei meinaa kelvata.

NeitiCora Musta tuntui ekasta odotus just tommoselta meilkein koko raskauden ajan. Alkuun tuntui tosi utopiselta ja leijuin korkealla. Olin niin vähäoireinen, että ei meinannut uskoa itse, että raskaana ollaan. Nyt toisesta olen vaan tosi väsynyt ja koska olen töissä niin päiväunia en voi nukkua, vaikka mieli tekis. Onneks tää vaihe menee hieman ainakin ohi. Eka hemoglobiini otetaan multa vasta yhdistelmäseulan mukana, joka on 2,5 viikon kuluttua. Mut en usko et on siitä kiinni. Vatsa näkyi viimeksi tyyliin rv 5 ja omat vaatteet tuntuivat ahtailta jostain rv 17-20 lähtien. Mitään mammapaitoja en ostanut, mutta pari housut on tuolla perittynä kavereilta. Lisäksi omat matalavyötäröiset huosut menivät ihan kivasti loppuun asti. Itelläni on tuota varavarastoa, joten sekin vaikuttaa näkymiseen. Mua on onniteltu monesti vaikken ole edes ollut raskaana. Ihmiset kun kokevat että heillä on joku oikeus tehdä niin vaikkeivat edes tiedä tilannetta. Nyt ei ole mitenkään erityisesti vatsa vielä turvonnut, mutta sitä on ennestäänkin, niin on vaikea sanoa. Viimeksi raskauskiloja tuli viimeksi 15kiloa, joista 5 jäi. Nyt oli jo hieman vähemmän, mutta yritän olla tarkkana kilojen kanssa, koska niitä ei tarvis välttämättä tulla mulle ollenkaan.

Starttihankinnat: Kelan äitiyspakkaus. Sitten kaverit tunkivat kaikki pieneksi jääneet vaatteet meille, joten niitä oli todella paljon kokoon 70 asti. Saatiin pinnasänky, johon hankittiin patja. Vaunu-ratasyhdistelmät äiti osti meille lahjaksi. Turvakaukalo saatiin myös hyvä kuntoisena, mutta ostin halvalla uuden viisipistevöillä, kun kaverilla oli myynnissä käyttämätön. Talkkia ja sinkkivoidetta ostin etukäteen. Hoitoalustan ostin, vaikka sitten huomasin et semmonenkin oli tullut. Siinä ne tais sitten olla. Loput hankittiin sitä mukaan kun tarvittiin. Ei se vauva paljoa tarvitse kuitenkaa. Vaippoja sai muutaman sairaalasta siinä liperopaketissa. Joistain sairailoista saa ilmeisesti myös pamppersin paketin. Ja vieraat toivat niitä tuliaiseksi uudelle tulokkaalle.

Täällä vaan odotellaan et aika kuluis...

Terp+kirppu 9+3

 

Tässä hankintoja, joita listailin kuluneen vuoden ajalta (miltei kaikesta vauvatavarasta oltiin luovuttu-sisaruksilla on pitkä ikäero):

pinnasänky-käytettynä~35€ (tykkään laskettavasta laidasta ja eri tasoihin säätyvästä pohjasta-käytettyä ostettaessa kannattaa tarkistaa, että liitokset ovat tukevat, ja ettei sänky nitku. Kukaan ei nuku, kun alle vuoden ikäinen keksii nitkutella sängynlaitaa vasten, kun siitä saa mainiot äänitehosteet)
mobile käytettynä ~10€
patja pinnikseen uutena ~30€
petari pinnasänkyyn ~20€ (patja on helpompi pitää puhtaana-ei pääse pisuvahinkoja sattumaan-se muovitettu suoja on petarin päällä aluslakanan alla)
yhdistelmävaunut 400€ uutena, kova koppa, sadesuoja & hoitolaukku samassa
sitteri käytettynä 20€ -hajosi-toinen käytettynä 15€ -olisi kannattanut ostaa uutena
riippukehto 90€ (meillä välttämätön-lattiat kylmät talvella alakerrassa)
pinnasängyn reunapehmuste, lakanoita, tyyny yms. vuodevaatteita ~30€ (minusta se katosverho on nätti, mutta "turha" )
kestovaippoja ~40kpl sain lahjaksi
parit villavaippahousut ~20€
kova hoitoalusta yläkerrassa ~30€
pehmeä hoitoalusta pesukoneen päälle ~20€
syöttötuoli 100€
syöttötuolin pehmuste 25€
vaatteita en edes ole laskenut, niihin saa helposti tuhlattua pienen äippärahan -alennusmyynneissä ja kirppareilla voi tehdä huippuhyviä löytöjä!
matkarattaat 80€
turvakaukalo 130€
kaukalon jalusta (helpottaa ehdottomasti arkea!) 70€
turvaistuin selkä menosuuntaan ~200€
Sinkkirasva ~5€
Pesuaine ~5€
kuumemittari ~ 5€ (ihan tavallinen kuumemittari-kainalosta mitataan kuume. Korvakuumemittari jakaa mielipiteitä aikalailla- korvakipuiselle mittaaminen voi olla aika keljuakin- en tykkää)
mini-panadol suppoja ~3€
bepanthen ~5€
vanupuikkoja ~2€
vaippapaketti ~5€
pyllypyyhkeitä ~3€
pari pikkupyyhetä-froteisia ~2€
liivinsuojuksia (ihonvärisiä, missä on tarrat, että pysyvät liiveissä kiinni) ~3€ ihonväriset käy minkätahansa väristen liivien kanssa. Valkoiset voi ikävästi pilkottaa jostain kohti, jos liivit on mustat
imetysliivejä 2kpl ~yht.40€ (henkkamaukassa edulliset ja ihan hyvät- kaarituettomat on olleet parhaimpia-kannattaa vasta loppuraskaudessa hankkia, kun rinnat kasvavat enemmän-esim. sairaalassa jo aika "välttämättömät" )
rintapumppu -käytettynä ~10€ (ehdoton! -oltava melkein heti synnytyksen jälkeen kotona-sairaalassa kuitenkin voi testata eri malleja)
maidonkerääjät 2kpl ~5€
rintakumi ~5€ (ei välttämätön, mutta jollekin voi olla tarpeellinen-meillä "kaikenvaralta")
imetystyyny käytettynä ~20€ (tykästyin sairaalassa, mutta kotona jäi miltei käyttämättä)
bpa vapaita tuttipulloja 2kpl ~10€
pari purkkia tuttelia kaappiin kaikenvaralta ~2€
leikkimatto&kaaret käytettynä ~15€
vauvan leluja käytettynä ~40€ ja uutena on varmaan mennyt saman verran tai enemmänkin rahaa
kantoliina ~60€
kantoreppu käytettynä ~5€ (baby björn, oli hyväkuntoinen, mutta hajosi melkein heti :/ muoviklipsi jäi autossa puristuksiin jonnekin ja murtui-oiskohan jäänyt oven väliin? )
Kylppäriin kannellinen roskis ~20€
Amme & teline käytettynä ~20€

Sitten on kuluja joita on tullut esim. hiekkalaatikosta pihalle, aitaamisesta jne. että piha olisi kiva ja turvallinen leikkipaikka jatkossa. Vauvan kanssa on myös harrastettu jumppaa, kerhoja ja vauvauintia.
Äitiyspakkaus tuli otettua, siinä oli hurjan paljon hyviä vaatteita ja tarvikkeita käyttöön alkua ajatellen. Lisäksi tuli ostettua muutamat ihan niitä mini-mini vaatteita, kun äp-vaatteet ovat kuitenkin kovin reilun kokoisia. En pessyt vaatteita- vaan otin ne suoraan käyttöön. Ehkä joku mini-risk-pesuainekin voisi olla listalla?

Tuossa pääpiirteittäin kaikki, mitä on hankittu kuluneen vuoden aikana. Kaikkea ei ole hankittu kerralla, vaan osa sitä mukaa, kun vauva on kasvanut ja tarve on vaatinut. Esim. sitteri 3vko:n ikäisenä, kaukalo ennen laskettua-aikaa-jalusta ostettiin myöhemmin, kun näin ystävältäni ihan käytännössä miten paljon helpommaksi automatkat muuttuivat, syöttötuoli 6kk:n ikäisenä ja siihen liittyvät tarvikkeet, vaunut ennen laskettua-aikaa, sateenvarjorattaat 5kk:n ikäisenä jne. jne.

Laadukkaissa vaatteissa ja tarvikkeissa on paras jälleenmyyntiarvo. Onhan se kiva, jos sisaruksia suunnittelee pienellä ikäerolla, että edelliseltä jää ehjiä ja käyttökelpoisia tarvikkeita käyttöön.

 

Suurkiitos kaikille vastauksista starttihankintojen ja vaatteiden suhteen! Täytyy jättää hautumaan. Kyllä se sinne jonnekin joulun alle varmaan menee ennen kuin sen suurempia virityksiä aletaan ostella... siihen asti varmaan laitetaan vaan tupaa, raivataan huonetta, järjestellään kaappeja jne. Sitä paitsi joulun jälkeen näkee sitten mitä isovanhemmat ja tädit ja sedät innostuvat panostamaan...

Katselin tuossa omaa vaatekaappiani ja totesin, että kyllä sieltä paitapuolelta löytyy monenlaista pitkää toppia, tunikaa ja mekkoa, joihin mahtuu isonkin vattan kanssa, mutta housut sen sijaan... huh huh, mistähän ihmeestä löytyisi normaalistikin kokoa 54 edustavalle naisihmiselle odotusajan lopulle pöksyjä... ei taida mikään muu auttaa kuin oman käden oikeus - ompelukone esiin ja kangaskauppaan, sekä paljon rakkaita terveisiä omalle äidille, joka opetti tyttärensä ompelemaan.

Eveny - Minä jaan pelkosi vammaisesta lapsesta, mutta itsesuojelun ja järjissä pysymisen nimessä painan sitä mahdollisimman paljon villaisella. Taustalla on sisarukseni perheestä löytyvä erityislapsi, raskasta on ollut kaikilla ja erityisesti tietysti heidän ydinperheellään. Sekin vaikuttaa, että meillä ei mieheni kanssa ole suunnitteilla mitään suurperhettä. Voi olla, että lapsiluku on tämän jälkeen täynnä, ainakin nyt useammaksi vuodeksi, joten tietysti aika paljon unelmia ja toiveita keskittyy tähän yhteen tulokkaaseen. En tiedä miten selviäisin tiedosta, että lapsi on vammainen, enkä todella tiedä miten selviäisin arjesta erityislapsen kanssa. Luonteen heikkoutta varmasti tämäkin, mutta näin on. Ihailen vilpittömästi kaikkien erityislasten vanhempia, voimia ja jaksamista heille raskaalla, joskin toki varmasti rakkauden täyttämällä matkallaan.

 

Hmm. Olitte aikaisemmin puhuneet painon noususta ja yllätyin suuresti kun vaa'alla kävin äsken. Mulla on tippunut paino yhteensä 8 kiloa siitä kun plussan tein. Nyt olen niissä lukemissa missä esikoisen odotus aikana lähdin. Tästä vielä -2kiloa niin ollaan siinä alimmassa missä edellisen raskauden aikana kävin. On vissiin hieman erilainen raskaus kyseessä kun paino näin tippuu. Sinänsä ihan kiva jos noi kilot ei vaan tulis takas yhtä nopsasti kun lähtikin.

Toisaalta jos sais syötyä koko loppu raskauden melko pieniä annoksia mut tarpeeksi suuria kuitenkin niin vois paino vaikka pysyä hyvänä. Nyt ei siis oo oikeen ruoka maistunut ja väkisin syön sen yhden ruuan ja joqurttia menee paljon.

Ah, vielä pari tuntia ja saa pistää esikon unille. Sit saa itsekin mennä nukkumaan vaikka nukuin yli tunnin päikyt esikon kanssa kolmen aikaan.

Eveny ja M11/10 Myyskä 8+1

 

Kiva, kun olette listanneet tarpeelliseksi katsomianne tavaroita. Ekaa kun odottaa niin ei ihan kaikkea ole tullut mieleen, eikä varmaan tulekkaan ennen kuin kaipaa jotakin.
Mä odotan jo kovasti, että pääsee kaivelmaan oman äidin sekä miehen äidin varastoja. Molemmilla kun on meidän vanhoja vaatteita ja tavaroita tallella! Vauva saa retro vaatteet,, lelut ja kalusteet! Toki paljon pitää tai oikeastaan saa ostaa uutena! Mutta ainakin varmasti kehto ja syöttötuoli ja varmaan pinnasänkykin löytyy jo valmiiksi! Täytyy vaan ehkä vähän huoltaa niitä ensin...

Äitiyspakkaukseksi saadaan varmaan tämän vuoden paketti, kun nykyinenkin vaihui vasta toukokuussa. Siinä näyttää olevan paljon vaatetta ja muuta, tosin ehkä enemmän vaatteet vaikuttaisivat sopivat pojalle kuin tytölle.
Mulla on jostain syystä nyt jo vahvasti tyttöolo... Ehkä osin siksi, että tytölle olis jo nimi valmiina ja olen aina ajatelllut, että tyttö ois kiva saada ekana. Myös jatkuva pahoivointi lisää tyttöepäilyä. Meidän äiti voi pahoin mua ja siskoani odotaessaa, muttei velljeäni odottaessa. Eikö sitä sanotakkin, että tyttö aiheuttaisi enemmän pahoinvoitia äidille kuin poika...??

 

Tänään käyty ekassa neuvolassa. Otettiin verikokeet ja täyteltiin papereihin tietoja. Yritettiin kuunnella dopplerilla sydänääniä mutta ei saatu kuulumaan Ajattelin ensi viikolla käydä uudestaan kokeilemassa josko äänet kuuluisi mut mitäs sit jos niitä ei vielä silloinkaan? Jotenkin tuntuu jo kauhealta odottaa ultraan asti, se on varmaankin joskus kuun vaihteessa. Rankkaa tämä viikkotolkulla jatkuva epätietoisuus!
Oli muuten mielenkiintoinen terveydenhoitaja, kyseli kovasti mun työstä, haukuttiin yhdessä mm. maksalaatikot ja th sanoi odottavansa jo kovasti kohta alkavaa lomaa, ettei jaksa olla töissä enää, laski lasketun ajan miten sattuu ja muutenkin kirjaili korttiin ihan omiaan jne Hyvä persoona

Varmistusta johonkin suuntaan odotellen, RR & 9+5

 

Tänään oli sitten kontrolli ja aika huonolta näyttää... Pikkuinen piilottelee yhä jossain kohdun mutkassa, saadaan ultralla kyllä näkyviin ja sykekin näkyy hienosti - mutta pikkuinen on ihan liian pieni viikkoihin nähden. Viikossa ei ole ollut kasvua oikeastaan yhtään. Taitaa käydä huonosti tälläkin kertaa :'(

Bebel ja Helmi 10+1

 

Eka ultra takana ja sykkivä sydän siellä oli. Tosin viikkoa pienempi kun pitäis menkkojen mukaan. La:ta ei vielä vaihdettu vaan odotellaan et meen np-ultraan jossa varmistetaan pikkuisen koko sitten.

Heti kun ultra kone laitettiin valmiuteen näkyi sydämen syke ja pikkuinen otus. Huomattavasti pienenpi kuitenkin kun esikko oli ekassa ultrassa (nyt pitäis olla 8+2 mut oiski vaan 7+1 ja esikko oli sillon 8+6)

Hyvillä mielin ollaan vaikka vähän ihmetyttää tuo koko. Odotamme siis 4 viikkoa sitten tulee lisää tietoa. La on ultran mukaan kuitenkin vasta 27.2

 

Heips! jos teille sopii niin pomppaan tähän pinoon eilen käytiin ultrassa ja viikkoja olisi nyt kasassa 9+2, ja la 12.2. Ikää multa löytyy 28. Meiän perheeseen kuuluu avomies 35, tyttö 7v, tyttö 6kk ja nyt sitten kolmas tulossa. Tyks on synnytys sairaala.

 

Eveny Voit poistaa mut listalta. Unelma särkyi tälläkin kertaa. Tänään ultrassa todettiin eloton alkio, joka ei ole kasvanut parin viikon aikana laisinkaan. Eilen vielä näkyi syke mutta tänään ei sitäkään enää. Huomenna kaavintaan ja sitten katsellaan taas elämää eteenpäin..

Onnellista odotusta teille muille!

Bebel

 

Bebel suuren suret pahoittelyt sinne ja voimia:heart:

On: Eilen oli eka neukku Paineet ym aika alhaset ja sanoi et nekin voi pahentaa tätä mun pahoinvointia... Tää tuntuu nimittäin vaan pahenevan eilen ei pysyny mikään sisällä vaikka koitin kokoajan töissä jotain ahtaa suuhuni...ja väsymys alkaa olla todella kova..
Nyt oottelen täällä jännityksessä ekaa kutsua ultraan! ) toivottavasti se ois pian LA ois neukun mukaan nyt 20-02-2012.....

Noista hankinnoista... Mäkin olen jo kovasti miettiny kaikkee mitä pitää hankkia ja tekis mieli jo nyt ostella kaikkee ihanaaa.. mut ehkä maltan itteni ja joskus 20 viikon tienoilla ehkä vois ruveta jotain kattelemaan..toivottavasti sinne asti päästään!

Ippe ja pikkutaateli 8+1 :heart:

 

:hug: huonoja uutisia saaneille.
Kyllä tuo itseäki alkanut mietityttää, kun meilläki ultrassa näkyi se nuorempi sikiö mitä ois pitänyt olla sykkeen kera. Onko lie kasvanut nyt sit ollenkaa mahassa vai onko jo keskeytynyt itseksee. Oireita on ainaki pahoinvointi ja turvotus, mut eiks oireita voi ollakki vaikka ois mennyt itseksee jo kesken (ei vain vuotanut ulos vielä)? Kauhea odottaa vielä pitkä aika np-ultraan. No yrittäny olen ajatella, että siellä se selviää onko asiat kunnossa vai ei, turha etukäteen miettiä.
Itse en ole hankintoja juuri miettinyt, vasta sit rakenne ultran jälkee voisi alkaa miettiä jotaki, jos sinne asti edes pääsee.
Raskauden ajan painonnousustaki taisi jossaki vaiheessa olla puhetta. Mulle tuli esikoisen raskaus aikana 15kg. Lähtöpaino oli muuten sama esikoisen aikaan, kun viime neuvolassa tän uuden maha-asukin kanssa
Riikkunen, poika 1,7v ja maha-asukas 9+4

 

riikkunen olisipa meidän masukit ok vaikka pienempiä olivatkin. Jotenki vaikka lääkäri ja th molemmat sano et ovis vaan ollu myöhemmin, nii silti sellanen olo et kaikki ei voi olla ok. Oireita on ja olo on mitä kauhein, silti..

 

Pahoittelut surun kohdanneille ja epävarmuudessa odottajille voimia! uusille odottajille suuresti tervetuloa joukkoon!

(.) Viikon teholoma on ohi. Lomalla unohtui välillä koko odotus ja vauva-asiat, kun päivät kaitsin sisarusten lapsia. Iltaisin huomasi vahtineensa ja neuvoneensa, osa lapsista kun puhui ja ymmärsi puhetta lähes pelkästään englanniksi.. Energiaa kului! Eilen kotiin päästyäni nukuin koko illan! Tänään on erikoinen ilta, kun ei väsytä nyt yhtään. Aamulla pitäisikin herätä aamuvuoroon töihin, ilmankos ei nukuta EIKÄ ees väsytä!
Ummetus vaivaa, rintoja särkee ja nipistelee juuria myöten... Lisäksi em väsymys on edelleen hyvinkin jatkuvaa. Pahoinvointi ja yökötys on alkaneet helpottaa. Paha olo iskee vain, kun en ole syönyt noin neljään tuntiin. Siitä voi kuvitella, että paino ei pysy eikä tule pysymään kurissa. Oon yrittäny välipaloina ottaa hedelmiä tai mehua/vettä eikä aina sitä jättiherkkuvoileipää. Namuset ei maitakaan oon kyl onneks jo aiemmin ymmärtäny niiden pian tekevän heikon olon. Ennemmin voisin mässätä suolaista vaikka jatkuvasti. Ruokahalu on valtava, mies ihmettelee mun ruoka.annoksia (Just kun oon opetellu pienemmille annoksille, nyt on PAKKO tsempata...) Paino nyt noussut jo reilun kilon. :/ Ylihuomenna on eka neuvola, katotaan millasta saarnaa sieltä saan kun tuo BMI on nyt 30 luokkaa. Oon myös jotenkin yrittänyt varautua siihen, jos sydänääniä ei kohdusta kuulukaan tai ultra näyttää huonolta. Katotaan, positiivisella mielellä mennään kuitenkin.

Hankintoja en ole tehnyt vielä yhtään, vaikka mieli tekisi kaupasta nappailla vaatteita ja kaikkia ihanuuksia jo mukaan. Äitiltä tilasin jo talvivauvalle tässä vaiheessa valkoisen villapuvun pakkasia varten. Sisko hihkui innoissaan että kohta pääsee vauvanvaatteita ostelemaan, piti vähän jarrutella sitä suunnatonta intoilua Vaunuja ym saadaan varmasti tuttavilta, pieniä kun on perhepiirissä joka puolella.

Mitä muuten ootte mieltä villavaatteista vauvalla? Onko liian kuuma/hiostava/kutittava pienelle päälle puettavaksi, vai käyttökelpoinen ja hyvä "vanhanajan" vaatetustapa talviaikaan?

Parisuhteistakin kyseltiin jo aikaa sitten. Meillähän on tilanne se, että kerran ollaan miehen kanssa jo erottu. Tässä on sitten alkuvuosi uudelleenlämmitelty ja kateltu yhdessä enemmän ja vähemmän, sekä puhuttu ja hoidettu asioita puhtaaksi. Nyt on siis lämmitelty niin hyvin, että lapsi taitaa olla tuloillaan. Kyllä tämä tästä vielä hyväksi tulee. On yhdessä alunperin oltu v. 2009 saakka.

ilutiak, 10+2

Muoks: TAYS tulee olemaan mun synnäri.

 

Viikon päästä menen uudestaan neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä.. Eikös ne sitten jo pitäisi kuulua mahankin päältä tai sitten kaikki ei ole kunnossa?? Toivottavasti murunen on kasvanut siellä.. Tuntuu että on ihan liikaa ollut nyt huonoja uutisia täällä

RR & 10+0 POKS