Huomenta äitsykät! Tai nythän kun saan tän postattua onkin jo iltapäivä!
Alkaa olla miehen lomat lusittu ja paluu arkeen siintää jo ihan lähellä. Olisihan tuo saanut olla pidempäänkin kotona, mutta minkäs teet! Onneksi ehdittiin lomailla ja tavata sukulaisia, niin on hyvinkin rentoutunut olotila :heart:
Täällä on nyt puhuttu
äidin "omasta ajasta". Mulla ainakin on itsellä sellainen periaate, että lapsen kuuluu olla yhtä paljon isän ja äidin kanssa. Toki näin vauva-aikana se ei täysin toteudu syömisten ja isän työssä olon takia, mutta kyllä meillä iltaisin mies on se, joka pojan kanssa pääasiassa on. Saa äitikin sitten mennä vaikka lenkille kaverin kanssa ja puhua roskaa sen tunnin verran. Jaksaa paljon paremmin taas olla kotonakin ne "yksinäiset" päivät ja välillä yötkin, kiitos miehen työn. Mulla alkoi pää hajota tossa yhdessä vaiheessa jo kotona oloon ja varsinkin siihen päivien yksinäisyyteen, kun kaikki ovat töissä, joten tarvitsen todella näitä "irtiottoja arjesta" pari kertaa viikossa. Ja baariinkin tai jonnekin viihteelle varmasti suuntaan/suunnataan, kun sellainen fiilis tulee. Meillähän poika syö mielellään vastikettakin, joten syöminenkään ei ole ongelma. Lisäksi meillä on poika ollut paljon muiden ihmisten sylissä pitkiäkin aikoja, jotta oppii siihenkin. Olen jopa joutunut jättämään pojan ystävämme hoitoon pariksi tunniksi kolmisen viikkoa sitten, kun menin itse lääkäriin enkä halunnut poikaa sinne tautien sekaan ottaa mukaan. Poitsu oli ollut hyvin tyytyväinen koko sen ajan, kun olin ollut poissa. Alkoi kiukkuamaan vasta, kun kuuli mun tulleen kotiin.
Parisuhde meillä voi hyvin. Vietetään jopa enemmän aikaa yhdessä kuin ennen. Muutenkin mies ottaa nyt enemmän osaa kotitöihin ja siivoaa jopa ihan omasta aloitteestaan! Mä taidan päästä vähän turhankin helpolla välillä, mutta kai mies sitten korvaa tällä tavalla näitä työnsä aiheuttamia poissaoloja, jolloin me ollaan sitten pojan kanssa keskenämme. Nyt alkaa pojalla olla kuitenkin jo aika selvä rytmi päivissä ja tiedänkin saavani aina sen kolmisen tuntia aikaa päivisin tehdä kotitöitä tms. (=roikkua koneella
), kun poika on päikyillä, niin menee ne "yksinhuoltaja"päivät ja -yötkin jo paremmalla rutiinilla.
Rota otettiin keskiviikkona, ja ainakaan vielä ei ole tullut mitään oireita, onneksi niin! Ja kaikki rokotteethan meillä on suunnitelmissa ottaa. Samalla oli nyt 2kk neuvola (ikää pojalla oli 10vkoa ja 2pvä). Hyvin poika kasvaa siksakkia käyrillä niin kuin tähänkin asti, eli välillä otetaan mittaa enemmän ja seuraavalle kerralle painoa. Päänympärys sen sijaan menee suoraan 0-käyrällä. Th kehui pojan olevan hyvin jämäkkä tapaus ikäisekseen ja myöskin aktiivisesti ottavan kontaktia kumpaankin vanhempaansa. Pojalla oli asiaa niin valtavasti, että suuttui ihan kun piti alkaa mittoja ottamaan!
Sen kummempia
virikkeitä ei olla pojalle tarjottu kuin vanhempien ja muiden ihmisten seura, lattialla tai sängyllä pötköttely selällään ja mahallaan ja sitten pojalla on pari pehmolelua sängyssä, niin niille se aina juttelee ja hekottelee itsekseen. Aktiviteettimattoja mulla on kaksi tuolla odottamassa pesua, saa ne sitten pojalle käyttöön, kun siltä tuntuu. Lisäksi automatkojen suurin ilo on nyt ollut Liberon perhonen jonka laitoin kaukalon kaareen roikkumaan. Sitä jaksetaan tuijottaa autossa vaikka toista tuntia, jos ei uni tule ennen.
Verottaja oli meidän perheen ystävä tänä vuonna ja oonkin nyt rauhallisemmalla mielellä, kun tiedän, että saan olla vuoden vaihteeseen asti kotona eli poika menee hoitoon vasta vuoden vaihteen jälkeen. Meillä kun ei ole sellaista mahdollisuutta, että jäisin pojan kanssa kotiin kotihoidon tuelle. Täällä kun ei makseta minkäänlaisia kuntalisiä, niin sillä n.300 käteen ei tulla toimeen mitenkään, kun menot on laskettu kuitenkin kummankin tulojen mukaan ja ovat suurin piirtein samoissa luokissa.
Joko te muut olette miettineet kauanko olette kotona? Mulle meinasi ihan stressi tulla tuon suhteen tossa viime viikolla, kun keskustelin kaverin kanssa yleisellä tasolla tän paikkakunnan hoitopaikoista ja muista mahdollisuuksista..
Nyt on parempi mennä siivoamaan pahimpia sotkuja pois, tultiin viikonloppuna Lapista ja puolet tavaroista on vielä vähän siellä sun täällä, kun en ole ehtinyt niille mukamas mitään. Onneksi viikonloppuna tullee vieraita, niin nyt on pakko ottaa itseään niskasta kiinni
Keisha ja Osku 2kk 2vko + 1pvä