Helmikuun helmiäiset 2016 *elokuussa*

Äiti seiskanelonen me jäätiin viime raskaudessa np-ultrassa kiinni ja downin riskiluku oli 1:14. Riskiä nosti toki turvotus jota oli 4,2 mm. Käytiin silloin istukkabiopsiassa ja kaikki oli hyvin. Kovasti voimia tulosten odotteluun! Tiedän mikä myllerrys siellä pään sisällä käy ja se on ihan kamalaa! Meillä on to ultra ja pelottaa että sama kakka on taas edessä

 

Fiona Etippä youtubesta vaikka hakusanalla "babys heartbeats" tai jotain niin hoksaat ton laukkaäänen siinä kuuluu jännästi kaks erilaista ääntä rinnakkain, vaikea selittää.

 

Minema, IMN, kiitos tsempeistä. Aika on vähän kuin pysähtynyt paikoilleen. Onhan niitä tietenkin pelottavampiakin lukuja. Ei auta kuin odotella.

Ja jokainen raskaus on kuulemma omansa eikä aiempi kohonnut riski tarkoita toistuvaa riskiä. Eli tsempit Minema ultraan!

 

Fridi, voi surku että piti käydä noin Voimia!

Mulle iski tänään joku kriisi päälle.
Yritän syödä terveellisesti ja monipuolisesti, mutta paino vaan nousee. Normaalipainoinen olen muuten, mutta nyt tuntuu että olen oikea pyllerö. Painoa tullut n.4kg, maha pullottaa niinkuin raskaus olisi paljon pidemmällä. Haluaisi peitellä mahaa.. Vauva on niin odotettu ja rakas jo nyt, tuntuu oudolta tuntea tällaisia tuntemuksia. En muista kuinka aikaisin muiden lasten kohdalla maha kasvoi, mutta ei tainnut tällaista olla. ( jos tämä vauva olisikin meidän toiveiden prinsessa, ehkä tyttöraskaus on erilainen??) Migreeniäkin yrittänyt jo 2 päivää, Panadol ei auta..
Täytyy keksiä joku liikuntamuoto, huomaan että supistelee herkästi. Hevosen lähetin jo sijaiskotiin vuodeksi, kun ratsastus aiheutti supisteluja.

Hieman masentava päivä kai

13+3

 

Laurelii Mullakin on ollut noita epätoivon hetkiä. Vaikka paino onkin laskusuunnassa niin silti näytän jotenkin kauhean pullerolta kun kohtu nousee jo niin esille, muttei kuitenkaan sillä lailla että kukaan tuntematon välttämättä vauvamahaksi tunnistaisi. Ja normaalipainoinen olen minäkin..
Aiempien raskauksien kilot on olleet niin tiukassa ja vatsanahka löystynyt, että pelottaa jo valmiiksi miltä näytän vaikkapa ensi kesänä jospa tissit ees selviäisi tästä(kin) raskaudesta kunnialla.

 

ARGH!! Siis voiko tässä vaiheessa raskautta jo olla pidätysongelmia?! Mulla on jo muutaman viikon tullut lähes poikkeuksetta pissat housuut aina kun aivastan ennen ei oo tämmöstä ongelmaa ollut ja lantionpohjalihaksetkin on varmasti kondiksessa. Painaako sitten kohtu jo niin paljon rakkoa? Mulla kohtu tuntuu jo tuossa kolme sormenleveyttä alle navan.. Pirun nolo vaiva, vaikkei sitä pissaa ihan litratolkulla lorahtelekaan, mutta pelkään että muut haistaa..

 

Nt-ultra takana ja kaikki hyvin, onneksi. Mun olis kyllä pitäny hörpätä joku sokerimehu ennen ultraa, kun napero nukku niin sikeästi paikallaan, että vasta kunnon tökkimisellä heräs kääntämään kylkeä

Paino on tullu viimeisen kuukauden aikana alas 4,5kg mutta se ei onneks haittaa, kun kuitenkin saan syötyä suht normaalisti ja lähtökohtaisesti tätä omaa massaa on ihan riittävästi.. Työkaverit vaan manailee, että miten mä voin kutistua vaikka vattan pitäis ennemminkin vaan kasvaa

 

musta noi seulat on kyllä oikeesti maailman typerin keksintö.ne vaan kertoo todennäköisyyksiä suurentuneisiin riskeihin ja kyttää muutamaa vammaryhmää.turhaa huolta aiheuttavat eivätkä takaa sen kummemmin tervettä kuin sairastakaan lasta

 

Moikka, mut voisi kans lisätä listaan, ei ole näköjään päivittynyt

La 23.2 PRS*1.lapsi.*28*tyks

 

Maalis Onhan toisaalta noinkin, ja siksi onkin hyvä että seulat on vapaaehtoisia toisaalta taas seulijen perusteella voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin joista saadaan jo hiukan varmempaa tietoa. Tietenkin synnytyksessä ja sen jälkeenkin voi vielä ilmaantua jotain, mutta mun mielestä on hyvä että nykyään noitakin asioita tutkitaan, jotta vanhemmat osaa sitten varautua tulevaan

Myös sekin, että kaikki tutkimukset mitä nykyään tehdään, on sitten eteenpäin tulevaisuudessa. Ehkä meidän lapsille osataan tehdä jo paljon tarkempia seulontoja.

 

Hei taas!
Frid, otan osaa. Voin vaan kuvitella mitä käytte läpi. :/

Mua on alkanu ahistaa koko vauva. Odotettu ja toivottu rakkauspakkaus tämä on, mutta mitä enemmän mietin raha- ja asuntotilannetta, sitä enemmän ahistaa. Ei tänne kaksioon mahdu vauvan tavaroita.
Ollaan ostamassa omaa asuntoa, mutta lainasta ei oo tietoakaan. Vuokra-asunnot on niin kalliita ettei oo järkeä muuttaa kalliimpaan.
Oon jättäny jatkuvan vauvan oottamisen myöhemmälle. Ärsyttää kaikki Ultraki on niin pitkän ajan päästä etten jaksa oottaa, eikä mahakaan näy. Läskit vaan pömpöttää raskausmahana. kuitenki paino on pudonnu 2-5kg riippuen punnitsemisen ajankohdasta.
Oon maailman huonoin oottamaan mitään. Haluan kaiken heti nyt! jos sen asunnon sais niin voisin alkaa tavaraa hommaamaan.
Tämmöstä tänään. Kiitos ja anteeksi.
Girahvi 11-0(!)

 

multa on vaan ainaki aina vähintään toiseen kertaan kysytty ku oon sanonu etten halua osallistua noihin että alkanu jo kokemaan melkein painostuksena sen.

Ja kun minusta Se on vähän vaarallistakin että ihmiset noiden seulojen tulosten jälkeen huokaisee helpotuksesta että huh ei tullu Down vauvaa meille.sitten kun siellä synnytyksessä Se pikkuinen Down vauva syntyy,on sopeutuminen paljon hankalampaa kun Se mahdollisuus on sysätty pois mielestä jo aikoja sitten.

että kehoitan omaan ajatteluun tässä(kin) asiassa

 

girahvi Muakin ahdisti asuntoasiat kun kakkosta ootettiin.. Asuttiin vuokrakolmiossa, jossa toinen makuuhuone oli todella pieni. Ehkä 7-8 neliötä, joten sinne ei todellakaan ois kahta lasta mahtunut.. Meidänkin makuuhuone oli sellainen loukko, että mittanauhan kanssa pyörin siellä iltaisin kauheassa stressissä. Sitten kuin tilauksesta, mies saikin vakituisen työpaikan paria kuukautta ennen laskettua aikaa ja saatiin asuntolaina. Kun tyttö oli 6vrk:n ikäinen, käytiin katsomassa tätä nykyistä kotia Meidän neiti onkin käynyt hoitelemassa pankkiasioita jo sairaalasta kotiutumista seuraavana päivänä Oli melko hektistä aikaa, kun tila oli kortilla ja vihdoinkin löytyi sopiva asunto..

 

Maalis Onhan se noinkin Näissä asioissa on niin monta puolta.. Eikös muuten rakenneultrakin ole osa seulontoja? Tai ainakin ne tiettyjen rakenteiden tarkastelut, aivot, sydän jne.? Noissa seulontalapuissa oli yhtenä osana rakenneultra.

Minä en ensimmäisestä lapsesta osallistunut seulontoihin, koska mulle ei kukaan kertonut (!!) mitä ne seulonnat on. Multa kysyttiin asiasta silloin jo puhelimessa ekaa neuvola-aikaa varatessa, ja koska kysymys tuli sellaisena nopeana sivukysymyksenä, niin vastasin vain "en osallistu". Luulin että se on joku vapaaehtoinen tutkimus, vähän kuin rokotetutkimukset tai jotain.. Ei kukaan tyhmälle kertonut

Kun äitini odotti mua, tai oikeastaan ketä tahansa meistä sisaruksista, häntä varoiteltiin aina vaikeasti vammaisesta lapsesta.. Siihen aikaan ei siis ollut muita tutkimuskeinoja kuin ultra ja lapsivesipunktio. Syy noihin epäilyihin oli vain se, että kasvoimme käyrien alapuolella, vaikka äitini pitäisi diabeetikkona saada isoja lapsia. Ultrien jälkeen sitten oli tehty punktiot, joissa taas on omat vaaransa, ja veljeeni piikki oli osunutkin. Onneksi aiheutti vain supistuksia, eikä muuta. Ja terveitä lapsia ollaan siis kaikki kolme oltu Äiti vaan on turhaan aina valmistautunut vammaiseen lapseen..

 

onhan ne seuloja ultratkin.mutta niihin minä osallistun että näen vauvan ja en minä näe mitään pahaa siinä että rakenteita katsotaan ja mittaillaan,ne kun ovat siinä nähtävissä eivätkä vain epämääräisiä veikkauksia

niin ja vielä tuokin että noiden veikkausten perusteella ihmiset menee lisätesteihin joissa keskenmenon riski.minusta Se on tosi hurjaa

 

Täällä alkaa vartalokriisi helpottaa! Tuntuu, että turvotus on ihan selkeästi vähentynyt ja vatsasta tullut sellainen timmimpi.
Vatsaa on myös kutittanut nyt jo muutamana päivänä ja mietin pompsahtaisiko se jo kohta esiin? Ei minua siis tuo vauvamaha haittaa mutta se alkuraskauden turvotus ja läskiolo oli ihan kamalaa.

Eilen vasta havahduin, että jestas, nyt sitä ollaan sitten toisella kolmanneksella. Että kolmasosa tästä raskaudesta on nyt jo ohi!
Aika tuntuu menevän toisaalta nopeasti ja toisaalta niin kovin hitaasti.
Odotan jo tosi malttamattomana syyskuussa tulevaa rakenneultraa. Toki nähdäkseni että vauvalla on kaikki ok mutta toivon että saamme tuolloin tietää myös tulokkaan sukupuolen.

Tällä hetkellä ei ole oikein tyttö- eikä poikaoloa. Toivon ehkä enemmän tyttöä, mies taas poikaa. Toki ihan sama, kumpi tulee niin vauva on silti aivan yhtä toivottu ja rakas!!
Oireet viittaisi uskomusten mukaan tyttöön (mielihalut, finnit, mielialanvaihtelut, sikiön korkeat sykkeet yms.) mutta molempien suvut on kyllä enemmänkin miesvoittoisia.
Odottaako teistä kukaan muu yhtä innokkaasti jo, että saisi tietää vauvan sukupuolen?

 

Hei ! Joko on mahoissa alkanut näkyä muutosta? Minä nimittäin ajattelin että ei vielä vähän aikaan, mutta kun yritin farkkuja laittaa jalkaan niin ei sitten nappi mennyt millään kiinni. Tarkemmin kun peilistä rupesin katsomaan niin oho johan se alkaa pikkuisen näkyä. Tosiaan normi päivinä kuljen aina löysissä housuissa, että farkkuja harvemmin käytän. Kävin nyt sitten ostamassa ensimmäiset mamma housut.
Pahoinvointia ja oksentelua mulla on vieläkin
Pikkuista innolla odottaen rv13+5

 

makrilli Mulla on ollut mammahousut käytössä jo rv7-8 saakka, ihan mukavuudenkin takia kun omat alkoi kiristää.. ja masu on näkynyt jo muutaman viikon, kuvailun aloitin jo rv9 kun oli nii selkeästi edessä.

karhukopla Minä todellakin odotan sukupuolen selvittämistä! se kumpi tulee vaikuttaa myös siihen että aletaanko etsiä uutta kotia.

Tänään poksuu jo 14+0! <3 sen kunniaksi lähen vähän hypistelemään minivaatteita

 

Maha alkaa näkyä! Tai sit vaan kuvittelen. Aamusta tää on ollu suhteellisen normi, illasta vasta turvonnut, mutta tänä aamuna maha oli selkeästi isompi mitä yleensä. Ukolla varmaa menee hermo kohta ku joka välissä käsken kokeilemaan että onko se kasvanut.... työhousut alkanu puristaa ikävästi.

Mulla on tyttöolo enkä malta oottaa että saan selville onko näin todella!

12+0 (12+3)

 

Mie taas tosiaan oon käyttäny löysiä housuja ni ei oo tullut mahaa ajatelleeks Nyt on tällä viikolla ollut ihan hurjat kivut vatsassa. (kohtu kasvaa) Me ei nähä miehen kanssa kun viikonloppuisin ja nyt ei olla nähty 2 viikkoon niin hän jo ihan innolla oottaa ku kerroin et masu ruvennu kasvamaan. Meillä ei sukupuolella väliä kaikkein tärkeintä on meille että lapsi olisi terve.
Ooon kyllä päivä päivältä enemmän innoissani, koska olen niin lapsi rakas ihminen.

 

Maha turvotukset on ollu jotain ihan järkyttävää tähän mennessä ja nyt vissiin alkaa pikkuhiljaa helpottaa, vielä röllöttää pikkaisen, vauvamahaa ei ole koska vatsan saa vedettyä sisään totaalisesti.
Sitä oikeaa vauvamahaa odotellessa..

Sukupuoli täällä on yksi ihan totaalinen odottaja joka haluaa tietää. Siis todella haluan. En käsitä ihmisiä jotka malttaa odottaa synnytykseen Tyttöolo on edelleen molemmilla, mulla on vissiin rakenneultra vasta lokakuussa eli pitkä on odotus.

IIK. Huomenna ois np-ultra, ja nään edelleen painajaisia. Hermostuttaa ihan vietävästi. Lisäksi oon lukenu keskusteluja missä onki kaikki menny pieleen. Jännittää ihan hirveästi. Lisäksi se on vasta kahdelta niin ei pääse aamustakaan. Joutuu odottamaan. Onneksi meen töihin ja siellä on turkasesti hommia niin ajatkset saa muualle.

Rinnat räjähtää. Siis ne on niin isot ja kasvaa vaan. Ei mulla näin posahtanu käsiin poikaa odottaessa. Ihan hirvittää mitkä megalomaaniset bosat ne on sitte ku maito nousee.

Hankinnat ite oon hysterisoitunu sen verta paljon että jätän suosiolla nämä sitten kun ollaan käyty rakenneultrassa. Edelleen pelkään ettei kaikki mene hyvin..

Eka raskaus meni tosiaan aikanaan kesken lapsivesien menolla 18+6 ja poika syntyi viikko sen jälkeen. Olen traumatisoitunut tuohon päivään, viimeksi kävi vielä niin että toisessa raskaudessa oli tismalleen sama LA kuin ekassa joten elin päivä kerrallaan tuota samaa tilannetta vaikka eri raskaus olikin. Tuosta päivästä jos selviän niin sitten olen voitonpuolella. Luojan kiitos en ole kolmatta kertaa maaliskuussa raskaana.

Tällä hetkellä kaikki vanhat muistot palailee mieleen ja kaikki pelottaa ja ahdistaa. Voi kun kaikki menisi hyvin.

 

Np-ultra tänään klo 12.45, ja voi pojat että jännittää. Sit pitäis kertoa sille kaverille tästä, oivoi .

 

tähkä Onnea matkaan, myös siihen kaverille kertomiseen

 

. Kiitos, sitä tarvitaan ainaki jälkimmäisen kanssa.

 

Voi ei tajusin tuossa kun otin masukuvaa tasaviikkojen kunniaksi, ettei tätä mahaa voikaan enää miksikään ihramahaksi luulla onneksi tää raskaus on jo ihan "julkinen" niin ei tarvikaan piilotella.