Helmikuun Helmiäiset 2016 lokakuussa

Mulle tuli hobby hallin sitteri, se rocker napper vai mikä se nyt oli niin kolmessa päivässä vaikka toimitusaika kaks viikkoo! Kerrankin positiivinen yllätys muistelin että muutama muukin tilas sellaisen.

 

Mulle tuli kans viestiä, että odottaa postissa

 

Ootteko jo hakeneet paketit? Mullekin tuli tänään saapumisilmoitus, mutta aattelin että siinä paketissa ois muita tuotteita mitä tilasin Kun rocker napperissa luki että toimitetaan aina erillisenä toimituksena.

Muoks: Katoin hobbyhallin omilta sivuilta niin siellä näkyi juurikin niin että muut tuotteet on toimitettu ja noudettavissa, mutta rocker napper oottelee vielä toimitusta. Jospa teillä on tullu nopiampaa

 

Minä en tilannut kun sen sitterin, joten kait se siellä on.

 

Maalis, sä oletkin aika kevyt muutenkin, niin varmasti helpompi välttyä köntystelyltä Mulla itsestään selvää et paino nousee yli 70kg, mutta toivotaan ettei ihan kamalasti yli. Nyt on tullu jotain 500-600g viikkotahtia paino ylöspäin ja maha vaan tuntuu kasvavan. Apua, pysähtyiskö tää joskus? Eihän se sikiön painokaan oo vielä mitään, siihenkin jos tulee se muutama kilo lisää. No stressaan varmaan painojutuista liikaa, mies ainakin oli sitä mieltä jo Mut kylhän tää ekakertalaisena tuntuu niin hämärältä, kun ei pysty hommaa hallitsee ite yhtään..

Mä menin tilaa 56cm toppapuvun uutena, ei varmaan fiksuin ostos kun käyttöaika on lyhyt eikä ilmanenkaan ollu. Muttakun oli niin ihana! Ehkä tää törsäys loppuu viimestään, kun rahatkin Tosin sitä babys only -lämpöpussia havittelen edelleen uutena, lähinnä kun ei oo käytettynä näkyny.

 

Nyt kun rahasta tuli puhe niin vielä kysymys, et miten te jaatte miehen kanssa vauvaan liittyvät hankintakulut? Vai meneekö joltain yhteiseltä tililtä? Tuntuu vaan et nainen kuitenkin yleensä se, joka enempi hössöttää ja niitä hankintoja tekee

 

munki pitää pian tilata Se 56cm toppapuku uutena ku ei tunnu mistään löytyvän.mutta oletan että sen saa sit helposti myös myytyä ku niitä niin vähän kirppareilla tarjolla

rahajutuista.mies makso kärryt ja minä ostelen vaatteita. Pinnasängyn maalit plus patja ja sitteri ja itkuhälyttimet kai vielä puuttuis ja niitä harsoja.kaukalo saadaan.ostellaan yhdessä varmaan pinnasänkyyn tarvittavat jutut ja minä metsästän omilla kirpparilta tuon sitterin ja hälyttimet. Eli suunnilleen ehkä puoleksi tai jotain meillä on kaikki hankinnat niin edullisia että ehkä Pitäis tarkemmin laskee jos ostettais jotain tosi kallista. Meillä oli eksän kans hyvä rahasysteemi mistä ei koskaan tarvinnu tapella.kummallaki oli omat tilit ja sit oli yhteistili.yhteistilille laitettiin aina 75% omista tuloista ja loput oli omaan käyttöön ja niillä sai tehdä mitä huvitti.yhteistilitä sit kaikki yhteiset menot.nykyisen miehen kans ei oo vielä yhteistiliä niin on nyt vaan näin suunnilleen sovittu et kuka maksaa mitäkin

 

Neuvola oli hyvin pikainen, paineet hyvät, paino noussu n. 500g/viikko ja tosiaan uus kymmenluku pyörähti vaakaan paino noussu nyt 6kg ja max. 12kg tavoittelen, kun ei se aikaisemminkaan oo sen enempää noussu. Tosin mun ruoka-annokset on nii suuria, ettei oo ihme, että paino nousee lääkärissä kaikki ok ja työntekoa sain jatkaa. Harmi, kun päivät on nii erilaisia. Välillä jaksaa hyvin ja välillä taas tuntuu, että ois parempi olla makuuasennossa koko päivä. Noh, päivä kerrallaan eteenpäin.

Rahoista, meillä on omat tilit ja rahat, mut suurinpiirtein maksetaan kaikki puoliks. Tosin kyllä se niin menee, että minä hommaan suurimmanosan lasten vaatteista ja mies osallistuu, jos pyydän. Mut eipä se oo nii justiinsa meillä

 

Meillä on molemmilla omat tilit ja lisäksi yhteinen "ruokatili", johon aina laitetaan miten milloinkin rahaa ihan pelkkiin ruokaostoksiin. Meillä mies on kuitenkin se "leiväntuoja", kun itse olen työttömänä, joten mies maksaa asuntolainan lyhennykset, vastikkeet ja enimmät muutkin "kiinteät menot". Minä sitten makselen omien laskujeni lisäksi lasten vaatteet ym. mitä tarvitsevat ja mies auttaa jos tarttee. Oon muutenkin meistä se järkevämpi rahankäyttäjä, joten on parempi että ne "ylimääräiset" rahat on mun tilillä mun käytössä, kuin miehen extempore-ostosten armoilla
Viime raskaudessa meille (lue: mulle) iski kunnon kriisi vauvan hankinnoista kun mies ei tajunnut ettei niitä voi jättää kaikkia viime tinkaan. Niinpä mun maksettavaksi jäi suurin osa.. Nyt sovittiin niin että mies makselee isompia, kuten kaukalon ja telakan, ja välillä sitten sujauttelen hänen laskupinoonsa noita pienempiäkin. Suurin osa tulee kuitenkin nykyään ostettua netistä kun valikoima on laajempi ja on helpompi etsiä tarjouksia kuin kivijalkakaupoissa

Mun oli muuten pakko käydä ihan mielenkiinnosta hakemassa tuo hobbyhallin paketti postista ja rocker napperihan siellä odotti! Eli se toinen paketti, mitä ei oo vielä lähetetty, onkin ne muut ostokset joiden toimitusajan piti olla 3-4 päivää
Niin ja tosiaan; hain, kokosin, testasin ja rakastuin Muistelin että tuossa ois ollu joku systeemi millä ton sais pieneen tilaan kasaan, mutta eipä ollutkaan joten tuolla tuo taitaa nököttää olohuoneen nurkassa helmikuuhun saakka

 

Mun jatkuva nälkä on muuten kadonnut jonnekin lounas ei maistunut ja pärjäsin aamupalasta päiväruokaan yhdellä leivällä, enkä ton lämpimän ruuan jälkeen oo mitään syönyt. Vielä pari päivää sitten olin koko ajan syömässä jotain pientä ja illat meni napostellessa. Närästys on silti iltaisin aivan kauheaa vaikken ois moneen tuntiin mitään syönyt. Ja nyt tottakai iski nälkä kun hampaat on jo pesty

 

Heipat sairauslomalta joka jatkuu. Kuukaudeksi yritän sitten vielä mennä töihin. Mulla katos päästä just kaikki mitä ootte keskustellu tai kysyny ja mihin aattelin kommentoida. Joten omaa napaa: Vauva on alkanut liikuskella enempi tai sitten sekin stressasi töihin paluuta. Ihan yöunet välillä meni töitä pohtiessa. Supistuksia on ja kiristyksen jälkeen jää polte lantioon mutta nää menee aina ohi kun saa kotona tauottaa töitänsä. Ennenaikasuutta en pelkää ja paikat olikin kunnossa pinnasänky on maalattu mutta kokoamatta. Teen senkin kyllä salaa vielä kun mies ei haluais sitä vielä nurkkiin isyyspakkaus on myös kokoamista vaille valmis isänpäiväksi.

Hauskaa alkanutta torstaita kaikille!!!

Keijunkainen ja Hippo 26+3

 

Keijunkainen minä olen kans isyyspakkausta koittanut miettiä ja kasata

Kaikkea kivaa tulevalle ensi-isälle.

- teen pakkauksen työkalupakkiin tai muuhun "miehiseen" laatikkoon

-viski pullo johon vaaleanpunainen rusetti tms jos tulee tyttö, ja olikos se nyt sitten konjakki mitä juodaan jos tulee poika.

-muki iskä-tekstillä

-parran ajo välineet, ettei sänki kutita vastasyntynyttä halaillessa

-särkylääkettä ja suppoja isille ja vauvalle

-sikareita, no joo, mies ei polta. mutta vanha perinne..

-erotiikka lehti synnytyksen jälkeistä aikaa ajatellen?? En tiedä kehtaanko mennä ostamaan

-ja tietysti korvatulppia, lempikarkkeja, energiajuomaa

-pyykkipoikia ja kumihanskat!!

Oisko vinkkejä mitä muuta vois laittaa??

 

Mä laitoin isyyspakkauukseen sen Vauva: Omistajan opas-kirjasen ja lisäksi iskä t-paidan. Juurikin noita yllämainuttuja tilpehörejä oli myöskin

 

Minäki kasasin isyyspakkauksen kun tokaa ootettiin En muista ihan tarkkaan mitä kaikkea siellä oli, mutta ainakin essu "maailman paras isi"-tekstillä ja tutti ja tuttipullo "Isin prinsessa"-tekstillä. Nyt en tiiä jaksanko alkaa tekemään, mutta ton vauvan omistajan oppaan aattelin laittaa ukolle joululahjaksi

Mua itkettää. En tiiä miksi

 

Mullekkin tuli postissa tilaamani tuotteet. Kyllähän se ihan mukavilta vaikutti, tilasin sen Skip hopin giraffe safari seinätarran ja torkkupeiton, sekä Rätt starin oranssin norsureunapehmusteen pinnikseen ja sellasen lakanasetin.
Pinnis jäi nyt kyllä kasaamatta, tuntuu vaan liian aikaiselta. Samoten en halua kaukaloa saatika vaunuja tänne pyörimään. Pelot on edelleen läsnä, jotain uskaltaa ostaa kuhan ne saa kaappiin piiloon. Vaunut käydään nyt ostamassa kyllä, kaupassa lupasivat säilyttää niitä joulun yli.

Mulla on joulutortut uunissa, tuoksuu valmiilta, lähen syööömäääään!

 

Hei se baby blues sarjakuva on kans hauska.siinähän on muistaakseni eka kirjassa yks lapsi ja toisessa tulee sit toinen.mulla oli se isyyspakkauksessa ku kuopusta exän kans ootettiin.

Ai niin,tuli mulle kyllä vähän köntysolo ku tein eilen perhejumpassa kärrynpyörän Jotenki ei vaan sujunu ihan niinku ennen

 

voi nyyh. kattelin eilen jostain syystä youtubesta sellasii videoita missä lapsi syntyny näillä meidän viikoilla. Olikohan viikolla 24 tai jotain. oli aivan ihania ku kaks videota mitä katoin oli sellasia et siinä näytettiin aivan alusta ja siihen asti ku se vauva täytti vuoden. ihan mahdottoman pienestä ne jaksoi kasvaa <3 Että jos ei oo päivän nyyhkimiskiintiö täynnä niin suosittelen noita iltasaduksi (Tosin mää oon nyyhkiny youtuben löytökoira saa kodi videoillekin vaikken edes tykkää koirista, enkä ees oikein tiiä miten oon niitä päätyny kattomaan. ja sen jälkeen oon ollu varma että pitää hommata koira )

tuo oli ihana

edit. jee, määki oon päässy jo 23 viikolle

 

Ai mitä Maalis teit?!?! Kärrynpyörän? ei tulis mieleenkään!!

 

no Se kuulu siihen temppurataan jospa Se vauva vaikka käänty oikeinpäin

 

Argh, näen vieläkin punaista kun joku ees mainitsee kärrynpyörän Mun kropasta taitaa puuttua joku osa kun en oo ikinä sitä oppinut.. Ala-asteen liikuntatunnit jätti hirveät traumat muutenkin kaikkeen "julkiseen" liikkumiseen, kun olin aina isompi (en kuitenkaan lihava) ja kömpelömpi kuin muut. Vieläkin lenkilläkin käydessä tuntuu siltä kuin kaikista ikkunoista osoiteltaisiin ja naurettais mulle..
Mutta joo, hyvä että joillakin liikkuminen vielä sujuu! Musta ei taitaisi enää olla edes juoksemaan kun pieni kyykistelykin saa supparit aikaan.

Täällä on koko päivä maattu sohvalla takan edessä, viltin mutkassa ja villasukat jalassa. Ihanan talvinen pakkaspäivä, luntakin vähän tihutteli Oudon seesteinen olo.

Tuossa selailin taas vanhaa ketjua kuopuksen odotusajalta ja tajusin taas sen miten erilailla oon kokenut tän raskauden. Onhan tässä tietenkin ollut paljon muutakin mietittävää; mummon kuolema, äidin sairastuminen, veljen ja veljentytön ongelmat ja miehen siskon tilanne. Eli ei ihme ettei raskaus oo ollut päällimäisenä mielessä koko aikaa.
Onko muut useamman lapsen vanhemmat huomanneet, että kerta kerralta raskausajasta ja vauvan tulosta on vähemmän innoissaan? Siis innoissaan tottakai kumminkin, mutta eri tavalla. Tuota vanhaa ketjua lueskellessa tajusin, että viimeksi olin näillä viikoilla jo pessyt vauvan vaatteita, viikannut ne lipaston laatikoihin, ostanutkin sen lipaston ja koonnut hoitopöydän. Sairaalalaukunkin sisältöä jo silloin suunnittelin. Nyt tuntuu etten ees niinkään odota sitä pikkuvauva-aikaa ja oonkin jo raskautta yrittäessä sanonut ettei mulla mitään vauvakuumetta ole, vaan haluan lapsen. Odotan minkälainen persoona hänestä tulee, millaisen paikan täyttää perheessämme ja miten uusi arki lähtee muodostumaan. Sellainen vauvan nuuskuttelun odottaminen ja pumpulipilvessä elely on jäänyt kokonaan välistä. Välillä toki tulee niitä "innostumisen hetkiä", mutta suurimmaksi osaksi tää on vaan tällaista käytännön asioiden hoitamista.

Katkeroiduin myös hieman aiemmalle itselleni, joka kirjoitti rv28 seksielämän olevan ennallaan. Joo, ei ole nyt. Oon iltaisin niin väsynyt että ajatuskin jostain, hyi, läheisyydestä, haukotuttaa. Maha tuntuu olevan tiellä, eikä tuo sheivailun loppuminenkaan tee oloa ainahaan haluttavammaksi. Mies kyllä jaksais innostua, mutta koen helpommaksi kääntää kylkeä ja "tekokuorsata". Ehkä tää tästä loppua kohden..

Ensi viikon lääkärineuvolassa mun on kyllä jo pakko kysyä näistä päänsäryistä, jotka tuntuu nykyään vaivaavan aamusta iltaan. Oikeastaan eivät nykyään edes vaivaa, koska päänsärky tosiaan on jatkuvaa ja siihen on jo jotenkin turtunut. Niitä hemmetin kipinöitäkin lentelee näkökentässä koko ajan ja vannemainen kipu rintalastan kohdilla aaltoilee päivästä toiseen. Lisäksi se kasvukontrolliasia.. Huoh, jaksankohan edes siitä enää tingata. Huoli on kova, kun mitään varmuutta tämän tulokkaan koosta ei ole. Viime raskaudessa mulla oli Sf-mitta näillä viikoilla jo 26cm, eli lähenteli yläkäyrää, kun vauva taas vastasi mitoiltaan 9 päivää viikkoja pienempää. Turhaan siis sitäkään seurailee. Sf-mitta ei taida monissa maissa olla enää edes käytössäkään, koska sen on todettu olevan niin epämääräinen mitta. Pitäisi kai vaan luottaa siihen että lääkärit tietää mitä tekee..

 

Oli silloin aikaisemmin puhetta syntymäpainoarvioista ja siitä kuinka vaikea niitä on vielä näillä viikoilla ennustaa. Muistin että raskauskiekko.fi :ssä on kasvukäyrä, joka näyttää hajonnan syntymäpainoarviosta. Tuosta käyrästä huomaa kuinka suuri haarukka on.

Muoks: Jaha, tuo sivusto olikin jotenkin uudistunut sitten viimekäytön, enkä ainakaan itse saanut yksilöllistä kasvukäyrää piirtymään viikkojen ja painoarvion mukaan..

Vielä yksi muokkaus Rekisteröityminen auttoi.

 

kyllä mää ainaki oon huomannu et mitä enemmän lapsia,sitä enemmän siinä sivussa menee myös raskaus. En tiiä kultaako aika muistot mutta musta tuntuu et Sillon esikoisesta sen raskauden tiedosti aivan kokoajan ja sitä ajatusta vaali ja hello jatkuvasti.nyt mää välillä vieläki herään niin että tavallaan oon unohtanut sen raskauden.toki iltaisin monesti tunnustelen vauvan liikkeitä jne mutta enemmän ne ajatukset on noissa isommissa lapsissa.

ja ainaki toisesta lapsesta mulla meni sit synnyttyäkin enemmän aikaa tutustellessa ku tietty siinäki sit kovasti mietti esikoista ja että kaikki olis tällä hyvin.sit ku alko arki asettua uomiin sitä rakastu siihen pikkupalleroon lopullisesti.jotenkin noin oletan sen menevän tälläkin kertaa

 

Imn, mulla toisaalta vähän saman tyyppisiä fiiliksiä, varsinkin tästä raskausajasta. Jotenkin tää raskaus jo kyllästyttää ja voisin ottaa jo sen vauvan syliin. Tänään just peilistä katoin ja huokailin, että maha on nii iso, että ahistaa ja haluisinkin jo aiitä eroon. Tosin edellisissäkään en oo kauheen aikasin mitään erikoista laittanu esille, mut sillon on ollu joku suunnaton pelko ennen aikaseen synnytykseen tai lapsen kuolemaan. Nyt jotenkin oon muka niin varma, että tämä raskaus kestää loppuun asti.

Aina oon myös aatellu, että ahdistun ajatuksesta, kun tiiän raskauden olevan viimeinen, mut nyt jotenkin on sellanen olo, että ihanaa jos tää on viimeinen. Vauva-aikaa ja vastasyntynyttä tuun varmasti ikövöimään, mutta tätä raskausaikaa en toivon mukaan.

Maalis, sää oot yhtä tehokas, kun mun ex työkaveri, joka teki kärrynpyöriä loppuun asti. Ite en sais tällä hetkellä varmaan jalkoja irtoamaan edes maasta

Mun hb oli muuten laskenu pykälällä. Eipä oo obsidan auttanu yhtään vaikka oon syöny joka toinen päivä yhtä ja joka toinen kahta tablettia. Täytyy vaihtaa johonkin muuhun, olikos se maltofer niinä tippoina? Jotain jytympää ainetta tarvis.

Mulla on motivaatio töiden suhteen hävinny tyystin. Nyt jo valmiiks vit**taa maanantai ja uus viikko, ois nii ihana jäädä kotin ja olla vain. Eihän töitä oo enää ku max. 2kk ja tuskin sitäkään, mut jotenkin haaveilen jostain saikkupäivistä, että sais olla vaikka viikon pois

Alisa&Hippu 26 POKS

 

Ihanaa etten oo ainoa joka unohtaa välistä koko raskauden. Ja juuri tuo peiliin tuijottelu ja "oispa tää jo ohi"-huokailu kuulostaa niin tutulta. Ajattelin jo lähteä tutkituttamaan pääni kun en osaa enää edes potea huonoa omaatuntoa tästä "tunteettomuudesta" kai sitä nyt myös tiedostaa sen kuinka nopeasti pikkuvauvavaihe ja vauvavuosi on ohi. Ei tule sitten niin haikea olo kun tietää jo valmiiksi kuinka lyhyt aika se on ja että sen jälkeen se todellinen kasvatus lapsen yksilölliset tarpeet ja persoonan huomioiden vasta alkaa. Jotenkin näin koitan itselleni asian järkeillä. Kuten jo sanoinkin, en enää odota pelkästään vauvaa vaan lasta

 

Jaahas. Siitä onkin aikaa kun minä olen täällä ilmoittautunut. Taisi olla jossain viikkojen 10-12 tietämissä. Tänään alkaa siis 26. raskausviikko. Ahkerasti olen teidän juttujanne kyllä seuraillut.

Meille on siis kolmas tulossa. Isommat ovat jo koululaisia. Todella innoissani olen tästä "iltatähdestä", vaikka raskaus ei ihan niin ihana asia olekaan. En siis haluaisi olla päivääkään raskaana, vaan saada tämän lapsen nyt heti tai mielummin eilen. Mulla on ikäviä selkäkipuja ja myös kipeitäkin supistuksia. Supistukset eivät onneksi tee mitään hallaa alakerrassa. Kahden viikon välein ultralla kuitenkin asiaa seurataan. En siis asu Suomessa tai ole suomalaisessa neuvolasysteemissä, joten tällainen "palvelu" on ihan normaalia. Selkäkipujen takia käyn osteopatiassa, fysioterapeutilla ja hieronnassa viikottain. Haluan pysyä työkuntoisena synnytykseen saakka, mutta katsotaan nyt miten mamman käy. Näistä selkäongelmista vielä sen verran, että kun aina sanotaan että hyväkuntoisen on helpompi odottaa, niin ei se aina niin mene. Minulla vahvat lihakset (harrastan painonnostoa) jumittaa ihan hulluna ja selkäkivut johtuvat siitä. Niitä sitten yritetään löysäillä kaikin keinoin. Parhaiten tuntuu kuitenkin auttavan fyssarin tekemä teippaaminen, joka ei sinänsä pehmennä mitään.

Hankinnoista täällä on paljon puhuttu. Mä en ole vielä hankkinut mitään muuta kuin 50 & 56 cm vaatteet jotka toin pari viikkoa sitten Suomesta. (Teillä on siellä hyvät valikoimat. Oikeesti.) Muuten valmiina on kellarin uumeniin unohtunut vauvan amme ja vierasvarana säilynyt sitteri. Kaukalon ja 2 sänkyä saan käytettynä. Hoitopöytä tulee kirjahyllyssä olevalle kirjoitustasolle. Uutena ostan lähinnä vain vaunut ja auton, että onhan siinä sitä ostamista ihan tarpeeksi. Vaunut tulevat parissa päivässä ja auton toimitusaika on 2 kk, että vielä ehtii. Ja kaiken maksaa mies niinkuin on maksanut jo 5 vuotta. Mun työ on enemmänkin harrastus noin niinkun rahan tulon kannalta. Jos asuttaisiin Suomessa, olisi tilanne varmaan toinen.

Talvivaatteita en ole vauvalle hankkinut enkä hanki. Kahden edellisenkin kohdalla jäivät tyystin käyttämättä. Untuvapusseilla mennään tämä talvi. Mulla on (tai siis kohta on) niitä kaksi eri kokoa. Toinen on kaukaloon ja toinen vaunuihin. Edellisen talvivauvan kohdalla laitoin ne alussa molemmat päällekkäin vaunuihin, kun vaunuissa oli hyvin tilaa. Jätin ulommaisen pussin kyllä auki, koska muuten olisi ollut vauvapaistia tarjolla. Niin lämpimiä nuo untuvapussit ovat. Ainoat ulkovaatteet olivat ohut myssy ja tumput. En koskaa siirrellyt vauvaa kylmässä esimerkiksi kaukalosta vaunuihin, joten minkäänlaista tarvetta talvipuvulle ei ollut. Mutta nämä ovat makuasiaoita. Joku tykkää vauvan pukemisesta ja riisumisesta. Mä tykkään nopeasta lähtemisestä.

Täällä Keski-Euroopassa on muuten tapana, että vauvalla on pinnasängyn lisäksi oleskelutiloissa oleva ns. "ensisänky" ja tämä on kyllä kätevää. On kiva pitää vauvaa lähellä päiväsaikaan. Nämä ensisänkyt ovat yleensä vielä pyörien päällä, eli niitä on helppo siirrellä tarpeen mukaan. Jos olisin Suomessa, niin vuokraisin tuollaisen Vaavisängyn, mutta nyt täytyy tyytyä vähän järeämpään versioon.

Synnyttäminen täällä poikkeaa Suomesta monellakin tapaa. Esimerkiksi sairaalan saa vapaasti valita itse. Mulla myös oma gyne hoitaa synnytyksen. Kätilö ei myöskään hoida montaa synnytystä yhtä aikaa vaan on koko ajan tarvittaessa apuna. Sairaalakin muistuttaa enemmän hotellia kuin sairaalaa. Olenkin sanonut, että vähintään viisi päivää olen sillä lomalla passattavana! Ja siis viisi päivää on ihan standardi alatiesynnytyksen jälkeen. Sektiosta ollaan yleensä pidempää.

Se mistä voinkin sitten olla teille kaikille aidosti kateellinen on äitiysloma. Mulle sitä suodaan 14 viikkoa... Lisäksi olen ilmoittanut syntymättömän vauvani jo päiväkotiin enkä edes tiedä saanko paikkaa.

Mulla vauva muuten kääntyilee ihan päivittäin. Välillä monottaa rakkoon ja välillä navan yläpuolelle. Ultrassakin on joka kerta eri päin. Joten en vielä tässä vaiheessa vedä tästä mitään johtopäätösiä lopullista asentoa ajatellen.

Nyt pitää lähteä torille ruokaostoksille! Mukavaa viikonloppua kaikille!