Helmikuun helmiäiset 2016 *Tammikuussa*

Entäs Se pudendaalipuudute tai mikä Se nyt onkaan.onko Se sama mikä laitetaan ku ommellaan tikkejä.?viimeksi sain hengittää ilokaasua samalla ku laitto sen ja Se oli ihan ok.mut ilmeisesti sen vois saada jo ennen lapsen ulostuloa?

 

Mulle laitettiin esikoisesta pudendaalipuudute, olikohan siinä 9cm kohdalla. Ponnistusvaiheessa ei tuntunut minkäänlaista kipua, supistuskipua se ei vienyt pois, mikä oli hyvä, niin pysy itsekin vähä perässä että mitä kropassa tapahtuu. Laitto oli äkkiä ohi. Sillä pyrin tämänkin kanssa menemään.

Ite tykkäsin, mut toki jokainen ihminen on erilainen, kokeilemalla selviää. Ja onneks ne aika hyvin osaa neuvoa mikä olis hyvä. Tai mulla ainaki osattiin

 

Pudendaalipuudutus laitetaan johonkin välilihan alueelle ja se puuduttaa häpyhermon, eli toisinsanoen koko alapään. Ponnistusvaihetta helpottamaan se mun käsittääkseni laitetaankin tai sitten viimeistään jos tarttee tikata. Se kävi kyllä perhanan kipeää vaikka sainkin ilokaasua hengitellä samalla..

Minä oon kyllä tuntenu supistukset epiduraalista huolimatta, mutta en kipunä vaan sellaisena harkkasupparimaisena kiristyksenä ja paineena. Myös ponnistuksen tarpeen oon tuntenut. Mutta tosiaan, kaikilla vaikuttaa erilailla.. tällä kertaa oon harkinnu spinaalipuudutusta epiduraalin sijasta, koska tuskin kovin pitkäkestoista puudutusta tuun tarviimaan. Toisaalta pelottaa että entä jos vaikutus loppuukin kesken.. mitenköhän, onkohan migreenistä kärsivillä kovempi taipumus spinaalipäänsärkyyn?

 

Onpa OYSin potilasmaksut nousseet vuodenvaihteen jälkeen.. polimaksu noussut 32,10:sta eurosta 41,70:een euroon ja osastomaksukin on jo 49,50e/pv. Kalliiksi tulee jo tuo synnyttäminenkin, vaikka kolmella osastopäivällä selviäisikin..

 

Joo nehän nousi ihan vasta tuon pikkusumman..

tuon pudendaalipuudutuksenhan laittaa kätilö,eikö vaan?eli olis sit seki hyvä puoli ettei tarvi miettiä ehtiikö anestesialääkäri milloin paikalle.. Mää taidan harkita tuota jos tuntuu ettei ilokaasulla selviä.pitää miehellekin muistaa sanoa niin osaa Sitte pyytää jos ei itse kykene :/

 

Ompas nousseet maksut
Viimeksi olin itse perhehuoneessa ja olisin halunnut/haluan sinne nytkin, en yksinkertaisesti halua muiden kanssa samaan tilaan, olen oman rauhan vaalija

 

Maalis, mulla tais laittaa lääkäri sen puudutuksen, tai ei ainakaan se kätilö sitä laittanut vaan tuli joku muu sinne huoneeseen sen laittamaan. Mut mitä kuin netistä niin siellä luki että joko kätilö tai synnytyslääkäri laittaa sisätutkimuksen yhteydessä.

Ite haluaisin kans perhehuoneen, tykkäisin olla yksin ja sit jos mies ja esikoinen käy katsomassa niin olis enempi tilaa. Taysin huoneet on niin hiton pieniä.
Ihannetilanne olis tietty jos pääsisin kotiin tai potilashotelliin koska mulla on nyt jo hirveä paskamutsi- fiilis ku tiedän että esikoinen on vietävä hoitoon ja oltava hänestä erossa pari päivää ainaki.
Hävettää jo valmiiks ku tiedän itkeväni silmät päästä joka päivä pojan perään. Vaikka varmasti nauttii olla omalla äidilläni hoidossa ( hän ku on ihan muorin kulta) ja isänsä kanssa ihan kahdestaan.

 

Mulla on ollu kai tuuria kun oon saanu olla molempien synnytysten jälkeen n. vuorokauden ihan omassa rauhassa ennen kuin huonekavereita on tullu. Ekan kans päästiin perhehuoneeseen, koska muita huoneita ei ollu vapaana, mutta sinnekin sitten tuli toinen potilas vauvoineen.
On se munkin mielestä aina jotenkin ahdistavaa olla tuntemattomien kans samassa huoneessa, varsinkinkin jos joku heidän tapansa (esim. puhelimessa lätinä, videoiden katselu tabletilla tms.) häiritsee, mutta onneks se on vaan sen pari-kolme päivää tai ei ainakaan paljoa enempää.. Ja varsinki nyt ku tiiän että minä oon se ärsyttävä ihminen, joka astman takia kuorsaa, niistelee ja aivastelee öisin

 

Hah, mulla oli esikoisen aikaan sellainen huonekaveri joka kuorsas ja todella äänekkäästi. Tästä viisastuneena laitankin korvatulpat mukaan sairaalakassiin, mä ku en saa unta jossei oo ihan hiljaista..

 

Minäki herään varsinki sairaalassa ihan pienimpiinkin ääniin ja muutenkin nukun siellä vain sellasia 15-45min pätkiä. Siks ottaakin omalletunnolle olla sen kaiken pahan alku ja juuri mutta ehkä en noissa pätkissä ehdikään niin syvään uneen että kuorsaisin
Miten muuten jos on jokin krooninen sairaus johon tarvii säännöllisen lääkityksen? Tarviiko osastolle ottaa omat lääkkeet mukaan? Sais kyllä tohon hintaan jo sisältyä.. taidanpa "unohtaa" ne kotiin

 

Se nukkuminenhan tuolla osastolla tosiaan on kamalinta.en mää,saa siellä unta ollenkaan.tyynyt rahisee ja pelkään että lapsi tippuu siitä kapeasta sängystä lattialle.aina jonkun vauva itkee ja sitä hiton imetyslappusta pitää täyttää jne jne. sItte on ihan poikki ku pääsee pois.ja ku pääsis ees pois heti ku haluu mutta ku vauvan paino ei nouse tai jotain muuta turhan tarkkaa jos kaikki on kunnossa ja maha vaan ollu lapsivettä täynnä. Viimeksi mää vein pojan hoitajille hetkeksi ku kävin jo ihan ylikierroksilla sen nukkumattomuuden takia.onneksi ottivat pojan siihen kansliaan tai mikä se nyt onkaan, olis kai ne voineet kieltäytyäkin.mutta näkivät varmaan että tarvin jo unta..
Sitä ruokaa tulee tosin aina ikävä ja sitä että joku muu pesee pyykit.

 

Onkohan helmi-maaliskuun vaihde kiireistä aikaa synnäreillä?

 

Eikös helmi-maaliskuussa synny ne juhannuksen tuotokset?

Kyllä ainakin OYSissa otetaan vauva kansliaan aina kun vaan pyytää ite tykkäsin käydä vieraiden kans kantiinissa, välillä hain pihalta kotiin unohtuneita tavaroita jotka mies toi pikaisesti työmatkalla jne. ja aina ihan mielellään ottivat. On se mun mielestä ihan ymmärrettävää että kenen tahansa pää alkaa levetä osaston seinien sisällä. Ja ainakin ekana yönä aina tarjoutuvatkin ottamaan vauvan kansliaan, jos siis äiti haluaa rauhassa levätä synnytyksen jälkeen. Tuovat sitten syömään kun sen aina on

Meidän kotiinpääsy meinasi viivästyä viimeksi juurikin tuon painonlaskun takia. Raja sille oli 10% syntymäpainosta ja meidän 3035g tyttö painoi kolmantena päivänä n. 2600g. Oli melko hilkulla että päästiin ja ehtona olikin että käydään heti alkuviikosta neuvolassa painokontrollissa. Samaan varaudun nytkin kun on taas pieni vauva tulossa..

 

Maalis15 kiteytti kyllä kaiken Sairaala-aika on ihan hirveää.
Ruoka siellä on jotain niin kuvottavaa että näin viimeksi nälkää ellei mies ois roudannu mulle omia eväitä kun tuli käymään.
Eli en odota innolla. Viimeksi siellä meni 3 tai 4 päivää sillä meillä muuttui poika keltaiseksi ja bilirubiinit nousi, joutui valohoitoon 24h.
Oli todella tympeää odotella.

Mulla tuli eilen hiukan vuotoa , luultavasti limakalvoilta kuitenkin, näin veikkasi ainakin hoitaja...Käski seurailemaan tilannetta.
Jotain tuolla alhaalla tapahtuu sillä särkyjä ja kipuja on ollut huomattavasti lisääntymään päin.

 

Mäkin oon vähän pohtinu noita kivunlievitys-juttuja jo. Tietty ekakertalaisena ei oikein osaa ajatella miltä se kaikki tuntuu ja miten ite kipuun reagoi. Sillä lailla oon aatellu et ensin yritetään pärjätä lääkkeettömillä keinoilla, mut heti kun käy liian kipeeks niin pyydän kyllä dropit ja puudutteet mitä saa Eli aika lailla tilanteen ja oman jaksamisen mukaan. Oon jääny viime päivinä ihan koukkuun synnytyskertomusten lukemiseen, niistäkin kyllä huomaa et kyl se vaan kaikilla etenee niin yksilöllisellä tavalla ja vaikka mitä yllätyksiä voi sattua. Että avoimin mielin pelko persiissä mennään..

Jos ei ultraa enää oo, niin saako tuon painoarvion sillä vikalla lääkärikäynnillä (käsin kokeilemalla)? Mä en oo missään vaiheessa saanu mitään kokoarvioita, lähinnä vaan stressannu hirmu isoa vauvaa tulevaks.

 

Fiona Kyllä mun mielestä lääkäri antaa käsikopelolla jonkinlaisen kokoarvion. En tiiä ku ite oon aina rampannu ultrissa, mutta näin oon ymmärtäny.. nekin arviot voi olla melko tarkkoja, varsinkin jos on kokenut lääkäri

Mun mielestä ainakin OYSin ruuat on tosi hyviä noin sairaalaruuiksi! oon aika paljon sairaalassa aikaa viettäny, enkä oo ihan varma, mutta synnyttäneiden osastolla taitaa olla osittain eri ruuat tai ei mulle ainakaan muilla osastoilla oo tarjoiltu pottumuusia ja uunilohta tai omenapiirakkaa vaniljakastikkeella

 

Näin viimeyönä unta että synnytys käynnisty. Mittailin itse kohdunsuuta ja sanoin äidilleni että nyt on 33cm auki eli pian on lähdettävä kohti tamperetta. (OIKEESTI 33CM!!!) Pakkailin kotona sit hätäisesti sairaalakassia, no mies tuli sit sisälle ja sano että hänen työkaverinsa tuli käymään, olin sit paniikissa että nyt olis kyllä lähdettävä. Unessa myös kävi välähdyksiä siitä kuinka meidän auton jarrupalat oli jäätyny ja niillä sit ultrattiin vauvaa.

Outoa etten sanoisi..

 

Täällä on maha tyhjentynyt viimeisen tunnin ja nyt supistelee melko napakasti.. viikkoja kuitenkin vasta 36+3, joten toivottavasti ei oo vielä vähään aikaan mitään tapahtumassa. Paikkojen kypsyminen ois kyllä enemmän ku toivottua.

Mummolareissulle joka tapauksessa äiti saa pitää tänään ruokapuolesta huolen, mää en jaksa alkaa mitään käristämään

 

Alkaa olemaan ajatukset jo seuraavassa vaiheessa meillä, kohta saadaan lukea kuinka kaikki tapahtui Ihanaa ja jännittävää

IMN kuulostaa kyllä siltä että sulla on kohta tilanne päällä!!

Olin eilen päikkäreillä ja kun heräsin, tuli pari semmosta "kramppia" alamahaan, että muistin sillä hetkellä mitä synnytys supistuskset on. Tosissaan piti hengitellä ja puhallella..Pidin siinä ovenkarmeista kiinni ja laskeskelin että jos jatkuu niin nyt tuli lähtö! Sen jälkeen on kyllä ollut enemmän supiseluita, mutta ihan kevyitä
Saisi pari viikkoa vielä mennä..
Mulla on aina sattunu synnärillä olemaan monta huonetoveria. Todella ärsyttävää, olis ihana tutustua pikkuiseen rauhassa ja nukkua hyvin. 5-7 kämppistä takaa sen että hiljaista hetkeä ei ole. Ja aina ei ole verhojakaan mitkä vetää eteen. Mikkelissä synnytin aiemmin..Oulussa tuntuu olevan eri meininki, myös vierailijoiden suhteen!

Kiitti niistä puudutevinkeistä. Pitää vielä vähän lueskella aiheesta lisää..

Mun limatulppa taitaa tulla nenänkautta ulos. Sen näköistä tavaraa pitää niistää, mut onneksi irtoaa ja kortisonisuihke auttaa

 

Eilen tosiaan olin kontrollissa niistä vauvan suoliston laajentumista, mutten kerenny tänne tulla päivittään kuulumisia, joten nyt niistä.

Kävin ensin käyrillä ja keskusteltiin sitten kätilön kanssa tosta kyljen ja keuhkon piston tunteesta, joka on nyt kokoajan. Virtsat oli kuitenkin ok, joten eivät ainakaan raskausmyrkytyksen piikkiin mene.
Käyrillä supisteli taas reilusti, ja hupenemista oli kohdun kanavassa tapahtunut, mutta sillä ei niin väliä kun en enää töissä ole.
Lääkäri oli taas eri, eli jo kolmas jonka kanssa ultrataan näitä samoja juttuja, eikä hän ollut ilmeisesti edes lukenut miksi mä siellä oon, koska alkoi heti vain kyselemään sokeriseurannasta ja siitä miten on insuliinin kanssa mennyt. Otti mitat ja virtaukset, mitkä oli ok, tyyppi nyt 2760g kun rv 34+3, eli yläkäyrillä, mutta kasvu vähän taittunut. Täysillä viikoilla olis kuitenkin yli 4 kilonen, joten käynnistellään kuulemma viimestään rv 39.
Jouduin itse kysymään että mitenkäs se suolisto, niin sitten vasta vilkasi sitäkin ja totesi vaan että vatsalaukku näyttää normaalilta (kuten on kokoajan näyttänyt) eikä hän tästä nää mitään pidemmälle, että varmaan johtuu vaan sokereista ja runsaasta lapsivedestä. Hän ei myökään puhunut enää mitään Tayssissa käymisestä, tai siitä mitä sitten jos syntyy täällä ja osoittautuu että siellä joku tukos tai ahtauma on.

Jäi kyllä ihan maku koko käynnistä Kahen viikon päästä seuraava polikäynti sokereista, silloin rv 36 ja jos olot jatkuu tälläsinä niin meinaan kyllä ilmaista, että saisi tuo käynnistysaika kyllä olla aikaisemmin. Toivoa sopii että olis sillon ultraamassa jompi kumpi näistä kahdesta ekasta lääkäristä, niin vois viel kuitenkin kattoo niitä suolia.

Mä varmaan pidätän synnytyksen jälkeen hengitystä siihen asti että vauva kakkaa ekan kerran ja tiedän et kaikki toimii

 

Supparit loppu siihen ko poistuin kotoa

Laurelii Määki oon kattonu että nokasta tulee saman näköstä tavaraa ko toisestaki päästä

Wendys Tuo on kyllä inhottavaa kun lääkärit vaihtuu.. mulla on onneks tässä raskaudessa ollu samat lääkärit joka paikassa (välillä kyllä oisin mielelläni vaihtanu..), mutta edellisissä on joka kerta vaihtunu äitipolilla. Aina sai uudestaan selittää kaiken.

 

Fiona kato youtubesta sitä one Born every minute sarjaa! Mää katon sitä nykyisin joka ilta ja voittaa kyllä synnytyskertomukset.suosittelen niitä uudempia tuotantokausia (esim.season8)

 

Pipoa aloin kans yks päivä miettimään ja saa nähdä tuleeko viime hetken paniikki sen suhteen tosin en muista tuliko haalarin mukana joku talvilakki, mut epäilen sen olevan iso. Täytyypä alkaa penkomaan kaappeja.

Supistukset tuntuu mullakin mahassa ja reisissä sekä jonkin verran selässä, mut muhun ei saa koskea koko avautumisvaiheen aikana. Haluun vain yksin kärvistellä ja selvitä. Mies parka saa istua ja kattoa vierestä.

Kohdunkaulanpuudute oli mulle ekassa ihan yhtä turhan kanssa. Ei mitään apua. Toista kertaa en suostunu kokeileen. Spinaali oli pala taivasta tokassa ja sen haluan nytkin ellei sitten tule tota pudendaalipuudutusta. Sitä voisin myös kokeilla.

Wendys, no onpa kurjaa tuollainen. Itelle jää tuollaisista niin epävarma olo

Mulle on sattunu molempina kertoina sellaiset huonekaverit, joiden vauvat on itkeny läpi yön. Itellä taas molemmat vauvat ei oo päästäny ääntäkään koko synnärillä olon aikana. Muutenkin meidän tytöt on ollu hyvin vähän itkuisia ja oonkin miettiny, että onko se normaalia, mut aika normeja niistä on kasvanu Toivottavasti tää kolmas ei oo poikkeus

Nyt näköjään alkaa yöt olemaan yhtä tuskaa. Viime yö meni muutaman tunnin unilla, kun kipuja oli joka paikassa ja asentoa sai vähän väliä vaihtaa eikä mikään ollu hyvä. Olis ihanaa saada seuraava yö nukuttua.

Nyt on myös alkanu jonkin asteiset sukkapuikkotuntemykset tuonne alapäähän, varsinkin koiran kanssa lenkillä käydessä. Jospa tuo alkais pikku hiljaa laskeutua (tod.näköisesti ei kuitenkaan)

 

Meidänkään vauvat ei oo itse heränneet öisin vielä sairaalassaolon aikana, mutta on ollu pakko ns. opettaa siihen.. herätyskello soi aina 2-3h välein syöttämään, että saatiin paino nousuun. Toivottavasti nyt ei tarttis..

Mää oon aina miettiny että miks huonekavereiden pitää jäädä siihen huoneeseen ravaamaan ympyrää öisin kun vauva huutaa eikö sitä voisi mennä sinne käytävään käveleskelemään, onhan siellä nyt enemmän lääniäkin.. vaikka oyssissa yhdessä huoneessa onkin korkeintaan kolme äitiä vauvoineen, on siinä omassakin varmasti tarpeeksi valvomista jokaiselle. Ite ainaki oon aina poistunu huoneesta kun vauva itkee jotain muuta kuin nälkää. Tulee muuten heti huono omatunto, että jos joku joutuu mun ja mun vauvan takia valvomaan.. harmi vaan mun huonekaverit ei oo jakanu samaa ajatusmaailmaa..

Taas suppailee ja maha pulputtaa.. kunpa nää nyt sais ees jotain aikaan, niin ois keskiviikkona äitipolin jälkeen ees jotain positiivista kerrottavaa

 

heh,määkään en oo yhtään niitä tyyppejä joita Pitäis hieroa tai muuta.mulla on myös sääntö että mulle ei saa puhua kun tulee supistus.mää en kykene keskittyyn siinä Sillon muuhun ja Se jotenki vaan pahentaa kipua jos pitää edes yrittää.eli miehen paikka on hiljaisena sohvalla

mää oon aina miettiny että mikä vika niissä vauvoissa on jotka itkee siellä osastolla mulla on vaan nukkuneet ja syöneet niin oon sit jotenki säälinytki niitä itkevien lasten vanhempia ku oon ajatellu että ne on heti jonku koliikin kehittäneet itselleen...

työharjottelusta pukkaa tehtävälistaa.että jos mua ei täällä maanantain jälkeen näy niin oon jossain kuolemassa stressiin