HELMIKUUN HELMET 2013 *kesäkuu*

Iloksi odottelinkin sua jo tänne =) Tuuhan kertomaan hcg arvo heti, kun sen saat.

Itsellä on aika laimeet oireet vielä. Toivoisin jo jotain pientä pahoinvointia. Rinnat ja vatsa turvoksissa, ei oikeen muuta.

Olipas muuten hyvää tommonen alkoholiton rekordelig mansikka-lime siideri. Vetäsin yhen sellasen mökillä. Suosittelen.

Piinistelijä 4+6

 

Ekaks kaikki uudet: tervetuloa!

En oo vielä kirjotellut oireista, kun ei niitä ihan hirveesti oo ollut. Mulla on tarkka hajuaisti muutenkin, niin nyt se alkaa lähennellä jo superkykyä!! Haistan ihan kaiken Nännit ovat olleet hellänä ja välillä hajut etoo. NÄLKÄ on koko ajan. Iltaisin turvottaa ja pitää ravata pissalla. Muutenkin on ollut iltaisin enemmän oireita (esim. pahaolo välillä). Kun yleensä puhutaan ns.amupahoinvoinnista, mulla ei aamulla oo ollut kyllä oikein mitään oloja. Mutta ylipäätään tuntuu, että aika vähällä oon päässyt ainakin tähän asti.

Mulla on muuten eka neuvola vasta 3.7. Toivoisin, että ultrakin olisi myös niihin aikoihin, kun nyt joudun varmaan sitten odottamaan jonnekkin 10-12 viikoille, että mikään aika varmistuu...tulee pitkä kesä odotella. En kuitenkaan halua maksaa ultrasta yksityisellä.

Ikä. Me ollaan molemmat kolmekymppisiä ja yhdessä ollaan oltu pian 7 vuotta. Molempien vanhemmat on 50+. Eka lapsenlapsi siis molemmille...hieman hirvittää, että miten pahasti ne mummot varsinkin sekoaa, kunhan kuulevat uutisen

Sukupuoliasioista vielä. En ole siis sukupuolistereotypioden kannalla, mutta en myöskään ymmärrä sitä toista ääripäätä, eli niitä jotka suorastaan kieltävät sen biologisen faktan, että meitä on täällä kahta sorttia . Mielestäni sukupuolta ei kuitenkaan tarvitse korostaa esimerkiksi väreillä tai harrastuksilla eikä minulla ole tarvetta muutenkaan erotella asioita sukupuolen mukaan. Toisaalta on todella mielenkiintoista huomata, miten esimerkiksi media ja koko yhteiskunta ohjaa tyttöjä ja poikia ns. omalle sukupuolelle suunnattuihin asioihin. Sukupuoliroolithan ovat tutkitusti aikuisilta opittuja malleja, eikä niitä pysty täysin kitkemään poiskaan. Pyrin itse kuitenkin kehittämään omaa ajatustani siihen, että sukupuoli ei ensisijaisesti tai pelkästään määrittäisi ihmistä ja hänen olemustaan. Olen saanut ajatuksillani monet ystäväni (erityisesti pienten lasten äidit) raivostumaan, koska minua esimerkiksi ärsyttää se, miten tytön tai pojan "rooliin ohjaaminen" on toisilla niin kovin ehdotonta. Tyttövauvalle ei voi laittaa edes sinistä vaatetta päälle, kun "Entäs, jos sitä sitten luullaan POJAKSI!?!" Olen vain todennut siihen, että voihan siihen sitten sanoa, että: "Hän on tyttö." =) Mutta se siitä sukupuoliasiasta.

Mansikki ja pikkumuu 5+1

PS.Synttärijuhlat ovat onnellisesti takana. Juomattomuuteni selitin sillä, että haluan kotiin yöksi, koska meille tuleekin muka yllättäen vieraita aamulla...:saint: EI ne ihan pureskelematta sitä nielleet....yksi sitten kysyi kahden kesken suoraan ja en kyllä pystynyt päin naamaa valehtelemaan. Onneksi hänellä on itsellään lapsia ja lohduttelikin, että hänkin paljastui ihan alussa muutamalle ystävälleen! Kiitos muuten kaikille vinkkejä antaneille! Täytyy laittaa korvan taa, koska niitä voi vielä tarvita monta kertaa tänä kesänä

 

Mäkin oon joskus juonut niitä alkoholittomia ja ne on kyl hyviä, meinasin niitä juhannukseks ostaa

 

Mut voi poistaa listalta. Eilen alkoi vuoto ja selkäkipu on sen verran kova että en usko että meillä enää on mitään toivoa.

 

Uusille HEI ja tervetuloa jännittelemään!

suprina voimia sinulle! Onko siulla muuten kaikki hyvin? Kurjaa, kun joutuu kokemaan pettymyksiä. :hug:

 

Tervetuloa uusille ja oikeinpaljon onnea plussista :flower:

Oireet
oireina on tosi kipeet tissit, kohdussa erinnäisiä kipuja repäisy tuntemuksia yskiessä, noustessa jne., kun taas välillä jomottaa koko kohtua ihan menkka maisesti ja olo tuntuu ihan turvonneelta! Etovaa oloa ajoittain, mutta helpottuu syömällä jotain. Pissalla oon kans joutunut nyt useemmin käymään. Yleensä saan huonosti iltasin unta, mutta nyt on kyllä uni tullut nopeasti. Sitten yksi ikävä piirre meinaan hiki…normaalisti en haise ikinä hieltä ja nyt tuntuu, että ei auta suihkussa käynti, ei dödöt…ei mikään :ashamed:

Yritystä takana
Meillä ensin raskautta pohdittiin joitakin kuukausia, sitten jätettiin ehkäisy pois, mutta turvauduttiin varmoihin päiviin. Sitten oikein yritystä kerkesi kertymään 11 kiertoa. Meillä tosin miehen työ teki sen, että ihan joka kiertoon ei vaan ollut mahdollista edes raskautuminen, kun ei vaan päivät osunu kohdilleen. Miehen työ oli myös se syy miksi ”lykättiin” yrityksen kunnon aloitusta. Luomuna kuitenkin alkoi raskaus <3

Sukupuolen kysyminen
olen kanssa miettinyt tota sukupuolen kysymistä. Esikoisesta en sillon missään nimessä halunnu tietää, mutta nyt ehkä haluaisin tietää. Miehen kanssa ei olla asiasta vielä puhuttu, kun meillä on näitä vieraita ollu tässä jo viikon, ni on päästy kauheen vähän juttelee näistä! Minä toivoin esikoisen kohdalla poikaa, koska minulla on isoveli, niin jotenkin esikoisena ajatus pojasta oli ihana…tuleva isoveli! Tästä toisesta lapsesta toivoisin tyttöä, mutta tietenkin kumpi vaan on tervetullut. Miehelle tämä on esikoinen, joten hänellä ei oikein ole edes toivetta…ajatteli kuitenkin tytön olevan EHKÄ helpompi Mä oon tehny joskus sellasen "neula testin" missä ohueen parsinneulaan pujotetaan ohutta ompelulankaa, sitten neulaa roikotetaan oliko se nyt vasemman ranteen kämmenpuolen päällä. Tämä testi ennusti minulle ensin poikaa ja sitten tyttöä Tuo kiinalainen kalenteri vai mikä se oli ennusti myös tyttöä!

Nimi/työnimi
Työnimi on päätetty sillon jo ihan yrityksen alussa =) Se vaan jotenki tuli jostain ja sitä on tässä sit käytetty muutenkin...ovulaatio päivät on ollu Tipi päiviä jne.
Nimiä on jonkun verran kanssa tässä melkeen vuoden kestäneen yrityksen aikana mietitty, mutta ei mitään olla vielä päätetty. Meidän Tipi kastetaan kyllä (ev.lut.). Sitäkin tässä jo miettinyt, että missä ristijäiset sitten pidetään, koska meillä kotona ei ainakaan mahdu! Mitenkään uskovaisia ei myöskään olla, mutta silti pidän kirkkoon kuulumista jotenkin tärkeänä. Saa lapset sitten itse valita oman tiensä isompana.
Me ei myöskään olla naimisissa tai edes kihloissa…ehkä sitten joskus!

kertominen
Mies on kertonut hyvälle ystävälleen. Minä en vielä kellekkään ehkä sitten ensi viikolla kerron yhdelle, koska vaikuttaa meidän yhdessä touhuamaan projektiin tämä vauva uutinen. Sitten reissusta kotiin palattua ajattelin kertoa omalle parhaalle ystävälle, joka tiesi jo yrityksestäkin! Muille varmaan pyritään kertomaan vasta NP-ultran jälkeen. Meillä kyllä asuu perheet vähän hajallaan ja uutinen olisi mukava kertoa ihan livenä, niin josko hyvä tilaisuus tulee voi olla, että kerrotaan aiemminkin jo!

Ikä
Minä ja mies ollaan 28v., mutta molemmat sitten jo 29, kun Tipi syntyy. Minulle siis Tipi on toinen lapsi ja miehelle ensimmäinen. Mun vanhemmat täyttää 60v. tänä vuonna ja miehen vanhemmat on 50 tienoilla. Mun vanhemmille Tipi on kolmas lapsenlapsi ja miehen vanhemmille toinen.

Suprina :hug:

).( Oon päässy kauheen vähän kirjottelee, ku mun kummityttö (14v.) on kaverinsa kanssa ollu meillä kyläilemässä viikon. Huomenna pitäis lähtee kummitytön ja mun pojan kanssa reissuun viikoksi. Sen jälkeen kerkeen paremmin täällä päivittelee, ku tekis kauheesti mieli, mut en halua kummitytölle tai mun pojalle vielä kertoa.
Mulla on eka neuvola käynti 4.7 (tarjottiin 3.7, mutta pojalla just sillon hammashoitaja), MUTTA mulla on HUOMENNA 9.30 LA:n määritys eli päästään kurkkaa masuun Tipiä :heart:

Tiuhti ja Tipi rv5+0

 

Ihan nolottaa myöntää, mutta mie olen Tiuhti vähän kade siulle, kun pääset kurkkimaan Tipiä jo huomenna... :ashamed: Jännittääkö? Mie jo jännitän vaikka juhannuksen jälkeen vasta pääsen kurkkimaan pikku-hippoa... Jos vaan ehdit jossain välissä, ni kerro sit miten Tipillä siellä menee

Tuleeko muilla mies ensimmäiseen ultraan mukaan? Miun mies on onneksi niin kiinnostunut, että tulee mielellään mukaan vaikka vähän ehkä se alateitse ultraaminen onkin... No, ei niin hirveen romanttista. Miusta hänen mukaantulo on hyvä juttu, kuullaan siellä ne hyvät tai huonot uutiset yhdessä samaan aikaan. Sanoi haluavansa olla kaikissa mahdollisissa mukana, jos vaan saa aikataulut sopimaan töiden kanssa. Toki kun esikoinen on kyseessä niin kaikki on uutta molemmille, asioista halutaan olla kartalla heti mahdollisimman hyvin.

 

Kyllä meilläkin mies on niin innoissaan että varmasti haluaa ultraan mukaan, ainut vaan että voiko töistä olla poissa... Meillä tuo lapsentekotapa ei nyt muutenkaan ollut niin "romanttinen" ja mies ollut paikalla hoidoissa, eli tottunut alapääultraukseen Jee tänään, ihan kohta saan soittaa klinikalle!! Pieni askel eteenpäin <3

Ihanan aurinkoista maanantaita tuleville ja jo nykyisille mammoille =)

 

Moikka!
Ehkäpä minäkin liityn joukkoon... eilen tein plussan 4+2 ja ensimmäistä odotetaan :heart: Kaikki on siis outoa ja ihmeellistä Omien laskujen mukaan laskettuaika olis 14.2.
Liityn siis mielelläni listalle: an-iin / 1.lapsi / PHKS/ la 14.2

 

Tervetuloa ja onnea an-iin! Mennään ihan samoissa päivissä, mullakin tänään 4+3

 

an-iin: Onnea!
iloksi: Aivan mahtavaa! Toivottavasti pian uskallat oikein listalle asti :heart:

täällähän on monta, jotka ovat lapsettomuus-hoidoista plussanneet Ihanaa, tuommoset tarinat saa mut aina vollottamaan :snotty:

Onko täällä muita jotka ovat heti herkistyneet kaikelle onnelliselle/surulliselle? Mun työkaveri kertoi eilen äitinsä syövästä (84v) ja minä sitten jouduin poistumaan vessan puolelle. Oon kyllä muutenkin melko helposti itkevää sorttia. Nyt kyllä joutuu varmaan jättämään "eläintenpelastuspartion" katsomisen joksikin aikaa

pähkinä 4+1 (huimaa!!)

 

Hei ajattelin vielä laittaa linkin, aamun kuluks nettisurffaillu ja tämmöstä haaveilin sillonkin kun odottelin esikoista Jos sinne asti päästään niin aion kyllä hommata, vaikka onkin "turhake" Bola-korujen verkkokauppa | bolakorut.fi | bola riipus, odotuskoru, raskauskoru

 

Joku kyseli noita ikiä.
Itse täytin alkuvuodesta 30, eli olisin 31 kun lapsi syntyy. Mies sitten taas 32. Molempien vanhemmat on 50-60 välistä. Isovanhemmista elossa ja järjissään 3/8. Miehen mummo alle 80, omani taas yli 80. Täys- ja puolipikkusisaruksia löytyy molemmilta yhteensä viisi - ikähaitari 16-28.

Onko muilla jo blogeja pystyssä? Oon jo nyt todennu ton tosi hyväksi tavaksi lieventää synnytys yms. pelkoja.

2013 : Vauvaseikkailu

 

Soittelin klinikalle äsken ja varattiin ultra 2.7 eli sillon viikkoja ois 7. Sinne asti pitäs malttaa odottaa Mulla muuttu toi la kun kysyin hoitajalta miten näissä ivf-hoidoissa lasketaan, punktiopäivästä ja siirtopäivästä niin hän sanoi että siirtopäivästä vaikka se hedelmöitys onkin tapahtunut jo muutama päivä aiemmin, mutta siirtopäivästä alkaa laskeminen, eli siis la on sittenkin 18.2.2013 ja tänään tasan 4+0 =)

 

Suprina:Voi harmitus :'hug: Kovasti voimia.

Wiitahepo:Meillä on mies ollut mukana vaan esikoisen ulrassa koska meillä on lähes mahdotonta saada keskellä päivää ketään olemaan lapsenvahtina. Tylsää kyllä joo, mutta näin se nyt vaan menee. Onneksi meillä ainakin täälä (tays:sista en tiedä) on niin ihanat lääkärit ja hoitajat, että minä ainakin tunnen aina oloni tärkeäksi vaikkei mies olekkaan mukana tukemassa.

Omppuf: Olen myös noita katsellut, ostanut en ole. Toisaalta näin jälkikäteen ajatellen joku tuommoinen olisi voinut olla ihan jees, varsinkin syntymän jälkeen, meillä kun ovat olleet rauhattomia rinnalla jos on hälyä. Tommosella olisi ehkä saanut vauvan rauhoitettua jos olisi saanut korua näplätä ja ehkä keskittyä siihen. Voi olla, että ostankin :heart:
Mä olen muutenkin aika itkuherkkä, mutta näin se aina pahenee 9kk aikana. Ja ihan hölmöt jutut, niinkun viime viikolla lastenohjelmassa kuoli kissa.. hei, piirretty kissa!

didjital:Ei ole blogia, toisaalta olisi kivakin, toisaalta en tiedä riittäiskö aika ja tää kone..Tää halvatun kone, ei tällä mitään ylimääräsiä tehdä..

(.) 2 päivää vedet poikki, meille laitetaan maalämpö, eli 2 vapaata Jei. Toivottavasti sää pysyy tämmöisenä. Kahvit jäi juomatta taas, väsyttää ihan kympillä ja noi tissit, voi juukeli. Mutta silti, voi hitsi kun tämä alkuraskaus on joka kerta yhtä "ahdistavaa" juurikin tuo keskenmenon pelko ..Puolet olis vielä np-ultraankin jäljellä.. Et jos Wiitahepo oli kade Tiuhti83:lle niin mie oon kade kaikille teille jotka pääsette alku-ultaan. Vaikka olette kyllä kaikki sen ansainnutkin kyllä :heart:

Äiti maa & Usko 6+2

 

Mulle saa kans vaihtaa lasketun ajan: Neuvolan laskujen mukaan 16.2.. Ensimmäinen ultra 9.7 eli rv8+2..

Äiti maa: Aika hauska tuo piirretty kissa

 

Koska te olette soittaneet neuvolaan? Monennella viikolla? Tietääkö muuten joku saako neuvolan valita itse niinkuin nykyään terveyskeskuksen saa? Vai pitääkö mennä oman alueen neuvolaan?

 

Omppuf: No niimpä eikä se ollu edes mikään disney:n nyyhky, ja kaikenlisäksi huonosti dupattu. Ja silti tarvi silmäkulmia pyyhkiä

Vauvahaaveita:Mä oon aina soitellu melkein heti, on hoitajalla siinä vaiheessa vielä antaa valita aikaa ja päivää. Mun kun tarvii pelata miehen työvuorojen mukaan . Empäs muuten tiedä tuosta valitsemisesta, mä olen tykänny omastani eikä ole edes tarvinnu miettiä vaihtamista. Kannattaa soittaa ja kysyä

 

Suprina :hug:

Uusille tervetuloa.

Mies tulee ultraan, jos nyt vaan saa otettua ylityövapaita töistä. Ollan käyty kaikki neuvolat ja ultrat ja muut hoitoihin liittyvät jutut yhdessä (joten aika monta ultraustakin on jo nähnyt), ainoastaan inssiin ei päässyt mukaan.

Oikeastaan tulin pikapikaa uudesta oireesta, joka on niinkin ihana kuin oksentaminen. Minullahan on ollut pahaa oloa jo viikon verran. Herään öisin (viime yönäkin ekan kerran kahden aikaan ja sit noin tunnin välein) pahaan oloon ja kuvotukseen. Aamulla etoi vain vähän, söin sängyssä banaanin ja nousin ylös. Sitten se etominen vasta alkoikin, söin kuitenkin vähän puuroa ja mustikkakeittoa. Oksensin kolme kertaa ennen kun läksin kahdeksalta alkaneeseen tenttiin, ajoin yliopistolle ja suoraan vessaan tyhjennykselle. Istuin tentissä kolme varttia (kunpa pääsisin läpi...) ja takaisin kotiin. Kolmelta alkais työt. Ois hyvä, kun jaksais tehdä jotain, niin siirtyis ajatukset hetkeksi pois etovasta olosta, mutta on niin vetämätön olo. Hitsi jos tätä nyt jatkuu 1,5 kuukautta... :O

P-L viikoilla 6+1

 

Heippa!

Täällä sitä vaan porskutellaan, toisilla on iloisia uutisia ja niille joilla on huonoja, toivon kovasti paljon voimia ja uskoa silti tulevaan, vaikka se kovin vaikealta varmasti tällä hetkellä tuntuukin :hug:

Minä tässä mietin, että joko uskaltaisin varata neuvola-ajan vai odottelisinko vielä viikon pari... 6 viikkoakin tuntuu tosi pitkältä ajalta, kun ensin meinasin, etten halua nähdä mitään ennenkuin se 12 viikkoa on täynnä, mutta nyt olen ehkä vähän tullut toisiin ajatuksiin. Ehkä haluaisin kuitenkin tietää, jos kaikki ei ole kunnossa...
tai että on kunnossa, että voisi rentoutua ja iloita! Mitä olette mieltä? Saan kyllä neuvolastakin ajan varhaisultraan km:jen takia, mutta jos se menee kovinkin pitkälle, saattaisin ehkä sittenkin yrittää yksityiselle ensi viikolla kurkkaamaan... olenkohan taas hieman hätäinen. Mies sanoi viime syksyn km:jen jälkeen, että häntä harmittaa, ettei koskaan tullut ultriin mukaan ja haluaa nyt tulla, mutta koska olemme yrittäjiä, voi olla, ettei hän ehkä pääse työaikojen vuoksi. Se ei harmita minua muuten, mutta hänen puolestaan, koska hän on hyvin herkkä (ette uskoisi, jos tapaisitte hänet ).

Ikäasioihin: itse olen siis 35, mies 40, äitinsä 60 ja isä jotain samaa luokkaa... miehellä elävät kaikki mummua myöten, minulla ei ole lähisukulaisista elossa kuin velipoika. Asia ei ole sen kummemmin arka, molempia vanhempiani rakastin kovin ja olimme läheisiä, hautasin heidät jo yli kymmenen vuotta sitten, äitini kuoli vatsahaavaan ja isä aivoverenvuotoon muutaman vuoden kuluttua äidin jälkeen. Suru ei katoa koskaan, mutta sen kanssa oppii elämään ja joskus se antaa kovasti jopa voimia.

Oloni on aika hyvä, jos ei väsymystä oteta lukuun. Se ei kylläkään johdu raskaudesta vaan noista itikoista, jotka piinasivaat koko yön mahaa kivistelee jonnin verran ja aina kun tulee olo, että missä mun oireet, rinnoissa tai mahassa tuntuu joltain ja se rauhoittaa. Eli asiat on varmaan ihan mallillaan

Töihin pitäis mennä, mutta joudunkin lähtemään eläinlääkäriin, koska kissani jäi auton alle nyt vain odottelen, että soittavat ja pyytävät paikalle... tulee luultavasti raskas päivä en usko, että häntä voi enää pelastaa, mutta toivossa elän kuitenkin.

Kaikkea hyvää päivään!

Viivi+Tiiti 6+1

 

Hei kaikille, kai minäkin nyt uskallan tulla tänne kurkkimaan Eli MeaMinnis LA 16.2 /2. lapsi / PHKS Kiva kun täällä on jo valmiiksi tuttujakin odottamassa tuolta yrityspalstalta :wave:

Olen vielä vähän varovaisin mielin, kun edellinen raskaus meni viikon päästä plussasta kesken tai oli sitten vaan sellainen "kemiallinen". Pari testiä tehty ja ajattelin tänään taas testata joko viiva olisi vahvistunut. Jos mä sitten uskon vihdoin :ashamed:.

Yritystä on ollut viime syksystä alkaen ja nyt tää plussa oli aika ylläripylläri, perinteinen ""enlaskenutpäiviäenkäajatellutasiaakierto".

Oireita tissit turvoksissa, mahan juilii sekä repäisee välillä, välillä heikottaa ja kuvottaa. Tänään piti ensimmäistä kertaa olla käsi suun edessä (yökkiä) mutta onneksi meni ohi

JOtenkin en osaa edes ajatella että neuvolaankin pitäisi kai tässä soitella, en ole sisäistänyt tätä hommaa vielä yhtään .

MeaMinnis 4+2

 

Omppuf huomasin nyt vasta että meillähän on sama laskettuaika :heart:

 

Heippa hei vaan kaikille!
Täällä plussattu vahvasti kahteen testiin viime viikolla, esikoinen ilmoitti siis tulostaan.

MrsR LA 18.2/1.lapsi/K-SKS

Plussaus tapahtui siis 3pvä ennen odotettuja kuukautisia, oli pakko testata, kun tuli niin voimakkaasti sellainen olo jo edellisenä yönä. Varovaisen toiveikkaasti tässä elellään päivä kerrallaan, neuvolaan heinäkuun alussa.

Oireista sen verran, että etoo oikeastaan koko ajan - yökkimään ei ole vielä joutunut, rinnat ovat käsittämättömän turvoksissa (melkein kuin silarit olis), alavatsa kipuilee muljahdellen ja "repien" sekä pää on kipeä. Huomasinpa senkin, että vatsa muutenkin murisee ihan koko ajan ja vähän jopa nolottaa työmaalla, kun on asiakaspalveluammatissa ja työskentelee siinä hyvin lähellä asiakasta. Noo, pikkujuttuja.

Taustoistani sen verran, että ikää on 28v (miehellä 29v) ja viime heinäkuussa jätettiin hormonaalinen ehkäisy pois, vajaa pari kk sitten kokonaan ehkäisy pois, kun saatiin talokaupat hoidettua ja muutettua kokonaan omaan taloon.
Täytyy myöntää, että jännittää pikkiriikkisen.

 

Alkuun taas onnittelut plussista kaikille uusille! :wave:

Omppuf Ihania nuo Bolat, taidankin ohjata miehen ostamaan miulle 18v (again) synttärilahjaksi elokuussa joko tuollaisen Gaia grandin tai Xenan, Swarowskeista toi White olisi eniten miun näköinen, muttei niin paljon kuin noi ensin mainitsemani. Ihana ajatus antaan perintönä eteenpäin, siis ennen kun itse kuolee...

Vauvahaaveita86 Mie soitin neuvolaan vajaa viikko ensimmäisen positiivisen testin jälkeen. Ihan varmuuden vuoksi soitin melkein heti, että saa valita aikaa. Ultraan tosin sain valita aamu- tai iltapäiväajan ja neuvolan täti sitten sanoi suoraan, että varataan se aamu niin ei tartte koko päivää miettiä ja jännittää.

Piia-Liisa Mie vahvasti uskon, että siun tentti on menny tosi hienosti. Pahoinvointi noin rankkana on varmasti inhottavaa, mutta yritä ajatella, että se on vaan merkki siitä, että pieni kehittyy

Viivi76 Itikoita teilläkin, kesän säveliä suosittelen Electric killeriä. :kieh: Mie itse olen niin malttamaton, että jos vaan olisi mahdollista niin lähtisin ultraan heti. Mie oon eläny niin paljon kantapään kautta ja tehnyt töitä muitten ihmisten hyväksi, että on jotenkin vaikea edes uskoa, että miulle jotain näin ihanaa voisi tapahtua, myös sen takia haluan olla kartalla mahdollisimman aikaisin ja päästä iloitsemaan kerrankin omasta puolestani. Voi siun kissaparkaa! Toivottavasti ei tilanne ole niin paha kuin alkuun näyttää. Meillä keväällä nuorinta koiraa (ikää oli tuolloin 15 viikkoa) puri kyy ja oli siinä sitten jännittämistä miten selviää. Onneksi ehdittiin ajoissa lääkäriin. Lapsia ne eläimetkin meille on.

Nökönen Miun mies on ei kans ihan näytä siltä mitä oikeasti on... Lammas suden vaatteissa... Kaikki kummastelee aina, kun mies näyttää suoraan sanottuna rikolliselta, mutta kaikki lapset on aina kimpussa ja niin ihastuneita.

Miun elämöinnissä ei muutoksia ole tapahtunut. Toivottavasti ei ole huono enne. Tosin eilen illalla teki mieli kaurapuuroa, jota en ole voinut syödä lapsuuden jälkeen. Lapsenakin puuro tuli aina oksennettua ja siitä kai se trauma on sitten tullut. En yrittänyt syödä eilen edes kokeilumielellä puuroa, koska ajatus tuntui ällöttävältä. Hassu tunne...

Wiitahepo & pikku-hippo 5+4

 

Heippa tytöt,

Tervetuloa uudet odottajat joukkoon! Tarkistakaa tietonne, onko oikein

Bola-koru
itsellä on tuo Raskauskeijun kehikko bola ja kolmen väristä palloa. Se on kans hyvä vaihtoehto kun värinsä puolesta saa hyvin sopimaan kaikkeen kun vaan ostaa toisen värisen pallon. Linkitän vielä

Raskauskeiju bola

Oireita
Viime päivinä on huomannut väsymyksen illalla. Usein aikaisemminkin olen ollut väsynyt pitkien päivien jälkeen mutta nyt väsymys on niin kokonaisvaltaista että. Myös repäisykipuja on muutama ollut, minä kun niiden vähyyttä jo ihmettelin ja pelkäsin!

LOVE 5+5