Helmikuun helmiäiset 2016 *elokuussa*

Noni. Tulokset tuli ja paasto-arvo ylittyi, niinkuin viime raskaudessa. Raja on 5.3 ja nyt oli 5.4 se. Eli menee vissiin tämäkin raskaus sokereita mitaten. No, eipä tuo yllätyksenä tullu. Se on vaan pikkusen turhauttavaa tökkiä itteesä, ku arvot on priimaa aina kotona

 

Huhhuh, voittajafiilis. Yks migreeni kohtaus taas selätetty, pakko kyllä mainita neuvolassa tästä taas, ei tuu mitään kun puolisokeana ja puolet kropasta puutuneena yrittää toimia. Onneks äitini oli tänään vapaalla niin sain esikoisen sinne .

 

Pitkästä aikaa palstalla. Mulla nt-ultraan vielä 10 päivää ja liikkeitä olen tuntenut 2 edellisessä raskaudessa vasta 19. viikolla. Odottavan aika on pitkä... Viimeinen kesälomaviikko menossa. Maha on jo niin iso, että ei varmaan tarvitse töissä kertoa raskaudesta kenellekään, kun arvaavat kaikki jo muutenkin! Työkavereita näin viimeksi siis toukokuun lopussa...

11+4

 

minusta ei kyllä vielä raskautta huomaa,turvotus vaan on iltaa kohti ihan valtavaa,mutta silti oon iloinen että ultra ehtii olla ennen koulun alkua.ei tässä kuitenkaan enää piememmäksikään muututa jos mahassa kaikki kunnossa...että mieluummin niin että kaikki näkee raskauden Sitte ku ite tietää miten asiat on..

 

Vieläköhän tänne mahtuu mukaan yksi helmikuista odottava?

Meille kolmas tulossa ja La ois 5.2. ultrassa käyty jo 2 viikkoa sitten ja siellä kaikki kunnossa.

 

Annuka Tervetuloa!

NassuRessu Tympeää varmasti tommonen.. äidilläni on 1. tyypin diabetes ja monesti oon miettiny miten se jaksaa päivästä toiseen seurailla sokereita ja pistellä insuliinia.

Onko täällä muuten muita joiden lapset kuuluu diabeteksen riskiryhmään? Diabetes monesti periytyy ns. sukupolven yli, eli esimerkiksi mulla ei oo kohonnutta riskiä mutta mun lapsilla on. Mietin vain että kuinka todennäköistä se periytyminen on.. onhan meille nuo riskiprosentitkin joskus laskettu, pojalla tais olla 0,01% ja tytöllä 0,02%, eli ei nyt mitään kauheita, mutta voisko tällä kolmannella sitten ollakin paljonkin korkeampi riski? Tietääkö kukaan?

 

Annukalle tervetuloa, laitas tietoja, niin lisäilen listaan

Onneks tää on ruokavaliohoitoinen mulla ja turhaan tökkiminenkin yleensä tapahtuu vain 2 päivänä viikossa. Ja viineksikään arvot ei ollu lähelläkään rajoja, vaikka piti herkkupäiviä.

Meillä on suvussa paljon just kakkos tyypin diabetestä. Mun isovanhemmilla äidin puolelta, mun äidillä, isän puolella mummolla ja iso mummolla. Serkulla sitten 1. Tyypin diabetes insuliini pumpulla.

 

NassuRessu Hyvä että selviät noin "helpolla" hoidolla, vaikka kyllähän sitä raskaana olessa mielellään söisi mitä lystää
2. tyypin diabeteshan ei ole käsittääkseni perinnöllistä.

Sikiöseulontatulokset oli tulleet omahoitoon. S-PAPPA on 867 ja hCG-b 73. S-Tr1 kohdalla lukee vain "". Osaako joku nyt tulkita näitä? Ois kyllä parempi jos nuo ei ois tulleet näkyville, tuli vaan stressi kun ei tajua mitä nuo tarkoittaa Neuvolastakin sanottiin että soittavat sitten jos jotain on pielessä, eli nyt vaan oottelen että soiko puhelin vai eikö se soi..

 

Meillä ei tullu nuo sikiöseulonnat näkyviin, oli vain tullut kätilöltä viesti, ettei ole kohinnutta riskiä mihinkään.

Eikai nuo yksinään mitään kerro? Nuo arvot ja turvotus laskettuna ja äidin ikä vaikuttaa sitten siihen lopputulokseen. Ainakin mitä netistä oon lukenu nouta, niin jokaisella ne sitten on yksilöllisiä juttuja. Ja jos ne jo sinulla siellä näkyy, niin oisi ne neuvolasta soittaneet sinulle mikäli olisi kohonnut riski

 

Niin, turhaanhan täällä stressaan, kun nt oli vain 0,7 ja ikäkään ei mulla oo riskitekijä. Jotenkin vaan nuo luvut ilman viitearvoja teki koko seulonnasta niin pelottavan. Jätin neuvolaan soittopyynnön ja kysyn vielä onko nuo nyt ok hormonit kai tekee näin hermoheikoksi

 

Eiköhän ne neuvolassa ymmärrä raskaushormooni stressaukset. Mutta olisihan se fiksua vaikka kirjoittaa, ettei kohonnutta riskiä ole? Tyhmää. Meillä kun oli kätilö laittanut viestiä, niin loppuun vielä kirjouttanut "Jos jotain kysyttävää ilmenee, voitte ottaa yhteyttä synnytyssaliin" Meidän kätilöt on ihan mahtavia naisia kaikki <3

 

Tuota minäkin mietin kun ei oltu mitään lausuntoa kirjoitettu. Yleensä kaikkiin labravastauksiin on kirjoitettu loppuun vielä "suomeksikin" lausunto ja joskus liitetty viitearvotkin mukaan..

 

Anoppi kysy eilen yks-kaks, että "ookko sää raskaana, ku mää näin viime yönä unta, että oot". No, mitäs sitä kiertelemään. Mun äitikin arvas jo kuukaus sitte, ku tuli vähän yllättäen huono olo ja karmea väsy. xD Kaks aikasempaa paljastettiin vasta, ku alko näkymään. Noh, eipä tarvi enää jännäillä, jos tulee huono olo. Viikon päästä nt-ultra.

 

Kiitos vastauksista ahdistuneelle tavaroiden hankkijalle! Hyviä vinkkejä, jotka varmasti otan talteen. Eiköhän se siitä.

Nt-ultra torstaina, voi että mua jännittää! Yritin kattoo noita verikokeen tuloksia kannasta, mutta ei (onneks) ollu vielä. Huh huh. Olis jo!

Huono olo ja oksentelu palanneet, ei oo helppoo olla töissä.

11+5 (12+1)

 

Mannamuun anopista tuli mieleen.. Kun viimeksi olin raskaana (en ollut vielä kertonut kellekään), äitini kertoi veljeni vaimolle ja mulle nähneensä unta hautajaista ja arkusta. Unikirjan mukaan tuo enteilee perheenlisäystä lähisukuun. Veli ja vaimonsa kävi silloin läpi lapsettomuushoitoja jo ties monetta vuotta ja vaimo tietysti taikauskoisena sai siitä sellaisen toivonkipinän.. tuntui sitten kauhealta muutamaa päivää myöhemmin kertoa että minä se itse asiassa olen raskaana. Hänkin kyllä oli tietämättään, mutta sai sitten myöhemmin keskenmenon.

Mua jotenkin aina raskautuessa kaivaa hirveä syyllisyys siitä että tulen raskaaksi kun lähipiirissäkin on paljon niitä jotka on yrittäneet yli kymmenenkin vuotta ja varsinkin kun oon nuori niin hekin varmaan ajattelee että nää meidän lapset on vahinkoja..

 

Hei me jouduttiin eräissä juhlissa kertomaan parille, noh, kaverille, toisesta tulokkaasta ja kyl he onnitteli mut niin riipi sydäntä kun tiesin että heillä ois haaveita ees yhdestä. Sairautta ym. joka nyt estää heillä mahdollisuuden. Häipyivätkin vähin äänin eikä enää paljon keskustelu sujunut....

 

IMN voi samaistun noihin sun viimeisiin lauseisiin. Meille tosi läheinen ystäväpariskunta (kuopuksen kummit) ovat myös yrittäneet monta vuotta tuloksetta Mulla oli tosi hankala silloin kertoa edellisestä raskaudesta, josta tietenkin aidosti iloitsivat...Mutta nyt sit tämä raskaus...Joka päivä mietin, miten tämän kertoisin ja tunnen myös suurta syyllisyyttä siitä, että olen taas raskaana...Vaikka ei ehkä pitäisi? En tiedä...Mulla on jopa käynyt mielessä, että he eivät enään halua olla missään tekemisissä meidän kanssa jos kerron tästä...Vaikka tuskin niin nyt ajattelevat..

 

Lapsettomuudesta: meillä itsellä on taustaa lapsettomuuden kanssa taistelusta ja kyllähän se kieltämättä välillä pahalta tuntui, kun ympärillä kaverit vain raskautuivat eikä meillä tuntunut tapahtuvan mitään edistystä. Yritin kuitenkin ajatella niin, etteivät nuo raskaudet olleet meiltä millään lailla pois vaikka toki jokainen niistä muistuttikin siitä, mitä meillä ei vielä ollut/ emme tienneet tulemmeko koskaan saamaan.
Jotenkin ajattelin asian niin, että jollakin toisella oli vielä kovempi tarve / kiire sille vauvalle ja sen vuoksi se meni jollekin toiselle ja että meidänkin vuoro vielä tulisi. Niinkuin sitten tulikin

Itse raskausuutisia oli helpoin kuulla ei kasvotusten. Ei siis mitään välttelyä/ uutisten pimittämistä mutta auttoi kun sai ottaa uutiset vastaan rauhassa ja oma reaktio olla millainen vain. Sitten koota itsensä ja olla ihan aidosti onnellinen toisen puolesta. Sitä nimittäin olin.
Välillä nuo uutiset vain oli vaikeaa ottaa esim. naamatusten vastaan kun esim. hoidot ei edenneet yms.

 

^ tuota olenkin miettinyt, että olisiko parempi laittaa uutinen viestillä vai kertoa kasvotusten? Ehkä kallistun sitten viestiin..
Ei olla tästä raskaudesta kerrottu vielä kuin minun vanhemmille. Torstaisen ultran jälkeen pitänee alkaa paljastelemaan asiaa, ellei osa ole jo mahasta huomannutkin

 

Hoitopöydistä, meillä ei oo hoitopöytä, mutta kodinhoitohuoneessa on niin pitkästi tyhjää tasoa, että oon siihen laittanu sellasen pehmusteen ja siinä on hyvä vaihdella vaipat ja vaatteet. Vesipistekin on vieressä

Lapsettomuudesta, tiedän myös tuon kertomisen tuskan, ei ole helppoa, mutta tehtävä se on. Itse lapsettomuushoidon kokeneena haluaisin kanssa kuulla asiasta viestillä, asiaa saisi käsitellä sitten kaikessa rauhassa.

Oon aloittanut työt ja voi järkky mikä väsymys!! En ymmärrä miten selviän loppuvuoteen asti nämä aikaiset aamut. Tämä iltapäivä ja ilta on menny kyllä kunnon koomassa, vaikka mini päikkäritkin vetäsin.

Eipä kai se auta kuin lähteä valmistautuun nukkumaan.

 

Neuvolasta soitettiin ja arvot on kuulemma viitearvojen sisällä Hoitaja sanoikin että kuka ikinä nuo arvot onkaan kirjannut, on unohtanut kirjoittaa lausunnot. Eli eiköhän me ne seulonnat läpäisty.

Liikkeitä on alkanut tuntua nyt aivan kauheasti! Seistessäkin tuntee kun vaan paikallaan pysyy.

Saatiin tuo eteisremontti nyt päätökseen ja päätettiin jatkaa vielä olohuoneen puolellekin ikuisuusprojekti..

 

Hankinnat on itelle kans vielä hepreaa ja hämärän peitossa, sisko kyllä kovasti olis kaikkea meille tukemassa ja mua lähinnä ahdistaa koko ajatus. Odotan syyskuuta ja sen mukanaan tuomaa lomaa ku kuuta nousevaa, meinaan maalailla tulokkaan huoneen sillon ja vasta sen jälkeen alan ajattelemaankaan muuta

Huomenna aamupäivästä olis nt-ultra ja jännitys kasvaa, vaikka jotenkin on kuitenkin suht rauhallinen olo. Tuli sieltä mitä hyvänsä, niin sen on vaan tarkoitus sitten mennä niin... Huomennapa sen sitten tietää

 

Kerroinkin jo tuolla FB-ryhmän puolella, että meidän odotuksemme päättyi onnettomasti viime perjantaina. Tällä kertaa pääsimme viikoille 9+6 ennen kuin raskaus meni kesken. Ehdin jo iloita kunnon pahoinvoinnista, koska kuvittelin, että se olisi hyvä merkki. Edellisessä kesken menneessä raskaudessa ei oikeastaan ollut pahoinvointia. Viikko sitten alkoi kuitenkin rusehtava vuoto ja tiesin jos silloin, että se merkitsee taas lopun alkua. Ei kai tässä auta muu kuin itkeä itkut ja miettiä tulevaisuutta uudelleen.

Tsemppiä kaikille muille ja toivottavasti saatte helmivauvat syliinne!

Frid siirtyy pois la-listalta menetyksen kohdanneisiin.

 

Frid Hali sinne <3

Oli tullut rasituksen arvot kaikki.
Paasto sen 5.4 (5.3)
1h arvo 6.9 (10.0)
2h arvo 6.0 (8.6)
Suluissa ne raja-arvot. Noin pienestä vissiin taas tuli RaDi diagnoosi. Pitää huomenna neukkuu soitella vielä ja varmistaa asia. Ja hakee verensokeri mittariin ne liuskat.

 

Hei millon tuo sokerirasitus tehdään ja kutsuuko ne neuvolan kautta tms? Eikö se kuitenkin kaikille yli 25v tehdä? Mä en oo vielä ajatellukaan koko asiaa eikä ekassa neuvolassa ollu puhetta :O

Onnea kaikille ihanista ultrakuulumisista! Mulla oma vasta viikon päästä edessä ja jännittää kovasti, että onko kaikki hyvin. Pahoinvointikin helpottanu selvästi, mikä tietty kuuluukin kai asiaan näillä viikoilla.