Helmikuun Helmiäiset 2016

Onnea maalis!

 

Miten mä en osaa tuttipullosta syöttää, luulis et ois maailman helpoin homma. Tuntuu et vauva vetäsee maitoa henkeen koko ajan ja syötön päätteeks vielä puklaa puolet pihalle. Opiskelin sitä vauvantahtista pulloruokintaa ja koitin niitä neuvoja noudattaa. Lisäks vaihdoin vielä siihen Mamin koliikkipulloon, jossa oli ainakin hitaampi virtaus ku meiän toisessa Aventin pullossa. Oiskohan vielä joku malli josta tulis vielä hitaammin? Vai mikä tossa on vikana. Syöttöasentokin on puolipysty. En oikein uskalla enää koittaakaan kun se on niin ikävän näköstä, kun toinen haukkoo henkeä maidot henkitorvessa

Miten teillä muilla muuten mieliala synnytyksen jälkeen? Mitään baby bluesia?

Edit; ihan unohtui pääasia - onnea Maalis vihdoin!!

 

Huh! Ristiäiset ohi ja myös "tahdon" on nyt sanottu pippalot meni hyvin ja yllätys säilyi yllätyksenä loppuun saakka nyt onnellisesti kotona viettämässä "hääyötä" yökkäreissä muumeja katsellen. Just meidän tyyliset häät!

 

Mahtuuko tänne porukkaan vielä mukaan yksi helmikuussa syntynyt? Meillä laskettu aika oli maaliskuun alussa, mutta poika tulla tupsahti maailmaan helmikuun viimeinen päivä.

 

Fiona, mä luulen että ku muutaman kerran syötät pullosta niin vauva oppii siihen että sieltä tulee helpommalla imemisellä ku rinnasta. Meillä on ihan vakio että jokaisella syöttökerralla yskitään maitoa ainaki kaks kertaa, tiiä sit johtuuko ku rintakumi täyttyy niin äkkiä vai mistä .

Mun mieliala on pysyny hyvänä, ei oo mitään baby bluesia havaittavissa, vielä ainakaan. Omaan mielialaan vaikuttaa kyllä ku vauva on pääsääntöisesti ollu tosi tyytyväinen tapaus ja sit ku esikoinen otti veljensä niin hyvin vastaan, ei tarvitse sit stressata. Saa nähdä kuinka mieliala muuttuu kun mies menee viikon päästä töihin, vaikka omasta asenteesta sekin varmasti on kiinni.

Yaya, tervetuloa mukaan ja onnea vauvasta!

 

Yaya tervetuloa! Päivittelen tota listaa kunhan pääsen koneen ääreen

Me ostettiin tänään se vellipurkki kokeiluun. Eilisiltana tyhjeni kokonainen puolen litran korvikepurkki jossain neljässä-viidessä tunnissa.. Ja silti herättiin kolmen tunnin välein yöllä syömään. Aattelin tehdä 50:50 seoksen velliä ja korviketta näin aluksi, ettei ole liian tujua. Josko sillä sais vähän helpotusta niin vauvalle kuin vanhemmillekin.. Se kai se on tärkeintä.

Enkä todellakaan osaa kutsua vauvaa nimellä kaikenmaailman lempinimiä kyllä vääntelen oikeasta nimestä

 

Meilläkin ristiäiset vietetty. Vauva oli itse rauhallisuus, puoliunessa haukotteli ja katseli maailmaa. Taisi eilen valvoa enemmän kuin nukkua kun ei malttanut juhlien lomassa sylissä nukkua. Nimen saaneena sitten nukutti, yön eka syöttöväli oli 5 tuntia!! Huima ennätys siis meille. Nimen onnistuin möläyttämään etukäteen kaikille, mutta eihän se haittaa. Helpotus vaan kun saa avoimesti sanoa nimellä kun monta viikkoa kuitenkin ollaan kotona nimeä käytetty. Kakkuja ja muita jäi hirveästi tähteelle kun mummot vähän oli innostuneet leipomaan ja toivat sitä ja tätä ylimääräistä tarjolle.

Nyt istun täällä sokerirasituksessa ja mietin miten kotona pärjäävät. Varmaan ihan hyvin. Maitoa on jääkaapissa kaksi pulloa niin ainakin riittää Onko muilla tähän alkuun jo sokerirasitusta tiedossa?

IMN onnea tuoreelle rouvalle!

 

Ai nii, meidän tyttö tosiaan vaan piereskeli koko kasteen ajan

Vellikokeilu meni hyvin tyttö söi illalla 140ml sitä vellimaitoseosta ja päälle vielä 50ml pelkkää korviketta. Nukkui sitten 6h pätkän ja heräsi vasta viideltä syömään. Vielä pari viikkoa sitten unirytmi oli sama, mutta pelkkä maito riitti..
Masuvaivojakaan ei tullut, joten eiköhän me jatketa tästä eteenpäin illat vellilinjalla tyttökin oli paljon tyytyväisempi ja rauhoittui illalla paremmin nukkumaan.

Mulla ois torstaina se jälkitarkastus.. Onko kellään kokemusta kuparikierukasta? Hormoniton ehkäisy kuulostais hyvältä monen vuoden pillereiden syönnin jälkeen..

 

mulla oli kuparikierukka kaksosten jälkeen ja menkkojen aikana vuodin niin ettei side ja tamponi yhtäaikaa kauaa auttanut! ehkäisy on pohdinnassa mullakin, hormonikierukka oli helppo, mutta sain ihan hirveen finniongelman vaikka mulla ei oo ees teininä ollut finnejä, ettei hirveesti innosta sitäkään laitattaa. Sterlisaatio olis yks vaihtoehto, mut sekin vähän mietityttää jos tuleekin jotain haittavaikutuksia niin on pysyvä tila.

 

Onnea Maalis vauvasta ja Imn rouviintumisesta täälläkin oli mielessä tuo naimisiin meno samalla kun en halua mitään kunnon häitä ikinä järjestää, mutta taitaa nyt kuitenkin jäädä..

Täällä tuo mieliala vaihtelee väsymyksen mukaan. Huonosti nukutun yön jälkeen jatkuva imettäminen / vauvassa kiinni olo ahdistaa mutta kun on unet takana niin fiilis ok, toki tällöinkin hieman ahdistaa tieto että mihinkään ei voi oikein yksin lähteä tms, en toki olekaan lähdössä mutta silti miehelle kyllä nostan hattua että kotona ollessaan seurustelee vauvan kanssa melkein enemmän kuin minä, varmasti hoitaisi osan imetyksistäkin jos onnistuisi .

Täällä unet kyllä vaihtelee, vkl pisin yön unipätkä oli jopa 4h mutta seuraavana yönä taas herättiin tunnin-kahden välein. Ja lähes joka ruokailun jälkeen kunnon puklailu jatkuu edelleen

 

Kiva, että joukkoon mahtuu! IMN, meidän vauva syntyi 29.2. ja mitat oli 3400g ja 50cm. Sitten kun päivittelet, mun puolesta ei kiirettä.

Täällä on ollut muutamana päivänä vähän baby bluesin tapaista,mutta onneksi ei ihan niin voimakasta kuin esikoisesta. Vain herkistymistä jne. mutta tosiaan ei päiväkausia kestävää.

Yöllä meillä syödään 1-3 tunnin välein. Puolitoista tuntia - kaksi tuntia on aika normaali syöttöväli, mutta välillä on kolmekin tuntia saanut nukkua putkeen.Luksusta! Mahavaivoja vain on ja ne tietenkin itkettää ja pitää hereillä. Täytyy kokeilla cuplaton tai disflatyl jossain vaiheessa,kunhan nyt ensin saadaan aloitettya d-vitamiini - ja maitohappobakteeritipat.

 

terkkuja sairaalasta! Kipupumpusta pääsin viimeyönä ja tänään siis viimeinkin suihkuun.haluaisin jo päästä kotiin nukkumaan kun tämä tapaus on tämmöinen enkeli joka nukkuu ja syö 4-6h välein.huonekavereilla itkuisia vauvoja niin sen vuoksi nyt itselle vaan kertyy univelkaa.eivätkä todellakaan mene niiden kanssa käytävään vaan täällä huoneessa huudetaan pitkään ja hartaasti.kotiutyminen on ihan mahdollistakin huomenna miehen töiden jälkeen.lapset tulis sit isältään ylihuomenna aamulla/koulun jälkeen ja keskiviikkoillasta miehellä alkais sit loma jonka pituutta ei oo vielä täysin lyöty lukkoon.1-2vk kun tällä on kuitenki viikolla etä-ja vapaapäivätkin käytössä..

 

Mielialan vaihteluista, täällä niitä ainakin on. Välillä oon yltiöpositiivinen ja välillä maan myynyt. Ressaa se että oon paska äiti ku ei tenava saa tissiltä tarpeeks mutta pullosta pumpattua saa. Ressaa se että oon vaan pumppaamassa koko ajan ja se että oon niin kiukkuinen ja väsynyt. Nyt oon kuitenkin päättänyt että annan tissittelyn mennä omalla painollaan ja siirtyä korvikkeisiin kun en kerta kaikkiaan enää jaksa. Mieluummin tyytyväinen äiti ja lapsi.

Oon kans miettinyt tuota ehkäisyä. Pillerit tekee mut kyllä niin kärttyisäksi että en tiiä kannattaako niitä enää ottaa

Onko teidän vauvoilla nenä tukossa? Olisko mitään konsteja siihen. Kurjaa kuunneltavaa kun toinen hengittää niin tuhisten. Topseilla oon yrittäny ja nenäniistäjällä mutta limakalvot on jo niin verillä

 

Keittosuolatippoja voi koittaa nenään.minusta sinne ei kannata alkaa tops puikkoja työntämään. Aika paljon taitaa olla tuota tuhinaa ja tukkoisuutta vastasyntyneillä

 

Meilläkin on täällä räkänokka. Pinseteillä oon vetänyt kovia räkäpaakkuja pois ja apteekista ostetuilla suolatipoilla sitten saanut pehmeämmän rään pois. Tippojen jälkeen vauva yleensä aivastaakin nokan tyhjäksi.

Maalis, tsempit sinne! Muakin veetätyttää huoneessa huudattajat mulla oli vielä samassa huoneessa koko ajan sinivalokaappikin jommalla kummalla naapurilla, joten siellä oli hemmetin kuuma ja valoisaakin 24/7

Mulla ei mitään erityistä mielialanvaihtelua oo ollut, mutta alkuun meni muutama päivä, ellei jopa viikkokin, ennen kuin lapsi tuntui omalta. Oli siitä vähän huono omatuntokin, vaikka tiedostinkin jo raskausaikana että näin tulee käymään, koska en ehtinyt kunnolla keskittyä raskauteen, vauvasta ei ollut mitään mielikuvaa jne. Tuli se hoitovietti ja nuuskutteluvaihekin sieltä kuitenkin aikanaan

 

Maalis ja IMN, älkää suuttuko mut mä ajattelen niin, et vauvojen takia siellä sairaalassa ollaan ja niitten käytökselle ei välttämättä mitään voi. Musta tuntuis liikaa vaaditulta et vauvat täytys viedä käytävään huutamaan, eri asia tietysti jos äiti "tahallaan" antaa vauvan huutaa eikä edes yritä asialle mitään tehdä. Sanon näin, vaikka meiän neiti oli sairaalassa aika rauhallinen tapaus ja huonekavereitten sen sijaan itki ja huus minkä kerkes. Aattelin vaan että kuuluu asiaan, vaikka en kiellä etteikö ois korviin käyny itekin olin sairaalassa vielä niin pulassa kaiken uuden suhteen, et jos vauva ois kovin huutanu, niin varmaan oisin neuvottomana tuijottanu sitä vaan siellä huoneessa

Meilläkin nenään auttanu noi suolatipat! Voi suositella kokeilemaan ainakin

 

Kävinkin justiin apteekissa hakemassa suolatippoja, kiitos vinkistä!

 

Lista päivitetty Maalis, muistinko oikein että tyttöä teille ootettiin? Tarkistakaa muutenki tiedot, mää kun koitan aina muistaa kaiken..

Niin siis en tietenkään tarkoittanu että ihan hiirenhiljaa pitäis sairaalahuoneessa olla, eihän siltä vauvan itkulta tietenkään voi synnyttäneiden osastolla välttyä Mun kohdalle vaan on sattunut sellaisia (uudelleensynnyttäjiä, jos sillä on merkitystä), jotka lähes tunninkin ravaavat huonetta päästä päähän keskellä yötä huutavaa vauvaa hyssytellen. Yks jopa rupes laulamaan, eikä todellakaan hiljaa Mun mielestä ois ihan kivasti ajateltu muita kohtaan, että jos homma menee ravaamiseksi, niin sen ravaamisen vois yöaikaan hoitaa siellä käytävällä Onhan siellä enemmän lääniäkin.
Mutta lyhyt aikahan se siellä sairaalassa on, että en mitään vuosisadan väsymystä väitä sieltä saaneeni

Mutta tänään kyllä on se vuosisadan väsymys Eka arkipäivä hiihtoloman jälkeen, siivouspäivä, vauvalla sylivaihe ja mulla jälleen nokka vuotaa ku pieni puro. Ja mies tottakai pidennetyssä iltavuorossa..

 

Meikäläiselle tais tulla oksennustauti, äsken oksensin ja vessassaki saanu käydä. Hitto sentään.... Toivottavasti ei lapsiin tartu, vauvaan varsinkaan.

 

Tsempit tähkä! Ei ollu herkkua tuo mahatauti varsinkaan vauva-arkea pyörittäessä.. Saako sulla mies jäädä tarvittaessa kotiin vai onko vielä isyyslomalla?

 

Mies on tämän viikon vielä isyyslomalla, että sikäli hyvään väliin tulin sairaaksi, jos jotain hyvää on haettava. Enpäs muistakaan koska olis viimeks ollu tämä tauti, ainaki 6-7 vuotta taitaa olla aikaa.

 

Johan oli yö, tunnin välein sai käydä vessassa oksentamassa ym. Toistaiseksi pysyny vesi sisällä, heikottaa jo niin että täytyis varmaan yrittää jotain syödäkin .

 

IMN joo kyl mä tuossa ymmärrän sun pointin

Tähkälle voimia, varmaan pahin alkaa olla jo takana? Mua melkein itkettää aina kun kuulen et joku on mahataudissa, niin kamala tauti se on. Mullakin on ollu se aikuisiällä vaan kerran

Itkemisestä puheenollen, en yleensä itke tai liikutu herkästi, mut jotenkin jännittää mitä ristiäisissä tulee tapahtumaan. Joka kerta on tullu kyyneleet, ku oon etukäteen miettiny sitä tilannetta Nimikin alkaa olla ehkä päätetty. Ja tarjottavat. Kuka ne sit kerkee tekemään, on toinen asia

 

Joo ja lähtötilanteetki on erejä.eikä tietty huonakaveritkaan niitä toisten tilanteita tiedä.voi olla et joku on ehtiny olla sairaalassa sen pari h synnyttämässä,eikä Se valvominen niin haittaa kuin niitä joilla synnytys valvottanut kellon ympäri. Ite vaan kyllä menisin käytävälle kans ramppaamaan jos vauva vaikuttais siltä ettei ihan vaan syötöllä ja läheisyydellä tyynnykään.ei toisten kuitenkaan tarvis valvoa vaikka itse valvoisikin

 

Fiona. Joo, mustikkakeitto pysy myös sisällä, eli onneks taitaa pahin olla ohi. Mies valitteli huonoa oloaan, lähti kuitenki hakemaan maitohappoja sekä jaffaa kaupasta ja apteekista idoformia.
Huolestuttaa vaan nyt ettei lapset sairastu tähän tautiin.

Voimat kyllä ihan loppu, vauvaki painaa jotenki tosi paljon.